Tauko suhteessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miten käy?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Miten käy?

Vieras
Olemme nuori, alle kolmekymppinen ja jo melko kauan yhdessäkin asunut pari. Arkielämämme on ollut mukavaa ja ilman mitään isompia ongelmia, ja kumpikin on kokenut olevansa onnellinen. Ainoa kompastuskivi on ollut intohimon laantuminen, joka ilmeisesti on ollut osasyynä myös molemminpuoliseen pettämiseen kännissä. Näitä tekoja olemme kummatkin kovasti katuneet.

Nyt joudumme kuitenkin olemaan varsin paljon erossa pitkiä aikoja. Nainen on alkanut ajatella poissa ollessaan, että hänellä on jäänyt joku ""villi nuoruus"" tai ""sinkkukausi"" kokematta, eikä pysty lupaamaan täyttä uskollisuutta, vaikka olenkin kuulemma kovin rakas. Hänellä ei myöskään ole ollut kovin ikävä minua, sillä uusi ympäristö on tarjonnut paljon uusia tuttavuuksia. Hän ei kuulemma oikein tiedä mitä haluaa elämältään, ja hänen pitää nyt ""etsiä itseään"".

Koska toista ei kuitenkaan väkisin voi pitää, niin sovimme että pidämme nyt jonkinlaisen ""tauon"" suhteessamme. Eli saa käydä vieraissa, jos haluaa. Muuten tämä kai jatkuu jonkinlaisella ""säästöliekillä"". Eli katsellaan vähän, mitä tapahtuu, pidellään yhteyksiä jne.... ja miltä sitten esim. puolen vuoden päästä tuntuu.

Onkos joillakin muilla kokemuksia vastaavasta? Onko tällainen luvan antaminen vieraissa käyntiin hyvä idea monenkin mielestä? Minusta tuntui suurinpiirtein ainoalta vaihtoehdolta, koska pettämistä kuitenkin olisi voinut tulla kuvioihin sanoin minä nyt sitten mitä tahansa... Entä jos tällaisia mietintöjä tulee suhteessa naiselle, niin mistäköhän se voisi kertoa? Voiko rakastaa, vaikka miettii tuollaisia? Kyllähän tämä vähän pahalta tuntuu, kun itsestä tuntuu että ei mitään suurempaa tarvetta ole juosta ympäriinsä hässimässä... Eikä tiedä, voiko tämä enää palata ennalleen ikinä... Kokemuksia?
 
Ei varsinaisesti omaa kokemusta,mutta kirjoitit tuosta intohimon laantumisesta.Jäin sitä miettimään,koska itsellä läheinen suhde naimisissa olevaan mieheen joka kertoi että avioliitossa periaatteessa kaikki ok,mutta intohimo puuttuu.He ovat ennemminkin ajautuneet ja päätyneet yhteen ilman suurempaa rakkauden roihahtamista.Lasten hyvinvointi on kuitenkin kaiken edellä joten on vaikea kuvitella eroa nyt.En jaksa uskoa että suhde voi kuitenkaan olla onnellinen jos siitä puuttuu se jokin..
 
Anna hänen mennä. Mielestäni olette tehneet viisaan ratkaisun. Jos myöhemmin huomaatte, että teillä onkin paljon annettavaa toisillenne, niin suhteenne voi paremmin. Jos se loppuu, niin se on vain loppu.

Intohimon laantuminen on mielestäni normaalia; ei koko aikaa voi elää aallonharjalla. Tulee vain aikoja, jolloin ei haluta. Ei siitä voi tehdä johtopäätöksiä.

Mutta jos toinen alkaa ärsyttämään, niin mitään ei voi luvata.
 
Jos toinen haluaa pitää taukoa ja käydä vieraissa, niin eikös se tarkoita vähän sitä, että hän on kyllästynyt sinuun ja haluaa katsella jotain toista ja silti pitää porttia auki sinuun päin, jos ketään ei löydy = yksinkään ei ole kiva olla!

En suostuisi tuollaiseen, vaan mielestäni selkeästi välit poikka. Jos sitten joskus palaatte yhteen, niin se on rakkaudesta se palaaminen....
 
Itse tunnet hänet. Mutta sanoisin, että hänellä on JO muuta seuraa. Ja kivahan sinua on varalla pitää. On sitten käymään tullessaan halutessaan aina seuraa.

Sanoithan itsekkin että hmm ""uusi ympäristö"" on tarjonnut uusia tuttavuuksia.

Jaa a. Tuskin kovinkaan moni mies jäisi laakereillaan lepäilemään, ja näkemistä odottelemaan. Kun nainen nauttii uususta tuttavuuksistaan täysin siemauksin muualla.

Mahdollistahan on vielä että ""uusi/uudet"" tuttavuudet tulevat myös mukana käymään hänen tullessaan ""kotikonnuille"".

Sanoisimpa melkin, että mennen talven lumia on suhteenne. Ikävä kyllä.
 
Pakko jatkaa mutta...

