Tauko

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Toivoa on...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Toivoa on...

Vieras
Meillä on avoliitossa lapsi ja kumppanini (nainen) halusi meille sellaista taukoa, että asutaan saman katon alla ja ollaan ikään kuin kämppiksiä.

Suostuin siihen, koska koen myös, että suhteessamme on solmu, jonka haluan selvittää. En kuitenkaan halua mitään muuta niin paljon kuin olla hänen kanssaan. Rakkautta ei puutu minun puolelta ja uskon että kumppanillanikin se on. Keskustelimme paljon tauosta ja sen merkityksestä ja tavoitteista. Hänellä on nyt tunteet vain ristiriidassa.

Ekat päivät tauosta olivat vaikeita, koska halusin koko ajan hänen lähelleen. Nyt kun on mennyt muutama päivä eteenpäin pystymme keskustelemaan yleisistä asioista ja hymyilyttää molempia välillä. Tulemme juttuun/toimeen nyt todella hyvin. Toivon vain, että hänen tunteensa tulisivat nyt takaisin.

Sovimme, ettemme puhu tauosta/suhteesta, vaan sopivin väliajoin sitten keskustelemme illalla huolella tuntemuksistamme. Hän välittää minusta suuresti sen hän on sanonut ja toivoo hänkin, ettei tarvitsisi luopua suhteesta.

Toisia ihmisiä ei meistä kumpikaan halua nyt sotkea tähän tauon aikana eli ei ole tarkoituksena kokeilla muita. Olisin ehkä ollut jopa valmis suomaan senkin...en ole varma. Minulle asia on yksinkertainen, koska tiedät todella kenet haluan enkä halua nyt muuhun uskoa, kuin siihen että hän hiukan etäämpää näkee minut uudestaan ja rakastuu.

Haluaisin nyt kokemuksia ja asiallisia neuvoja/ohjeita ja ajatuksia asiasta.
 
No mielestäni kuulostaa aika oudolta, että pidätte suhteestanne "taukoa", ja silti asutte samassa kämpässä. Yleensä jos haluaa aikaa omille ajatuksilleen, ja irtioton siitä toisesta, se ei onnistu jos asutaan saman katon alla ikään kuin "kämppiksinä". Eihän niitä ajatuksia saa järjestykseen, jos sen toisen naaman näkee kuitenkin päivittäin, ja jatkaa asumista samassa kämpässä.

Jokainen tietysti tavallaan, mutta minun kohdallani tuo ei vain toimisi.
 
Ai...luin huonosti. Se olikin nainen! No ilmankos! Ja ikää alle 30, eikö? Näitä misuja riittää nykyään. Hemmoteltuja prinsessoja, vanhempiensa silmäteriä jotka ovat saaneet kiukutella kotona aamusta iltaan eivätkä saa koskaan tarpeekseen!
 
Juu...onhan se vähän omituista sinälään, että asutaan saman katon alla, mutta ajateltiin, että se on lapselle parasta ja kuitenkin tykätään toistemme seurasta ja tullaan toimeen. On kyllä annettu omaa rauhaa ja tilaa toisille niin paljon kuin mahdollista.

Ja mitä tarkoitat miesten peleillä?
 
Rupesi naurattamaan tuo vastaus prinsessasta, nyt ei kuitenkaan ole kysymys siitä sentään. Kyllä molemmat ollaan noin 25 vuotta. Mutta ei ole kyllä kysymys mistään hemmotellusta kakarasta...ei todellakaan.
 
Kun en tiedä mistä tämä johtuu, todella vaikeaa sanoa yhtä syytä. Ei meillä riitaa ole, oli tosin hankala viikko takana suhteelle...menneisyydessä on myös ollut kaiken näköistä. Keskustelu ei oikein pelannut. Ehkä tällä tavoitellaan sitä, että saataisiin keskustelua avattua paremmin ja kumpikin voisi miettiä, miltä tuntuisi olla ilman toista ja kummin on parempi.

Itse olen edelleen täysin varma tunteistani, kumppanilla on hiukan ongelmaa selvitellä tuntemuksiaan.
 
