Tammikuun vauvat 2011

[haavelapsesta]

Moikka tammikuiset. Tulin tuolta helmikuisista vastailemaan streptokokki-asiaan.

Minulta otettiin näyte muutamia viikkoja sitten supistusten takia. Silloin lääkäri selvitti, että on vähän sellainen kiistelty juttu ja ohjeistus vaihtuu aika tiuhaan. Mutta siis yhteyksiä keskenmenoihin ja ennenaikaisiin synnytyksiin kiistellään. Kuulemma joku aika sitten näyte otettiin kaikilta odottavilta äideiltä, mutta nykyään meidän alueella vain äideiltä jotka tulevat esim. juuri supistusten takia kontrolleihin. Ja aika monilta äideiltä se löytyy, mutta ei silti aiheuta mitään harmia.

Raskausaikana se ei kai käsittääkseni vauvaan tartu, mutta synnytyksen hetkellä/ennen synnytystä se sitten hoidellaan antibiooteilla ettei vauva sitä saa itse synnytyksessä. Siksi ei kaiketi hoidella antibiooteilla jo raskausaikana, koska vaatii tujut anbiootit ja aiheuttaisi harmia lapsosen hyville suolistobakteereille. Eli siksi "käsittely" juuri synnytyksen hetkelle.

Näyte otetaan siis emättimestä ja minulla sitä ei ollut.

Hyviä vointeja,

haavelapsesta 33+4

 

[Esikko]

Ilmeisesti täälläkin ollaan viimeisiä viemässä, kun joka viikko saa juosta tarkkailevan silmän alla. Huomenna siis viikkoja tasan 35 ja herrakaan ei enää usko, ettäkö ipana jaksais kellua laskettuun aikaan asti. Toivoo vaan, että se jaksais odottaa ens vuoden puolelle, jotta voi koulun aloittaa luokkansa vanhimpana pikkusen jo asioiden edellä...

Synnytysvalmennuksessa käytiin ja sieltä lähtien herra on kuittaillut mun muistista kun kätilö sanoi, että on ihan normaalia, jos odottava ei aina muista kaikkea. No, minä en muista enää mitään. Kaikki mitä kukin sanoo menee ihan ohi, just käydyt keskustelut haihtuu mielestä heti ja jos jotain päätettiin niin ei tosiaan tarvii luottaa siihen, ettäkö päätöksen muistaisin ja sen mukaan toimisin. Pikkusen alkaa itseäänkin jo rasittaa tämä pahentuva dementia Mutta en jaksa ottaa kyllä paineita yhtään mistään. Noni nyt unohdin mitä mun piti kirjoittaa...

Marraskuussa kaikki oli ihan ok, mutta eilen neuvolan täti päätti laittaa mut parempaan ultraan lapsiveden määrän takia. On sentään toukka kääntynyt, vaikka vähän vinossa onkin vielä ja koko ajan on ihmeellisiä vajoamisen tunteita (jospa se vaikka laskeutuis, on mun ainakin helkkarin paljon helpompi hengittää kuin parisen viikkoa sitten). Tosin tällä vesimäärällä se voi vielä pyörähdellä minne vaan. Tammikuun alussa on sitten synnytystapa-arvio. Sais kyllä syntyä jo, vieläkin on päiviä millon pitää keskittyä vaan hengittämiseen ja pulssi hakkaa kun aropupun häntä. Tänäänkin piti pyykkiä lajitella istualleen, kun ei happi tuntunut riittävän seisomiseen. Tiskaamislakonkin jo tein, kun en yllä enää ilman pientä etukumaraa tiskaamaan ja tuo etukumarahan sitten koskee selkään. Kyllä tässä oikeasti jo odottaa aikaa kun pääsee lenkille ja mielenkiinnolla odotan paljon painosta jää synnärille. Vähän ärsyttää, kun sillä viikolla jolloin meni kolme suklaarasiaa paino nousi 100 gr, mutta viime viikolla kun söin tosi kiltisti paino hyppäs kilon. Tosin turvotukset on hiukka järkyttävät, piti siirtyä jo herran talvikenkiin ja kädet on voimiensa puolesta ihan hyödyttömät enkä saa niitä varsinkaan iltaisin enää kunnolla nyrkkiin. Koskaan en ole painanut näin paljon, enkä koskaan raskauksien jälkeen aio painaakaan )