Jos jäät miettimään asioita rikot itsesi. Jos istuksit kotosalla häntä ajatellen. Kun toisaallla nainen viettää kiihkeitä öitä uuden kakastettunsa kanssa, heräävät yhdessä, rakastelevat, nauttivat toisistaan. Jos samaan aikaan itse elättelet toiveita suhteenne jatkumisesta...

Ristiriitaa. Suoraan sanottuna suhteenne on jo päättynyt. Nainen ei vain ole saanut rohkeutta päättää suhdettanne suoraan. Tuo on kätevä keino, päättää suhteenne. Ilman että tarvitsee päättää suhdetta. Nainen toivoo takuulla, että puolen vuoden päästä ei sinusta kuule noissa merkeissä enää.

Mieti nyt itse. Olet hakoteillä jos lähdet ajattelemaan että teillä on edes ""avoin suhde"" ja mietit voiko se toimia. Koska suhteenne on jo päättynyt.
 
Routa porsaan kotiin tuo, jos olet anteeksi antava.

Itselläni mies, jota olen huomattavasti nuorempi. Kesti ""tauot"" ja muiden kokeilemiset. Nyt olemme naimisissa....no, intohimo ei enää ole samanlaista kun ennen, eikai sitä enää ole. Siitä huolimatta harrastamme seksiä silloin tällöin eikä minulla tulisi enää mielenkään etsiä sitä oikeaa muualta....seksiä ehkä;))
 
Tauko suhteessa on aivan paikallaan, mutta se pitää käöyttää tehokkaasti ja naida kaikkien kanssa, jotka vastaan tulevat ja jotka siihen suostuvat. Näin tehden saa todella tuntuman siihen, että kannattaako vanhaan suhteeseen palata. Suosittelen tällaista taukoa kaikille koko sydämmestäni.
 
""Jere"" sanoit asiaa. Suhde on pillalla, jos harrastaa muita salaa ja valehtelee ja pettää. Mutta jos seurustelusuhteen vetää tauolle, ja miettii mieten arvokas toinen olikaan, niin on kypsä tekemään ratkaisun.

Tietysti viisainta olisi olla vain lyhyissä suhteissa ja hakea sitä oikeaa. Silloin ei olisi taukoja, eikä itkuja.
 
Huh... aika tylyä tekstiä. Mutta tottahan se on, että minullakin vähän nyt tunteet vie järkeä... kai. Onhan se kieltämättä aika iso muutos naisessa, jos hän aikaisemmin on ollut sitä mieltä, että ""parisuhde vaatii työtä"", ""suhteeseen mahtuu myös huonoja aikoja"" ja mieluummin kävisi kaikki mahdolliset pariterapiat ennen kuin suostuisi eroamaan... ja nyt yhtäkkiä, kun on etäisyyttä välillä ja uusia ihmisiä ympärillä, niin tuntuu ettei enää ole edes aitoa yritystä. Lohduttelee vaan, että minä olen hyvä mies, löydän kyllä uuden jos tämä päättyisikin... Että näin. :(

Ja totta, asioita miettimään jäädessä sitä tuntuu vain rikkovan itsensä...
 
Pitkässä suhteessa helposti alkaa pitämään toista itsestäänselvyytenä. Onko sama käynyt sinulle? Minusta nimenomaan sinulla on nyt erinomainen tilaisuus miettiä suhdettasi, mitä SINÄ haluat siitä ja toisaalta mitä hän haluaa suhteelta. Mitä koet, että esim. 5 vuoden päästä tapahtuu tai millaiset välinne olisivat samalla menolla sitten?

Seksin merkitystä ehkä ylikorostetaan, mutta ei sitä pidä vähätelläkään. Minusta on luonnollista, että jos on ollut vaikkapa 10 vuotta yhdessä, niin on vaikea löytää kipinää sänkyyn. Siksi on niin paljon helpompaa miettiä pettämistä ja kun se tilaisuus tulee ja huomaa, miten kiihottuu, niin siltä polulta voi olla vaikea palata enää vanhaan tylsään suhteeseen.

Olen itse aikanaan ollut asumuserossa ja tiedän myös kaveripariskunnan, joka päätyi pitkästä suhteesta asumuseroon. Minä ja exäni erosimme, mutta kaveripariskunta päätti jatkaa yhdessä. Minusta tauko on parempi ratkaisu molemmille, kuin selkeä kerrasta poikki -ero. Taukohan tarkoittaa myös sitä, että naisesi ei ole vielä valmis irrottamaan sinustakaan.

Jos ero tulee, teidän molempien toipumisen kannalta olisi parempi, jos voisitte keskustella tai vaikka vaihtaa sähköposteja asiasta, ettei jää LUULEMAAN, miten asiat meni, vaan että saa tietoa siitä, mitkä asiat vaikutti eropäätökseen. Sitten tietää seuraavassa parisuhteessaan olla tekemättä samoja virheitä.
 

Similar threads

D
Viestiä
3
Luettu
1K
V
K
Viestiä
8
Luettu
3K
L
T
Viestiä
9
Luettu
2K
Perhe-elämä
Ongelmia jätkän kaa
O
W
Viestiä
8
Luettu
357
K

Yhteistyössä