vieras
siis jos ''ehdointahdoin perustaa perheen narkkarin kanssa''..?! en vieläkään ymmärrä miten ENTINEN narkkari ei voisi olla ihan yhtä normaali ihminen kun kuka tahansa muu...
ja varmasti on totta, että narkkariksi ajautuminen meinaa jotain taustaa, esim masennusta tai muuta.. kuten aikasemmin sanoin, itse ajauduin huume elämään väärien kaverien seurauksena. tai ajoin itseni väärään seuraan. kokeiluhaluisesti lähti, ja huumeet vie. sen takia kaveritkin rupesi muodotumaan muista narkkareista, ja kavereiksi etittiin käyttö kavereita.
ja varmasti on totta, että narkkariksi ajautuminen meinaa jotain taustaa, esim masennusta tai muuta.. kuten aikasemmin sanoin, itse ajauduin huume elämään väärien kaverien seurauksena. tai ajoin itseni väärään seuraan. kokeiluhaluisesti lähti, ja huumeet vie. sen takia kaveritkin rupesi muodotumaan muista narkkareista, ja kavereiksi etittiin käyttö kavereita.
no siis toi leimaaminen... monella entisellä narkilla on nykyisin ihan päihdevapaa elämä, ja muutoinkin asiat hyvin. ja kuten aiemmin todettu, ei KUKA tahansa voi alkaa käyttää päihteitä, ei kait alkonkaan juomiseen sen enempiä syitä tarvita... monet kokeilumielessä ja sit jää koukkuun, monet taas käyttää vuosia niin ettei siitä tuu ees ongelmaa (ns.). esim kerran kuussa /kahdessa joissakin kemuissa / baarissa. ei muuten. yleistäminen ei oo hyväks, jokaisen tarina on erilainen
Minusta tuntuu sun tekstis perusteella, että mies on helpottunut kun totuus tuli esille ja että katoitte läpi ne puheluerittelyt jne. Oonko väärässä? Jutelkaa asia nyt vaan läpi ja puhki ja niin, että se uskaltaa sulle jatkossa puhua totta ilman että pelkää et suutut.
Mutta tosiaan, kyllä musta puolisolle pitää muutenkin uskaltaa kertoa lähes kaikki. Munkin miehelläni on vähän semmonen ikävä tapa että se helposti jättää kertomatta jos tietää et mä en tykkää jostain ja sit jos semmonen tulee ilmi niin harmistun kyllä paljon enemmän.
Merkityksettömistä asioista sitten ei minusta tarvi kaikkee kertoa...
Mutta tosiaan, kyllä musta puolisolle pitää muutenkin uskaltaa kertoa lähes kaikki. Munkin miehelläni on vähän semmonen ikävä tapa että se helposti jättää kertomatta jos tietää et mä en tykkää jostain ja sit jos semmonen tulee ilmi niin harmistun kyllä paljon enemmän.
Merkityksettömistä asioista sitten ei minusta tarvi kaikkee kertoa...
Tuo ny on jo täyttä p*skaa, tiiän useammankin narkkarin, joilla on ollut "hyvä pohja" elämällä ja siltikin käynyt huonosti. Tiedän myös ihmisiä, joilla on lapsuus ollut todella kamala ja siltikin heistä on tullut hyviä, normaaleita ihmisiä, itsekin kuulun näihin.Alkuperäinen kirjoittaja niin:
joo, häntä oli painanut, että oli "joutunut" laskuista valehtelemaan... ja sanoinkin sille, ettei ole oikesti mitään sellaista, mistä ei voisi kertoa minulle. et vaikka en jostain asiasta tykkäis, ni pitää olla rehellinen. hän kun oli oikeasti (sanojensa mukaan) ajatellut sitä, että en alkaisi huolehtia....Alkuperäinen kirjoittaja iiris-77:
meitä ihmisiä on niin erilaisia... joidenkin mielestä valkoiset valheet (isoista tai pienistä) asioista on hyväksyttyjä, jos on hyvä tarkoitus ja kellekään ei aiheidu mitään pahaa, jos jättää kertomatta.
tässä tapauksessa, jos kyseessä olisi pelkästään nuo käynnit "niiden" kamujen luona, ja mies valehteli, etten alkaisi liiaksi huolehtimaan niin oisko valehtelu (oikeastaan kertomatta jättäminen) ok? mutta sen vuoksi, ettei sitä voinut tuoda ilmi, joutui valehtelemaan puhelinlaskuista... en jotenkin saa tätä mielipahaa pois... ja päässä toistuu ajatus, että oliko hän nyttenkään rehellinen
vieras
Aikuisten oikeasti, miksi olet enemmän huolissasi puhelinlaskusta ja päihteidenkäytöstä kuin siitä, että miesystäväsi on pettänyt sinua toisen naisen kanssa?
En voi kuin ihmetellä...
En voi kuin ihmetellä...