***TAMMIVAUVAT***Tammikuussa (syntyneet päivitetty 31.1.10)

Voihan Manduca... :D Kävin kattomassa Varuste.net sivuja ja alan jo innostua. Olin ajatellut hankkia/tehdä neliöliinan (kantoliinan) joka on myös aika yksinkertainen käyttää. Mutta tuossa kantorepussa on jo kaikki niin hienosti ajateltu että. Ja vauvan asento on ergonominen kun lonkat saa olla koukussa eikä jalat roiku suorana ja äippä saisi touhuta kädet vapaina muita juttuja. Koiran lenkittäminenkin varmaan sujuisi sen kanssa kivasti. Että tälläistä "ääneen" ajattelua tällä kertaa =)

ja jos sitten lähtisi elokuviin.
 
Tääläkään ei ole sitten minkäänlaisia tuntemuksia.. alan jo epäillä oonko edes raskaana :)

Piti käydä autoo ulkoiluttamassa, kun se tuola huuteli yksinäisyyttään kadulla (jostain kumman syystä varashälytin soi tasaisin väliajoin - tekikö joku kiusaa?)

38+5
 
heräilty päiväunilta eikä mitään tuntemuksia. :kieh: Tää odottavan aika on toooodeeeellaaa pitkä!!!

Kahvia keitin,sen jälkeen lähdetään ulos jossa vedän joonasta pulkassa ja keksin jotain raskasta tekemistä! Ja illalla taas jos yhtä ässää harrastaisi..Tänään jo siivosin.

Mulla on torstaina neuvola aika varattu,eli laskettuna päivänä mutta en halua mennä sinne..Haluan ennen sitä sen vauvan :)

Nyt sinne kahville!

Sannis ja patu rv 39+3
 
Meille tulossa viides lapsi. Menkkojen mukaan la olis 13.1, mut ultran mukaan siirtyi 19.1.

Edelliset syntyneet noin viikkoa tai muutamaa päivää ennen la:ta. Mulla tullut vajaa vk sit ruskeaa vuotoa, muttei kunnon limatulppaa vielä. Joka päivä supistelee muutamia kertoja kipeesti, vauva laskeutunut jo ajat sitten. 2 vanhinta lähtee mummolaan yöks ja mun pikkusisko tulee tänne avuks, kun toiseks nuorin kipeenä ja mies on niin väsynyt, että meinaa sydänkin oireilla. :| Ollu kaikkee stressiä tässä lähiaikoina liikaa. Eli nyt ois hyvä tilaisuus lähtä synnyttään. =)

ps. Yksi tosi hyvä keino saada suppareita aikaan on nännien kevyt hieronta/hipeltely. ;) Mulla ja monella tutulla käynnistänyt synnytyksen, kun jaksaa vaan tarpeeksi kauan ja tiheään hieroa. Kätilökin on neuvonut tuon tavan, jos tarttee saaha synnytys käyntiin. :)

Äippä 37+5
 
Ei tää kyllä mitää rohtumaa vaan tuolla alapäässä ole, kaikki keinot kokeiltu, ilmakylvyt ja bebanthenit ja mikää ei auta, pahenee vaa..
Hiivaahan se sitte on.. :( Huomenna apteekkii äkkiä hakemaan jotai apua kutinaan :/
Muistan että esikoisen loppuraskaudesta oli samaa vaivaa... :headwall:
No toivottavasti synnytykseen mennessä paranee..

Niinuska+Hipsu 37+2
 
Kirsi - Aliina1 tervetuloa joukkoon!! :D

täällä mies oli ihana ku koko päivän äksyilly ni tossa kaupasta tullessaan se rupes et "hei ootko huomannu et siun maha on valahtanu aika alas" =) ihana ku yrittää piristää =) mutta juu EI se todellakaan miusta mihinkään ole vajunu mutta hymyn sai silti tuo lausahdus naamalle!! :D
 
Musta tuntuu kanssa, että elokuulle menee. Esikko syntyi 41+1 lauantaina, kun maanantaille oli jo varattu yliaikakontrolli. Nyt yliaikakontrolli on varattuna 15.1, joten ehkä sitten 13.1. Tosin toivon, että tää vielä joko kääntyy rt-tilaan tai sitten tulee jo ulos.