Tosi ikävää tommoset neuvolatädit, jotka marmattaa painosta. Kyllähän mullekin sanottiin alussa, ettei pitäis painon paljoa nousta, mutta ei tuon jälkeen ole sanonut mitään. Tietty viikkonousun sanoo ja se kiinnostaa muakin, mutta ei pahoja sanoja ole tullu perään vaikka joskus on aika julmettuakin nousua ollut (lähinnä munkkikaudella, mutta jotain vaan piti saada vatsan täytteeks). Tai sitten ajattelee, että mun oma reaktio nousuun riittää rangaistukseksi

Ootteko tehneet liikelaskentaa? Mie tuun hulluks laskennan kanssa ja olenkin sanonut neuvolassa, että kieltäydyn laskemasta määriä enkä juokse sinne heti kun vähänkin epäilyttää liikkeiden määrä. Tää on alusta asti pitänyt jumppapäiviä, jolloin myllää oikeesti ja kunnolla kellon ympäri ja tuommosta päivää seuraa yleensä päivä, jolloin minä en tunne mitään kädelle, mutta harvakseltaan tiedän, että toukka möyrii. Näinä päivinä on sitten isäntä saanut laittaa korvansa käyttöön ja tähän asti tuomio on ollut, että kovasti potkii. Varsinkin yöllä tää innostuu monottamaan isäänsä (nukutaan siis melko lähekkäin . Eilenkin dopplerilla kuunneltaessa kovasti potkiskeli ja hikotteli, mutta itse tunsin vain hikan Siispä en jaksa huolestua, jos on hiljainen päivä liikkeissä.

 

[Pyretta]

No on kyllä inhottava terkka jos jaksaa huomautella painosta. Mulle on tullut reilusti yli 20 kiloo, ja tää mun oma terkkari ei ole kertaakaan huomauttanut asiasta, kerran sijaisena ollut asiasta huomautti, ja muistan kuinka kamalalta se tuntui.
Nyt toisaalta odotan että pääsen noita kiloja jo karistamaan, näin joulun alla varsinkin on tullut sellainen hälläväliä asenne kun on huomannut että eipä nuo omat syömiset enää vaikuta mitenkää, söit tai et niin paino nousee silti.. Onneksi olen jo aiemmin laihduttanut aikamoisen kilomäärään, paljon enemmän kuin mitä ny on edessä niin tiedän että se ei mikään mahdottomuus ole. Tietenkin nyt mennään sitten vauvan ehdoilla.

Pari kertaa oon laskenut noita liikkeitä, tietenkin juuri silloin kun vauvalla on ollut hiljainen päivä. Mulle annettiin ohjeeksi viisi liikettä puolessa tunnissa, ja jos ei täyty niin vielä jatkaa kaksi puolituntista. Jos ei sittenkään ole saanut niitä liikkeitä täyteen niin sitten äitipolille.
Tänä aamun ajuuri kuulostelin liikkeitä tarkemmin, mutta kyllähän niitä sitten alkoi tulemaan ja nyt ei tarvitse edes ajatella mitään liikelaskentoja kun vauva mönkii jatkuvasti <3

Mitä muuten pakkaatte/olette pakanut sairaalakassiin? Mulla on todella vaiheessa se, vauvan vaatteet siellä jo ovat ja itselle parit alusvaatteet, imetysliivit ja liivinsuojia. Sitten heitän vielä kosmetiikkapussin ja puhdistussysteemit ennen lähtöä sinne.
Mutta miten noitten omien vaatteiden laita, ajattelitteko lähteä niissä samoissa vaatteissa kuin menette synnärille? Tääkin vähän tyhmä kysymys mutta kuitenkin

Pyretta 39+3 (ja tuntuu että päivät matelee..)