Tuota kaverillisuusjuttua minäkin pelkään, mutta toivon kuitenkin, että se muuttuisi, kun hän ajattelee meitä kunnolla ja mitä meillä on. Ei minulla juuri muuta nyt ole kun usko siihen, että tämä on meidän parhaaksi ja olemme siitä samaa mieltä, että toivomme molemmat sen auttavan meitä löytämään toisemme.

Jos niin ei tapahdu, niin se ei ole minun käsissä. Enkä kyllä uskalla/osaa ajatella nyt negatiivisesti, muuten kyllä hajoaisin täysin tähän.

Joo...oli jotenkin hankala puhua toiselle asioista...nyt puhutaan päivittäisistä asioista rennosti niinkuin ystävät, toivon, että sellainen vapautuneisuus antaisi hyvän mahdollisuuden vielä niille tunteillekkin ja paremmalle yhdessäololle.
 
Onko lapsi vielä pieni? Voi olla pelkkää väsymystä tai sitten hormoonit eivät vielä hyrrää tarvittavasti. Ihan hyväkin pitää taukoa erilleen muuttamatta. Erillään asuen voi sitten tosiaan kasvaakin erilleen.

Miten olisi romanttisempi asenne, vai oletko jo sellainen. Jos arki tuli mukaan liian aikaisin ja nainen haluaisi vielä sitä alkuaikojen romantiikkaa ja kiihkeyttä ja nyt on vain arkirutiinit ja kyllästyminen niihin.
 
Ei ole ihan pieni muutaman vuoden jo. Kyllä olenkin silloin kun taukoa aloitettiin sanonut, että olen valmis tekemään töitä meidän yhteisen onnen eteen enemmän. Suhde ehkä meni vahingossa liikaa siihen että oltiin vaan siinä...mutta sitä oli tosi vaikea alkaa muuttamaan...

Jos vielä saatais ikään kuin uusi startti suhteeseen, voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota toisiimme.
 
Miksette hommaa lapselle jostain hoitopaikkaa viikonlopuksi, ja lähde yhdessä vaikka johonkin kylpylään? Ottakaa vaikka sellainen huone jossa on kaksi erillistä sänkyä, käykää kylpemässä ja hieronnassa, syökää hyvin ja menkää illalla vaikka tanssimaan. Viettäkää kiva ilta yhdessä. Koita osoittaa sille muijalle, että et halua häntä menettää.

Tietysti voi olla niin, että nainen ei pohjimmiltaan halua enää sinun kanssasi olla, ja siksi halusi taukoa. Olosuhteita helpottaakseen vaan suostui siihen, että asutte edelleen samassa kämpässä.

Itse en vain voisi kuvitellakaan, että yhtäkkiä poikaystäväni sanoisi, että pidetään pieni tauko, mutta jatketaan asumista yhdessä. Sen jälkeen se yhdessä asuminen tuntuisi pelkältä teeskentelyltä, ja se että välit on "kaverilliset", kun siihen päivään asti on sen toisen kanssa seurustellut, ei myöskään oikein sovi minun tajuntaani.

No kyllähän jos ikää on vasta noin 25, niin kyseessä on vielä sen verran nuori naikkonen, että ei tiedä mitä mielessä liikkuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aloittaja:
Kun en tiedä mistä tämä johtuu, todella vaikeaa sanoa yhtä syytä. Ei meillä riitaa ole, oli tosin hankala viikko takana suhteelle...menneisyydessä on myös ollut kaiken näköistä.

Että ihan kokonaisen viikon verran on ollut "hankalaa". No kyllä sitten jo kannattaa ottaa aikalisä...
 
Kyllä kai siihen sitten kärjisty kaikki ne pienemmätkin asiat, mistä olenkin maininnut...kaikki se minkä eteen minä ja hänkin on tehnyt liian vähän. Ei tauko olekkaan hyvä asia...parempi olisi, jos olisi voitu selvitä ilman sitä. Mutta kun tuntui sen verran hankalalle, niin ehkäpä pieni ajatustauko auttaa ja antaa enemmän mahdollisuuksia selvitellä asiaa.