Täällä on taas käyty kävelemässä, josko suppareita tulis. Mut ei mitään.
Esikosta aikoinaan supisteli ensin viikolla muutamina aamuina säännöllisesti ehkä tunnin tai kaks, muttei kovin kipeesti. Itse synnytyspäivänä supistukset alkoi heti aamusta ja niitä tuli 5-20min välein iltaan asti. Illalla soitin synnärille ja sanoivat, että tuskin jaksaa kohtu supistella enää, että ne laantuu. Ei synny tänään. Sanoivat, että näytille voi tulla jos haluaa. Kävin sitten suihkussa ja siitähän ne supistukset alkoi. Vaatteet päälle ja sairaalaan. Autossa suppareita tuli 3min välein ja olin varma, että vauva syntyy autoon. (matka n. 45min). Sairaalaan päästiin, niin olin reilun sentin auki....Sairaalassa oltiin n. 00.00 ja neiti syntyi viiden maissa aamulla.

Tahtois vaan nyytin syliin ja eroon tästä odottamisesta ja synnytyksen jännittämisestä. Se sektioon joutuminen pelottaa vieläkin. Lisäks miehen isän veli kuoli ja hautajaiset on tässä parin viikon sisällä. Miehelle tänään itkin, etten yksin uskalla mennä synnyttämään tätä perätilaa... ja sektioonkin haluaisin hänet, että vauvan saisi sitten isä syliin, kun äiti ei voi ottaa.
 
huh huh. tänään päästiin nyt sitten kotiin. Katsotaan kuinka arki alkaa kotona sujumaan kun sairaalassa oli todella vaikeaa murun kanssa kun itki kaikki yöt.

Luen myöhemmin mitä täällä on mahdollisesti tapahtunut.

Enie Tuolla etusivulla on pienen syntymäaika väärin. muru syntyi siis 30.12

pippur1 ja muru 4vrk
 
Kaneli87 enna Meilläkin on seksi tehnyt kipeää ja yleensa sen jälkeen tullut verta mutta sitten kokeiltiin liukuvoiteen kanssa ja sitten on homma taas sujunut. Suosittelen koittamaan.

Täällä on nyt sitten aknssa kokeiltu noita ässiä. Seksiä saunassa, josta seurauksena muutamia supistuksia ja pientä verenvuotoa. Onneks verenvuoto loppui jo yöllä. Tänään oltiin sitten iltapäivä shoppailemassa ja nyt tulee muutamia supistuksia ja lonkat, masu ja selkä on tulessa. Toivottavatsi saisivat jotain aikaseks.

Meillä olis huomenna painoarvioultra mutta mielummin olisin synnyttämässä kun sinne ultraan menisin. Neuvola on sitten torstaina ja lääkäri.

Miehistä olette täällä puhuneet. Mun mies tekee kotitöitä jos pyydän. Paljon kyllä tykkään itse tehdä jos vaan pystyn. Minusta ja vauvasta on nyt kovin huolissaan ollut kun en oikein kunnossa ole. Eilen illallakin kävi monta kertaa katsomassa kuinka voin ja koittamassa liikkuuko vauva kun sitä verenvuotoa oli. On siis tosi rakastavainen meitä molempia kohtaan. Ja tanssipaikalta hänet löysin.

Mutta täälläkin poksutaan tänään 37+0

Vauva-10 ja Muukalainen 37+0
 
Onnittelut vauvansa saaneille :heart:

Tuntuu vaan siltä ettei jaksais olla päiväkään raskaana :kieh: muutamana päivänä supistellut tosi säännöllisesti 1h-1,5h ja sit supparit loppuneet ku seinään.


tsemppiä kaikille :hug:


 
Kirsi-Aliina1 tervetuloa joukkoon!

(.) Mä niin iloitsin tosta limatulpasta kunnes luin ettei se tarkoita vielä mitään, voi mennä päivä tai vaikka 2 viikkoo. :( Tänään on supistanut vaan kerran kunnolla ja pari kevyempää. Ei siis tänään ainakaan.. No nyt tekeen mokkapaloja ku esikoinen vaatii.. :)

Minävaa ja vaavi 39+5
 
Tervetuloa uudet

pippur1 Nyt pitäisi teidän pienellä olla oikea syntymäpäivä, anteeksi kun lipsahti väärä päivä :ashamed:

ON: Täällä testataan klo 16 äksyily kohtauksia vastaan veljen tuomia yksösten vaunuja.
Ihanat tuollaiset toistakymmentä vuotta vanhat vaunut kun ne osaa sentään laittaa kasaan ilman ohjekirjaa :LOL:

Eli vauvat on nyt niissä ja aika kivasti on mennyt tämä normaali kiukutteluiden ajankohta tällä kertaa. Tosin ovat jo niin isoja etteivät oikein hyvin mahdu sinne, toinen on toisin päin ja toinen toisin päin, mutta potkivat toisiaan sitten jos heräävät.
Pitää tuoda ne tuplat huomenna varmaan sisälle jos tuo tosiaan tehoaa ja kestää sitten vaan kun ne vie niin kamalasti tilaa.
 
