M
Miten käy?
Vieras
Olemme nuori, alle kolmekymppinen ja jo melko kauan yhdessäkin asunut pari. Arkielämämme on ollut mukavaa ja ilman mitään isompia ongelmia, ja kumpikin on kokenut olevansa onnellinen. Ainoa kompastuskivi on ollut intohimon laantuminen, joka ilmeisesti on ollut osasyynä myös molemminpuoliseen pettämiseen kännissä. Näitä tekoja olemme kummatkin kovasti katuneet.
Nyt joudumme kuitenkin olemaan varsin paljon erossa pitkiä aikoja. Nainen on alkanut ajatella poissa ollessaan, että hänellä on jäänyt joku ""villi nuoruus"" tai ""sinkkukausi"" kokematta, eikä pysty lupaamaan täyttä uskollisuutta, vaikka olenkin kuulemma kovin rakas. Hänellä ei myöskään ole ollut kovin ikävä minua, sillä uusi ympäristö on tarjonnut paljon uusia tuttavuuksia. Hän ei kuulemma oikein tiedä mitä haluaa elämältään, ja hänen pitää nyt ""etsiä itseään"".
Koska toista ei kuitenkaan väkisin voi pitää, niin sovimme että pidämme nyt jonkinlaisen ""tauon"" suhteessamme. Eli saa käydä vieraissa, jos haluaa. Muuten tämä kai jatkuu jonkinlaisella ""säästöliekillä"". Eli katsellaan vähän, mitä tapahtuu, pidellään yhteyksiä jne.... ja miltä sitten esim. puolen vuoden päästä tuntuu.
Onkos joillakin muilla kokemuksia vastaavasta? Onko tällainen luvan antaminen vieraissa käyntiin hyvä idea monenkin mielestä? Minusta tuntui suurinpiirtein ainoalta vaihtoehdolta, koska pettämistä kuitenkin olisi voinut tulla kuvioihin sanoin minä nyt sitten mitä tahansa... Entä jos tällaisia mietintöjä tulee suhteessa naiselle, niin mistäköhän se voisi kertoa? Voiko rakastaa, vaikka miettii tuollaisia? Kyllähän tämä vähän pahalta tuntuu, kun itsestä tuntuu että ei mitään suurempaa tarvetta ole juosta ympäriinsä hässimässä... Eikä tiedä, voiko tämä enää palata ennalleen ikinä... Kokemuksia?
Nyt joudumme kuitenkin olemaan varsin paljon erossa pitkiä aikoja. Nainen on alkanut ajatella poissa ollessaan, että hänellä on jäänyt joku ""villi nuoruus"" tai ""sinkkukausi"" kokematta, eikä pysty lupaamaan täyttä uskollisuutta, vaikka olenkin kuulemma kovin rakas. Hänellä ei myöskään ole ollut kovin ikävä minua, sillä uusi ympäristö on tarjonnut paljon uusia tuttavuuksia. Hän ei kuulemma oikein tiedä mitä haluaa elämältään, ja hänen pitää nyt ""etsiä itseään"".
Koska toista ei kuitenkaan väkisin voi pitää, niin sovimme että pidämme nyt jonkinlaisen ""tauon"" suhteessamme. Eli saa käydä vieraissa, jos haluaa. Muuten tämä kai jatkuu jonkinlaisella ""säästöliekillä"". Eli katsellaan vähän, mitä tapahtuu, pidellään yhteyksiä jne.... ja miltä sitten esim. puolen vuoden päästä tuntuu.
Onkos joillakin muilla kokemuksia vastaavasta? Onko tällainen luvan antaminen vieraissa käyntiin hyvä idea monenkin mielestä? Minusta tuntui suurinpiirtein ainoalta vaihtoehdolta, koska pettämistä kuitenkin olisi voinut tulla kuvioihin sanoin minä nyt sitten mitä tahansa... Entä jos tällaisia mietintöjä tulee suhteessa naiselle, niin mistäköhän se voisi kertoa? Voiko rakastaa, vaikka miettii tuollaisia? Kyllähän tämä vähän pahalta tuntuu, kun itsestä tuntuu että ei mitään suurempaa tarvetta ole juosta ympäriinsä hässimässä... Eikä tiedä, voiko tämä enää palata ennalleen ikinä... Kokemuksia?