 

[laventeli]

oih, Pyretta saa kohta vauvan... tai no, voihan se mennä sen 2vkoa ylikin, mutta hitsi sulla on jo lähellä!
Mä en ole laskenut liikkeitä kun sen verran kivasti muksu temmeltää. Jos hiljenisi niin kyllä mä vähän tönisin ja koittasin makealla herätellä...

Sairaalakassiin aion laittaa suht samoja kuin säkin Pyretta, luulen että tulen samoilla vaatteilla kotiin kuin millä lähdenkin. Jos pesun tarvetta vaatteilla on (lapsivesi tms.. ) niin mies saa pestä ne mulle ja tuoda sitten takaisin...

teidän jutut kuulostaa niin tutuilta ja kotoisilta.. Esikon mainitsema hengenahdistus ym. Että eiköhän me kaikki käydä tää sama läpi ) Esikko, monesko pvä sulla nyt olikaan la?

laventeli rv35+2

 

[Tuuli]

Moi!

Joo tuli käytyä siellä äitipolilla perjantaina 17.12. Gynekologi katsoi ensin vauvan tilanteen ja perätilassahan se oli. Sanoi siitä painosta että hänestä pikkuisen isompi kuin mitä neuvolan lääkäri oli arvioinut. Mut ei siis mikään jättiläinen ole odotettavissa! =) Lapsivettä oli kuitenki hyvin ja istukan virtaukset hyvät, eli ei kuulemma hätää. Lääkäri lohdutteli että normaali vastasyntynyt voi olla 2,5-4,5 kg, eli en ole huolissani siitä painosta enää. Sanoi että voi tyypillä olla sitten aluksi lonkat kierossa kun on perätilainen, yleensä vissiin korjaantuu. Mut varmaan sitä tarkkaillaan ettei tulisi lonkkavikoja...
Sitten menin synnärille ja ne laittoi mut tippaan ja vauvan sydänkäyrää seurattiin. Siinä lötkötin puolisen tuntia jonka jälkeen tuli itse herra ylilääkäri yrittämään ulkokäännöstä. Hyvin se sai vauvan takapuolen nousemaan ylös ja pakattua sen tuohon kohdun yläosaan, mut ei pikkuinen suostunut potkaisemaan päätänsä alas... Olin sitten vielä tunnin seurannassa sen jälkeen. Ei minusta sattunut se mahan vetkuttelu ja keikutus, tuntui vähän oudolta ehkä.
Eli mulle on nyt sovittu sektio 5.1. Siis jos ei itsestään käynnisty ennen sitä. Ja voishan joku ihme tapahtua vielä että itsestään kääntyy, mut en usko oikein... Eli kahden viikon päästä mä sitten näillä suunnitelmilla viimeistään tapaan tuon pikku-elätin! =)
Tuosta streptokokki-näytteestä, täällä se otetaan kaikilta. Ja jos jotain olisi löytynyt niin synnytyksessä sitten sitä antibioottia.
Liikkeitä en ole laskennut kun vauva liikkuu aivan mahdottomasti. Sillä on vissiin sitten tilaa tuolla möyriä, kun välillä tuntuu ihan pahalta kun se työntää päänsä tuohon kohdun yläosaan, on ahdas hengittää silloin.
Sairaalakassia olen pikkuhiljaa koettanut kasata, laittanut sinne vauvanvaatteet ja itselle jotain. Jotenki mä olen nyt niin tuudittautunut tuohon päivämäärään, että sitten vain pakkaan edellisenä iltana... Vaikka pitäisi tässä valmistautua varmaan jo kuitenki etukäteenki! =)
Pinnasängyssä ajattelin minäki alusta asti nukuttaa, kasasin sen just tänä aamuna. Voihan se olla että nukkuu sitten missä sattuu suostumaan, jos on kovin itkuinen tyyppi! =)

Nyt voi varmaan jo toivotella teille kaikille oikein ihanaa ja rauhallista joulunaikaa!! <3
Sitten joulun jälkeen meillä alkaa kaikilla olla aika jännät paikat pikkuhiljaa!! Katsotaan kellä on ekana synttärit!!