Moikka pitkästä aikaa,

ilmoittaisin että 31.12. klo 14.16 meille syntyi pieni TYTTÖ :) Viikolla oli kovasti ristiselkäpolttelua ja todettiin 3,5cm mun olevan auki, ja torstaiaamuna sitten päättikin vauva lähteä tulemaan.

Painoa 3240g ja pituus 49cm, syntyi viikoilla 38+1. Päästiin tänään kotiin, oltaisiin jo eilen päästy mut meidän esikoinen on ollut kuumeessa ja pipinä joten päätettiin että sit vasta kun lääkäri antaa luvan. Nyt pidetään vielä lapset erillään kunnes pieni paranee.

Vauvan sydämessä kuului lääkärintarkastuksessa sivuääni, joka tutkitaan huomenna että onko vielä sikiöaikainen virtausääni vai ei- jos kuuluu vielä niin sitten ultrataan.
Mutta muuten ei vauvassa vikaa ole-- syö ihan kamalasti, nukkuu siivosti ja on AIVAN uskomattoman pehmeänpumpulisensuloinen :heart: :heart:

Synnytyskertomusta voin tähän vielä laittaa kun täällä nukutaan (esikoinenkin jo pois kuumettaan kuorsaa...)

Eli ke kävin illalla äitini luona saunomassa, ja kotiin ajaessa tuntui pari vähän timmimpää supistusta. Kotonakin tuli vielä muutama, sekä selkä oli ihan tulessa, mut jotenki vaan päätin että nukkumaan tahdon! ..Yö meni ihan normaalisti mut aamulla kun mies heräsi töihin, selkäpolttelu alkoi uudestaan, supistuksia tuli menkkamaisen tuntusena mut jotenki kireämpinä 07 asti, ja 08 aloin kellottaa väliä ja totesin et taitaa olla parasta soittaa synnärille ja varottaa, koska voimakkuus alkoi olemaan sellanen ettei Panadolilla pärjänny mut iha ei muutakaan vielä tarttis. Soiton jälkeen soitinki sit heti miehelle ja hän kääntyi takasin kotiin sekä soitin äitin esikoisen vahdiksi.

Oltiin synnärillä 10 maissa, ei pidetty kiirettä koska en ollut ihan kippurassa vielä. Siellä oltiin käyrällä ja epäuskoisen oloinen kätilö kertoi että uudelleensynnyttäjillä voi olla paikat auki monta viikkoa... Mut mul alko olla sellanen olo et eihelvetti tänne nyt turhaan olla tultu, kun koko aika supparit kuitenki voimistui. Kätilö onneks vaihtui siinä ja saatiin ihana vanhempi nainen, joka oli heti messissä ja sanoi että voitte mennä vaikka kävelemään tai kahville ja katsotaan miten tämä tästä etenee- mentiin sitten ja tunnin verran varmaan sompailtiin kunnes alko seiniin nojailu ja ovissa roikkuminen, ja totesin että ilokaasu vois alkaa olla aika pop.

Mentiin saliin ja sain ilokaasua, jota vetelin toisen tunnin, ja sit yhtäkkiä iskikin supistukset sellasella voimakkuudella et mä olin just se jota toiset mammat kauhulla saattoi kuulla käytävälle, itkuhuutoparku ja raivoa... Joten päädyin ottamaan epiduraalin. Edelliskerralla sen laitto oli pieni nipistys, nyt sattui enemmän. Se oli 13 maissa, jonka jälkeen puhkaistiin kalvot 13.40 (vedet ei ollu menny, ja ulos tuli ihan pieni liru lapsivettä, vauva oli niin hirveen matalalla että pää blokkasi loput), tutkittiin ja 6cm auki. Tunnin verran siis yhteensä köllöttelin puudutukseen tyytyväisenä, mies kävi syömässäkin- ja kun kahden maissa mun annettiin kävellä vessaan, ni sieltä tullessa tajusin et eijumalauta setulee NYT!! Ei tietoakaan kivunlievityksestä?? Sellasta painetta ja kipua en ikinä ollu kokenu missään, mut tajusin et se ei tule sieltä muuten ku tarttumalla toimeen. Äkkiä soitettiin kätilö ja totesi että puolessa tunnissa on loput 4cm auennut ja nyt aletaan ponnistamaan.

Se oli ihan kaameeta, mies kuvasi, minä huusin, kätilö soitti toisen avuksi mua rauhoittamaan ja sit viimein sain kasattua itseni niin että pääsin tasaisiin ponnistuksiin, ja kuudessa minuutissa oli tyttö ulkona :heart: Eli ei tämä mikään kauhutarina kuitenkaan ole, pienen hetken paniikki tuli kun tilanne tuli niin hirveen odottamatta.

