Hei taas,
Kotona ollaan oltu, esikoispojalla syysloma. Neuvolassa kävin keskiviikkona ja neuvolatäti ja suositteli välttämään matkustelua... Olimme ajatelleet mennä mummoloihin, koska myöhemmin en enää mielelläni aja/ matkusta satoja kilometrejä. No, siellä mummoloiden suunnalla riehuu sikanöfnöftauti erityisen kovasti eli siinä syy matkan skippaamiseen. Kysyin asiaa ja sain sen suosituksen, joka oli odotettavissakin.
Aluksi tuntui tosi huonolta fiilis, koska mieskin on siellä reissun päällä. Nyt alkaa helpottaa. Touhuttu ollaan kaikenlaista ja toisaalta tuntuu kivalta, että pojat viihtyvät kotona niin hyvin, että eivät kaipaakaan minnekään. =) Nyt helpottaa erityisesti, kun mies tuleekin jo tänään kotiin!! Ihanaa! Aluksi oli suunnitelma, että palailee vasta maanantaina, mutta haluaakin palata jo nyt. Alan kohta leipomaan, en kerro pojille mitään, että isukki palaakin jo tänään. Saavat sitten huippuihanan yllärin!
Hb:sta kyselin, vastasiko joku? :ashamed: En huomannut mitään kommentteja.
Siis mistä alkaen olette syöneet rautaa, jos olette? Mulla hb nyt yli kuukauden pysynyt 119 arvossa, nyt täytyy silti aloittaa rautatabut. Odotan miehen kotiin, koska lääkärinkin mukaan minun täytyy aloittaa lisäraudan syönti varoen, olen yliherkkä suunnilleen kaikelle lääkeaineista! |O Adrenaliinit messissä aina.
Olenkin yrittänyt nyt aloittaa erityisen tarkkailun raudan imeytymisen kanssa. Syön liharuokia, verilettuja, appelsiinimehua/ appelsiineja. Vältän kahvia em. kanssa. Olenko ihan pöllö? Jotenkin tämä kolmas odotus on pistänyt minut tarkasti miettimään terveellistä ruokavaliota. Todella. Toisaalta tuntuu kivalta, kun jaksaa laittaa salaattia yms. ja pojatkin nauttivat terveellisestä ruoasta.
Painoa on tullut +9 kg. Nyt oli tullut tavallista enemmän viikkoa kohti, mutta terkkarin mielestä ei syytä huoleen. Enkä aio stressata, koska tiedän syöväni melko terveellisesti. Toivoisin, että imetys onnistuisi ja siten kiloista pääsee ainakin minun kropassa sutjakammin eroon, vaikka todellakin syö hyvin imetysaikana.
Liikkeistä: täällä "Oskari" liikkuu mukavasti. Pojat tunnustelevat pienen liikkeitä innolla. Siis en todellakaan tiedä, että onko kyseessä poika vai tyttö, mutta poikafiilis on aika selvä. Tosin kuopuksesta oli tyttöfiilis ja poika tuli.
Kipuja ja suppareita on todella vähän. Lepo ja saikku ovat siis auttaneet. Töihin palaan tiistaina eli sitten se nähdään miten jaksan. Epäilen, että työni on sen verran vaativaa sekä henkisesti että myös osin fyysisesti, että saikkua tulee aina silloin tällöin.
Se täytyy sanoa, että on ihanasti aikaa ja voimia hoitaa omia lapsia ja tehdä kaikkea ihanaa ja hyödyllistä kotona, kun en ole nyt ollut töissä n. 1,5 viikkoon. Oikein ihmettelen, että miten olen monta vuotta klaarannut tämän kuvion; työt, kodin ja lapset. Miehellä kun on paljon iltatöitä. No, pian sitä taas päästään maistamaan. Ensi viikolle olikin iloisesti sovittuna kaksi palaveria työpäivien päälle ja lisäksi esikoisen harrastusmeno torstaille. :|
Kirjavinkkejä?! Luen parhaillaan Cacciatoren (Raisa, lastenpsykiatri) teosta "Huomenna pannaan pussauskoppiin". Aivan
ihana kirja! 400 sivua täyttä asiaa niin vanhemmille kuin ammattikasvattajille. Ostan omaksi ihan varmasti. Tunnustan: olen kodin ja poikien hoidon ohessa ollut innokas lukija: olen lukenut saikulla ainakin 7 kirjaa ja Kaksplus lehtiä lukemattoman määrän. Anu Myllärin "Adoptoitu" tuli myös luettua, liikuttava, ihana kirja! Kirjat ovat heikkouteni, mutta meillä ei olekaan tällä hetkellä telkkaria. Luovuimme siitä koiran tultua taloon 2,5 vuotta sitten.
Nyt korvapuusteja tekemään ja ukot avuksi! =)