Tuuli 38+0

 

[Pyretta]

Oi ihanaa Tuuli, tiedät nyt sitten milloin tapat viimeistään vauvasi, mahtaa tuntua jännältä .
Kuulostaa hurjalta tuo käännöksen yritys, mutta hyvä jos ei kamalan pahalta tuntunut.

Huomenna olisi sitten laskettu aika. Yhtäkään supistusta ei ole tullut, selkä välillä vähän kipuilee ja välillä alapäässä tuntuu painetta. Siinä kaikki. Pystyn edellleen lenkkeilemään, äsken siivosin koko talon, ei tuntunut missään. Tuntuu välillä että mahaa ei edes ole. Vauva mönkii ja potkii kovasti joten kyllä se siellä kuitenkin ihan touhukkaana ja pirteänä on
Vaikka olo ei ole mitenkään tuskainen niin tuntuu silti jotenkin inhottavalta kun ei tiedä että onko synnytykseen kaksi päivää vai kaksi viikkoa. Eilen toimme vauvan sängyn meidän sängyn viereen ja laitoin siihen jo petivaatteet valmiiksi. Tää alkaa tuntua niin jännittävältä, pian se oikeesti tuhisee tuossa vieressä <3

Oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille, syökää ja nauttikaa Mä luulen että mekin vielä ihan kotosalla nautitaan joulusta

Pyretta 39+6

 

[Esikko]

Miun lähtölaskenta on 23.1 eli päivissä jo aikaa lasken. Kohta saan laittaa joulukalenterin uusiokäyttöön: alan sulkea luukkuja niin näkee monta päivää on jäljellä

Mun sairaalakassiin ei tarvii kuulemma pakata vauvajuttuja, joten mukaan lähtee lukemista ja kuunneltavaa. Herra rankaisi mua synttärinä iPodilla, joten nyt olen lataillut siihen musiikkia synnäriä varten.

Kakara ois nyt 2,5 kilonen ja pitäis vielä kilon verran pulskistua, joten mamma kasvaa edelleenkin. Vettä on just ylärajoilla, hoitaja sanoi, että sokerin syöminen vaikuttais asiaan (mutta mässätä pitäis ihan tosissaan, jos meinais saada syyn käynnistykselle ), joten tuolla varjolla mut on olevinaan laitettu herkkulakkoon ja joulusuklaat on kiven alla. Paitsi, että syön sitten selän takan No joo, oishan se kiva olla Pyretan paikalla; loppuis nää reisissä asti tuntuvat syvän meren sukellukset, joita kakru harrastaa ja varsinkin loppuis tää hermoja raastava liikkeiden metsästysyritys. Neuvolassa sanoo aina, että pitää käydä tarkistamassa ja tuo ultraajakin sanoi, että, jos ei tunnu niin pitää tulla käymään, mutta kun tiedän jo valmiiksi meneväni sinne turhaan. Sillä ei ole mitään hätää, se vaan on nähtävästi päättänyt, että mamman on turha hipelöidä mahaa, että kivempi on isin kanssa temmeltää. Tosin ultraaja sanoi, ettei olisi niin herkkä kohtu, kun en tuntenut hänen näkemiään pomppuja. Niinpä. Parempi siis antaa ensin isin herätellä kersaa kuin juosta joka päivä (esim. jouluaattona oisin saanu taas vaivata äitipolia, jos ei olis isäntää olemassa) ultraan.