Vauva oli hieman laiska, ja lähti 9min vanhana lääkärin tarkastettavaksi, mut syynä oliki vaan kova limaisuus henkitorvessa, ku ne imettiin pois ni vaavi oli kovin hyvän värinen ja reipas, alkoi heti ahnaasti etsiä rintaa :) Ja todettiin hänen olevan ihan esikoisen näköinen, ja jotenkin hirveän tutun oloinen ja ihana ja pieni ja nätti ja kaunis ja kaikkea muuta mahdollista :)

Paikat on parantuneet ihan älyttömän hyvin, pari pinnallista tikkiä vaan laitettiin ja sanoisin et ei satu lainkaan! Osastolla meni muuten hyvin mut nukuttua ei oikein saanut, kun porukkaa lappasi sisään ja ulos yötä myöten ja vauvat toki huusi, mut tänään omaan sänkyyn menoa odotan kovin...

Nyt menen tuijottelemaan pientä ihanuutta, lypsämään maitoa hieman ja sit juhlitaan miehen kanssa uutta vuotta, joka nyt meni hieman ohi... Kun pieni tahtoi tulla katsomaan raketteja :saint: :saint:

Mimonmami ja Itikka 3vrk
 
Enie juu eipä tuo mitiä :D sattuu sitä paremmissakin piireissä :)

Täällä on kauhuja koettu. Yks meitin kissoista koitti käydä pienen päälle kun rupes sängyssään itkemään. Sieppain sit tietty vauvan syliin äkkiä.. ihme juttu.. koitti niin väkisin sinne sänkyyn mennä ja ihan karvat pystyssä. no mutta se oli kait ensivaikutelma. Nyt pikkuhiljaa ollaan silitelty ja annettu haistella pientä. Tarkoin ollaan vahdittu ja nyt kyseinen kissa ruppee näyttämään vihreää valoa murulle. Nyt ennemminkin näyttää äidillisiä merkkejä. Kaikki muut katit on ollu ihan ok. Yksi istuu pyykinpesukoneen päällä patsaana eikä suostu hievahtamaankaan sieltä mihinkään. Yks ei välitä sit yhtään ja jatkaa makoilua normaalisti. ja yksi sitten kurisee jalkojen juuressa ja ihmettelee vauvaa.
Vähän kyllä pelotti noitten kattien käyttäytyminen. KAtsotaan kuinka käy.

Mulla siis käynnistettiin synnytys sillon 29.12 olevan neuvola käynnin jälkeen. Pääsin neuvolasta heti lähetteellä polille (ja sitä lähetettä ne ei olis vieläkään suostunu tekemään jos en olis tivannu). Paineet jatko vaan nousemista.. Polilla ultrattiin ja kaikki oli ihan ok. painoarvioksi saatiin 3600g. Lääkäri sitä sitten hetken mietti ja kysy et haluat varmaan jo synnyttää ja sano että käynnistykseen sitten vaan osastolle. Sinne sit mentiin ja mulle annettiin niitä kapseleita kohdunsuulle. Mulla siis ei ollut kohdunsuu kypsynyt juuri ollenkaan :eek: VAikka sillon sanottiin että on.
Ensimmäinen kapseli siis laitettiin klo 12, seuraava klo 16 ja viiminen klo 22. Sen jälkeen alko niin järkyttävät supistukset heti kahen minuutin välein etten tienny miten päin olisin ollu. Yksin siis siellä olin kun mies passitettiin kotiin. Ne yritti mua käyrillä koko ajan pitää mut eihän niistä mitään tullu kun paikallani en pystyny hetkeekään olemaan.
Mitään kivunlievityksiä en saanu pitkään aikaan vaikka melkein jo rukoilin polvillani. Aquarakkulan sain vihdoin kinumisen jälkeen vasemmalle puolelle.. sen laitto sattu niin paljon että en suostunu enää et laittaisivat sen oikeelle puolelle.
Siitä aquarakkulan laittosta sitten lähti mun itkukausi et kävelin yksin pisin osaston käytäviä ja vaan itkin.. NE supistukset vaan oli jotain aivan järkyttävää.
Sain sitten vihdoin kahden aikaan soittaa miehen paikalle.
Kun mies tuli ni siinä jaksoin käyrillä kymmenisen minuuttia olla ja sen jälkeen kätilö kokeili kohdunsuun ja oli sitten sen verran auki että lähdin kaksinkerroin puuskuttamalla synnytyssaliin.

... jatkuu seuraavassa numerossa :D Muru kutsuu <3
 

Yhteistyössä