Näin toivon
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aloittaja:
Kyllä kai siihen sitten kärjisty kaikki ne pienemmätkin asiat, mistä olenkin maininnut...kaikki se minkä eteen minä ja hänkin on tehnyt liian vähän. Ei tauko olekkaan hyvä asia...parempi olisi, jos olisi voitu selvitä ilman sitä. Mutta kun tuntui sen verran hankalalle, niin ehkäpä pieni ajatustauko auttaa ja antaa enemmän mahdollisuuksia selvitellä asiaa.

Näin toivon

Niin kauan kun asutte samassa kämpässä, on ajatustaukokin mahdoton. Ajatustauko tarkoittaa sitä, että ollaan vähän aikaa erossa siitä toisesta niin, että ei tavata, ei soitella, eikä tekstailla. Teidän tilanteessanne se ei siis tule toimimaan, ja siltä kantilta koko tauko on ihan tyhjänpäiväinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja justiinajuu:
Alkuperäinen kirjoittaja Aloittaja:
Kun en tiedä mistä tämä johtuu, todella vaikeaa sanoa yhtä syytä. Ei meillä riitaa ole, oli tosin hankala viikko takana suhteelle...menneisyydessä on myös ollut kaiken näköistä.

Että ihan kokonaisen viikon verran on ollut "hankalaa". No kyllä sitten jo kannattaa ottaa aikalisä...

:-)

Miten tuo tauko sitten ilmenee tekojen tai ajatusten tasolla? Tarkoittaako se sitä, että ette ole nyt harrastaneet seksiä muutamaan päivään?
 
Aloittaja, sympatiseeraan tilannettasi, harmin paikka. Mutta.

Kuten edellä on sanottu, ette tosiaankaan saa etäisyyttä tilanteeseen ja toisiinne tuollaisella "tauolla". Kuulostaa, että avokkisi haluaa testata, millaista on olla "vain ystäviä". Sitten hän voi ehdottaa eroa, koska tulette niin hyvin toimeen vain ystävinä. Ei eron todellisuutta ja sen tuottamia tunteita voi kokea muuten kuin oikeasti eroamalla, eli asumalla vähintään väliaikaisesti erillään ja pitämällä täydellisen tauon yhteydenpidossa. Asumusero on vaikea järjestää ja lapsenkin takia inhottavaa, mutta se vasta on omituinen parisuhteenhoitokeino, että ollaan niinkuin ennenkin mutta jätetään seksi ja läheisyys pois.

Mutta jos se toimii teille, niin tsemppiä ja jaksamista!
 
Minä jäin ihmettelemään, mikä ero on nyt nykyisessä tilanteessa, jossa juttelette ja olette kanssakäymisessä ihan normaalisti ja päivittäin, olette perhe, hoidatte lasta, teette ruokaa, juttelette, katsotte telkkaria jne, ja tilanteessanne ennen "taukoa"? Onko siis kyse seksitauosta?
 
Onneksi (?) sinä olet kiltti mies.
Tauko seksistä. Siltä tuo kuulostaa. Onko hänellä todettu joku seksitauti, eikä hän halua sinun tietävän siitä?
Oletteko jättäneet halaamisen ja suukottelun pois?
Miten olisi parisuhdeterapia. Saisitte uusia eväitä.
 
että nainen on todella kyllääntynyt ja harkitsee eroa. Nyt kun olette "tauolla" ja luultavasti ilman seksiä, hän saattaa ajatella eron olevan helpompi? Jos hänen tunteensa ovat muuttuneet kaverillisiksi, tauko on ymmärrettävä: silloin ei tarvitse harrastaa seksiä kun ei tee muutenkaan mieli. Käsittääkseni "tauko" on vähintäänkin toiseen osoitteeseen muuttamista tietyksi aikaa, omien ajatusten selvittämiseksi.
 
Minäkin ehdotin miehelle taukoa ja sanoin tarvitsevani omaa aikaa ja tilaa miettiäkseni asioita. Jätin kuitenkin kertomatta, että ensi sijaisesti mietin haluanko lähteä uuden ihastuksen mukaan ja halusin kohdentaa tunteeni rauhassa häneen...

 

Similar threads

Yhteistyössä