Vaikka selkä on melko hyödytön käsien tikkuilun, polvien ja kantapäiden kipeytymisen lisäks, meinasin kuitenkin raahata itseni ensi viikolla alennusmyynteihin. Tarkoitus olis siis shoppailla sikamaisilla alennuksilla ensi jouluksi kuuseen koristeita lisää ja joulupaperia. En ole ollenkaan jouluihminen en... ))) Onko muilla nivelissä ihmeellistä naksumista. Mie naksun varsinkin yöllä kun yritän heitellä mahaa kyljeltä toiselle, mutta nää ei koske ollenkaan. Jostain luin, ettei pitäis kovia lajeja eli esim. juoksuja (just sitä mitä mulla on ikävä) aloittaa heti synnytyksen jälkeen, koska hormoonit ovat löysyttäneet niveliä. Taitaa tuosta johtua tuo naksuminen varsinkin alaselän alueella eli tekiskö tilaa vauvan tulla...

Mulla on loppu-ultra 5.1, ois ihan kiva, jos se ipana mahtuis oikeesti tulemaan alakautta kun se nyt on kiltisti iteksiään kääntynyt ja siellä tainnut pysyäkin (hengityksen helpottumisesta päätellen).

 

[Nuori vaimo]

Täällä ollaan otsa hiessä jännityksen takia; masumönkiäisemme voi syntyä ihan milloin vain! LA on siis ensilauantai.

Eniten mua jännittää se, että MiLLOiN pitää sinne sairaalaan lähteä. Synnytystä en kovin riemukkaana odota, mutta sitä pientä nyyttiä kylläkin. <3
Hienoahan se olisi synnyttää mahdollisimman luonnollisesti ja päästä heti rintaruokkimaan vauvelia ja tähän pyritään, mutta aika näyttää miten kaikki sujuu.
Olen käyttänyt Weledan synnytykseen valmistautumisöljyä. Tiedä sitten onko siitä todella apua, mutta eipä siitä haittaakaan voi olla.

Kysyimme jo weljeäni kuvaamaan sairaalaan, kun tuleva iskä saa vauvan hyppysiinsä. Lupasi weli olla valmiustilassa lomansa ajan.

Kaikki on kutakuinkin valmiina, kertakäyttövaippapussi (kestoja kyllä löytyy, jos vain istuvat) ja amme vielä ostamatta ja tuttavalta pitäisi turvakaukalo saada.
Äitiyspakkauksen laatikko toimii sänkynä ekat kuukaudet. Vanhoista lakanoista ompelin vuodevaatteita ja äitini minulle tekemä laatikon reunuskin on jo valmiina. Laitettiin sänky omamme viereen kahden keittiötuolin päälle, kun ei muunlaisia "jalkoja" keskitty.

Synnytystapa-arviointikäynnillä hoitaja sanoi, että tyttö olisi tulossa. Pieni ja siro vauva. Syntymäpainoarvio 3kg. (olen lihonut n. 15kg raskauden aikana)

Aviomieheni on itseoppinut valokuvaaja, joten asunnossamme on ollut pieni studio muutaman kerran pystyssä masukuvia varten. Perhepotrettejakin ollaan otettu jo.

Masumönkiäisemme on kovin aktiivista sorttia. Välillä kyllä tulee ilkeästi kylkeen sellaista pauketta että HUH! Ja varsinkin kun nukkumaan pitäisi alkaa... Mieheni tykkää vielä härnätä pientä vauvelia, kun se oikein kovasti masussa pomppii.

Nivuset on paukkuneet tämän tästä. Välillä tuntuu, että meneekö jokin paikka pois paikoiltaan kun niin ikävästi narisee. Heti kun saan, menen osteopaatin käsittelyyn laitattamaan alaselän kuntoon.

Tuuli: 5.1 on oikein hyvä päivä. Sattuu olemaan allekirjoittaneen nimipäivä.

Tsemiä kaikille! Eiköhän pian ala tapahtumaan...

