Onko kellään muulla vastaavaa ongelmaa??? Auttakaa please...
Eli poika 2,5 vuotias ja aina viihtynyt hyvin tarhassa, mutta nyt viimeiset 2 vkoa aamut ollut ihan katastrofi.
Meillä mies vie aina aamulla tarhaan, siinä 9 maissa ja minä lähden töihin ennen kuin poitsu herää. Ja haen sitten iltapäivällä hänet 16 maissa. Nyt pari viikkoa poika herää välillä 3-4 aikaan yöllä itkemään, että "mamma älä mee töihin". Aamu menee kuulemma sitten taas isänsä kanssa hyvin (siis normaalia kiukuttelua tietty välillä), kunnes taas tarhassa sama juttu... itkee ja roikkuu kiinni "pappa älä mee töihin" ja ei halua jäädä tarhaan. Tarhassa sanovat, että itku loppuu kyllä heti kun hävinnyt näkyvistä ja muutenkin näyttää viihtyvän siellä. Eikä kuulemma tarhassa ole tapahtunut mitään ihmeellistä.
Kun menen iltapäivällä hakemaan on usein leikit kesken, eikä mikään kiire kotiin enää...
Mitä pitäisi tehdä? Vai voiko olla joku ohimenevä vaihe? Mies on nyt lopen kyllästynyt näihin katastrofi aamuihin ja mietitään ratkaisua...
Eli poika 2,5 vuotias ja aina viihtynyt hyvin tarhassa, mutta nyt viimeiset 2 vkoa aamut ollut ihan katastrofi.
Meillä mies vie aina aamulla tarhaan, siinä 9 maissa ja minä lähden töihin ennen kuin poitsu herää. Ja haen sitten iltapäivällä hänet 16 maissa. Nyt pari viikkoa poika herää välillä 3-4 aikaan yöllä itkemään, että "mamma älä mee töihin". Aamu menee kuulemma sitten taas isänsä kanssa hyvin (siis normaalia kiukuttelua tietty välillä), kunnes taas tarhassa sama juttu... itkee ja roikkuu kiinni "pappa älä mee töihin" ja ei halua jäädä tarhaan. Tarhassa sanovat, että itku loppuu kyllä heti kun hävinnyt näkyvistä ja muutenkin näyttää viihtyvän siellä. Eikä kuulemma tarhassa ole tapahtunut mitään ihmeellistä.
Kun menen iltapäivällä hakemaan on usein leikit kesken, eikä mikään kiire kotiin enää...
Mitä pitäisi tehdä? Vai voiko olla joku ohimenevä vaihe? Mies on nyt lopen kyllästynyt näihin katastrofi aamuihin ja mietitään ratkaisua...