T
Tonttu
Vieras
Lähestyn mökkiä hiihtäen metsän reunasta pienen matkan
aukean yli järven rantaan. Ihmetykseni on suuri kun mökin piipusta nousee savu, vaikka sielä ei nyt sydäntalvella pitäisi olla ketään. Olen valmistautunut rauhalliseen loman-
viettoon kiireisen joulun jälkeen. Pihapiirissä jo näen, että mökillä oleillaan, mutta ikkunoissa ei näy ketään. Pelkään jo pahinta ja ajattelen, että naapurikansan veljet ovat tulleet tänne syrjäseudulle viettämään myös lomaa, vieraassa asumuksessa.
Jännityksen vallassa avaan oven. Hämärässä ei tahdo oikein nähdä valkean lumen sokaisemin silmin. Jotain katseeni kuitenkin tavoittaa takan edustalta.
Takassa on tuli ja sitten sen näen. Hemaisevan kauniin naisen makaavan pari vuotta sitten ampumani leopardin taljalla. Hänen vaatetuksensa on vähäinen eli ei mitään. Kauniit suuret rinnat pullistuvat minua kohti ja polvet hieman koukussa sivuttain hän hymyilee minulle seksikkäintä hymyä mitä olen koskaan nähnyt.
Nipistän itseäni kuten tässä kohdin on tapana, mutta olen hereillä.
Hän kutsuu hymyllään minut luokseen ja alkaa riisua minulta tiikeriturkkiani pois. Tämän turkkitiikerin ammuin Nepalissa vuonna 1987, jolloin olin siellä lähetyssaarnaajana.
Minulla ei ole enää vaatteita ja hieman ujostellen käyn hänen viereensä ja tuoksu joka leijuu hänen ympärillään on huumaava. Siinä sekoittuu myskihärän perärauhasen ja keväisten kielojen tuoksut. Ne saavat minut aivan sekaisin.
Käyn kiinni hänen mahtaviin pompuloihinsa ja hän hyrisee hyväksyvästi.
Tehtyämme sitä mitä mies ja nainen tekevät toisilleen hän esittelee itsensä kysyen: Etkö enää muista minua ? Jätit minut kansakoulun päättäjäisten jälkeen tanssilavan sillan alla, jossa yritit hirveässä kännissä naida minua. Minä olen Amalia.
Sitten sen muistan, tuon keväisen päivän kun suvivirren jälkeen kirmasimme kedolle ja tempaisin karhuviinaa pullollisen. Odotimme iltaa, jolloin Unto Mononen orkestreineen tulisi viihdyttämään meitä koulunsa päättäneitä. Minun oli tarkoitus lähteä maamieskouluun Jurvalle, mutta tieni vei Ruotsiin ja sieltä merien kautta ajauduin Nepaliin.
Sinä keväisenä iltana näin sinut viimeisen kerran. Päätin silloin, että jos sinut vielä tapaan niin naimatta en jätä.
Vietimme rattoisan lomaviikon taljalla takan edessä. Kokeiltiin kaikkea mahdollista ja syötiin karhunpaistia ja juotiin helmeilevää lähdevettä.
aukean yli järven rantaan. Ihmetykseni on suuri kun mökin piipusta nousee savu, vaikka sielä ei nyt sydäntalvella pitäisi olla ketään. Olen valmistautunut rauhalliseen loman-
viettoon kiireisen joulun jälkeen. Pihapiirissä jo näen, että mökillä oleillaan, mutta ikkunoissa ei näy ketään. Pelkään jo pahinta ja ajattelen, että naapurikansan veljet ovat tulleet tänne syrjäseudulle viettämään myös lomaa, vieraassa asumuksessa.
Jännityksen vallassa avaan oven. Hämärässä ei tahdo oikein nähdä valkean lumen sokaisemin silmin. Jotain katseeni kuitenkin tavoittaa takan edustalta.
Takassa on tuli ja sitten sen näen. Hemaisevan kauniin naisen makaavan pari vuotta sitten ampumani leopardin taljalla. Hänen vaatetuksensa on vähäinen eli ei mitään. Kauniit suuret rinnat pullistuvat minua kohti ja polvet hieman koukussa sivuttain hän hymyilee minulle seksikkäintä hymyä mitä olen koskaan nähnyt.
Nipistän itseäni kuten tässä kohdin on tapana, mutta olen hereillä.
Hän kutsuu hymyllään minut luokseen ja alkaa riisua minulta tiikeriturkkiani pois. Tämän turkkitiikerin ammuin Nepalissa vuonna 1987, jolloin olin siellä lähetyssaarnaajana.
Minulla ei ole enää vaatteita ja hieman ujostellen käyn hänen viereensä ja tuoksu joka leijuu hänen ympärillään on huumaava. Siinä sekoittuu myskihärän perärauhasen ja keväisten kielojen tuoksut. Ne saavat minut aivan sekaisin.
Käyn kiinni hänen mahtaviin pompuloihinsa ja hän hyrisee hyväksyvästi.
Tehtyämme sitä mitä mies ja nainen tekevät toisilleen hän esittelee itsensä kysyen: Etkö enää muista minua ? Jätit minut kansakoulun päättäjäisten jälkeen tanssilavan sillan alla, jossa yritit hirveässä kännissä naida minua. Minä olen Amalia.
Sitten sen muistan, tuon keväisen päivän kun suvivirren jälkeen kirmasimme kedolle ja tempaisin karhuviinaa pullollisen. Odotimme iltaa, jolloin Unto Mononen orkestreineen tulisi viihdyttämään meitä koulunsa päättäneitä. Minun oli tarkoitus lähteä maamieskouluun Jurvalle, mutta tieni vei Ruotsiin ja sieltä merien kautta ajauduin Nepaliin.
Sinä keväisenä iltana näin sinut viimeisen kerran. Päätin silloin, että jos sinut vielä tapaan niin naimatta en jätä.
Vietimme rattoisan lomaviikon taljalla takan edessä. Kokeiltiin kaikkea mahdollista ja syötiin karhunpaistia ja juotiin helmeilevää lähdevettä.