 

[Pyretta]

Nuori vaimo, samaa täälläkin pohditaan tällä hetkellä todella kuumeisesti, koska synnärille?!
Aamulla luulin että meni lapsivesi kun alapäästä alkoi valua nestettä sänkyyn, tuli kolme isoa läikkää. Soitin heti synnärille ja sieltä sanottiin että kyseessä on limatulppa, joka voi olla todella vetinenkin. Ohjeeksi annettiin silti laittaa side ja katsoa jos se kastuu kunnolla niin sitten on lapsivettä. Muussa tapauksessa ei vielä synnärille.
Aamulla myös tuntui ensimmäinen iso supistus koko raskauden aikana.
No, nyt on pari sidettä vuotanut täyteen tuollaista limaista vuotoa (uskon että limatulppaa, joukossa on sellaisia pieniä hyytyimiä ja välillä myös ihan pieniä veriviiruja) ja supistuksia on alkanut olla noin kymmenen minuutin välein. Ne ovat suht kivuliaita, mutta ei mitään sellaisia ettei niitä pystyisi sietämään.
Ajattelin nyt tässä parin tunnin ajan seurailla noita ja soittaa sitten uudestaan synnärille, nyt alkaa jo vähän jännittämään... Toisaalta en ole ihan varma että kuinka kivuliaita noitten supistusten pitäisi olla, että vaikka olisivat säännöllisiä niin voivatko kuitenkin olla tuollaisia pahojen kramppien tapaisia?

Pyretta 40+3

 

[haavelapsesta]

Taasen helmikuisista huhuilen, mutta kun meidn ketju on niin hiljainen niin on kivaa seurailla teidän tammikuisten tapahtumia

Meille sairaalan synnytysvalmennuksessa annettiin ohje, että sitten voi lähteä kohti sairaalaa kun supistuksia tulee 5 min välein ja kun supistukset tuntuu niin kivuliailta että tekee mieli purra ovenkahvaa. Toki aikaisemminkin jos matka pitkä tai muita hälyttäviä oireita. Minusta tuo "satuu niin että tekee mieli purra ovenkahvaa" kuulostaa melkoisen hyvältä mittarilta näin ensikertalaiseksi

haavelapsesta rv 34+5

 

[Esikko]

Meille annettiin saikulla ohje, että supistuksia kymmenen minuutin välein parin tunnin ajan tai jos lapsivesi menee tai supistuskivut on sellaiset, ettei niiden kanssa enää pärjää kotona. Eli käsittääkseni pidempäänkin kuin pari tuntia niitä voi kuunnella, jos jaksaa, kotona. Tai sitten vähemmän, jos niiden kanssa ei vaan pärjää.

Esikko 36 (T-28pv)

 

[Saaria]

Täällä myös toinen helmikuinen! Olen ymmärtänyt, että nimenomaan supistusten kivuliaisuus ja veren/liman tulo olisi syy lähteä sairaalaan. Itselläni kun on supistellut melkeen koko raskauden ja loppua kohden kiihtyy vaan, mistä syystä olen päivystyksessä muutaman kerran käynytkin. Aina vaan sanovat siellä, että on harjoitussupistuksia ja jos muuttuvat kivuliaiksi niin sitten ota yhteyttä.

Jännää, täällä kohta joku saa jo ensimmäisen vauvan meistä! Aika pian 9kk on mennyt, kun keväällä/kesällä aloitettiin kirjoittelu. Muistan, että täällä oli yksi tai kaksi muuta lisäkseni ketkä odottivat kaksosia, olisi kiva kuulla miten teillä on mennyt ja ovatko vauvat jo syntyneet?

 

[haavelapsesta]

Niin piti tulla vielä lisäämään, että suuri erohan on myös sillä että onko kyseessä ensmmäinen vai jo useampi raskaus. Eli toisen/kolmannen/jne. kohdalla yleensä synnytys etenee jo nopeammin.

Toki synnärille kannattaa mennä heti, kun tuntuu ettei kotona pärjää. Yleensä kai vain käy niin, että sinne mennään turhan aikaisin vaikka eikai se turhaa ole jos kokee tarpeen sinne lähteä.

 

[Pyretta]

Niinhän siinä kävi että 27.12. kello 00.34 meille syntyi tyttövauva, 51 cm, 3490 g <3 <3
Olemme jo kotiutuneet ja kaikki meni uskomatoman hyvin ja nopeasti!
Kun täällä vielä mietiskelin lähtöä, niin puoli seitsemän aikaan kivut olivat niin kovat että oli lähdettävä synnärille. Siellä todettiin, että aamupäivällä oli mennyt sittenkin lapsivesi, ei limatulppa, tuolloin olin sentin auki.
No, yhdeksältä päätin mennä kylpyyn kun tilanne ei ollut edistynyt, mutta kivut kyllä. Ehdittiin siinä miehen kanssa olla kylpyhuoneessa 20 minuttia kun tuli ihan hirveä supistus ja huono olo. Kätilö tuli tutkimaan ja olin jo kolme senttiä auki. Sitten kympin aikaan epiduraali, joka kyllä vei lopuilta avautumissupistuksilta kaiken tuskan pois. Kahdeltatoista oli täysin auki ja ponnistamaan aloin 00.20, eli tyttö oli ulkona 14 minuutissa. En revennyt, eikä välilihaa leikattu, muutamia tikkejä tuli silti joihinkin nirhaumiin.
Jälkeenpäin ajatellen tuntuu, että vaikka ponnistus tuntui ihan hirveältä ja että ei jaksa, niin sekin oli jotenkin ihan erilaista kuin mihin olin varautunut. Ja supistusten odotin olevan ihan infernaalisia alusta asti.
Vauva on uskomattoman kiltti ja ihana, syö ja nukkuu, välillä syöttöjen välillä on neljäkin tuntia. Rinnat ovat todella arat, nyt olen imettänyt rintakumin avulla niin vähän helpottaa.
Tuossa se nytkin tuhisee <3

Ihanaa loppuraskautta kaikille ja tsemppiä synnytykseen!!

 

[laventeli]

ihanaa ja onnea tyttövauvasta <3 sä pääsit sitten suht helpolla
kyllä alkaa vaan jännittää ihan hulluna kuinka itselle käy ja milloin alkaa tapahtua. tänään lääkärissä sanoi ettei vielä ole alkanut kohdunkaula lyhenee tai muutakaan joten viipynee ainakin laskettuun aikaan asti masussa. menispä viikot siis nopeasti!

 

[Saaria]

Onnea oikein paljon Pyretta! Kuulostaa siltä, että kaikki meni hyvin ja aika helposti. Itselläni ei ole koskaan ollut synntyspelkoa, mutta nyt tilanteen lähestyessä on alkanut asiat mietytyttämään, varsinkin kun pitäisi saada kaksi pientä ulos tuolta, mutta luotan sairaalan henkilökuntaan.

 

[Tuuli]

Oikein paljon onnea Pyretta!! Ihana että kaikki on mennyt hyvin! <3

Eilen oli viimeinen neuvola, eipä ollut pikkuinen kääntynyt, ja sen kyllä tiesinkin. Tai pikemminkin tunnen, tuo pää nimittäin tuntuu välillä tosi "ahdistavalta" tuossa kohdun yläosassa! =)
Eli tuo viides päivä on edelleen tähtäimessä.

Hyvää uutta vuotta kaikille, jaksetaan vielä hetki odotella niin alkaa tapahtumaan!
Nopeasti on kyllä mennyt tämä yhdeksän kuukautta...

 

[laventeli]

joko on pieniä tammikuisia kerennyt syntymään?
etsin tuolta vähän listaa meistä, mutta ei siinä kyllä teitä "uusimpia" kirjoittelijoita ole, joten lisäättekö ja sitten päästään täyttää sitä mukaan kun vauvoja alkaa syntyä että milloin ja kumpaa pukkaa

Nuori vaimo, la 1.1.
aurinko, kaksoset, la 5.1.
Esikko, la 14.1.
piggis, la 15.1.
laventeli, la 21.1.
pampula, la 26.1.
Carrie, la 29.1.
krinde, la

Täällä ei siis ollut 3vkoa ennen la vauva kiinnittynyt eikä kohdunsuulla ollut tapahtunut mitään muutosta joten veikkaisin että yli lasketun mennään...
laventeli rv37+2

 

[Pyretta]

Kiitos onnitteluista <3
Juu, kyllä nyt kun ajattelee (tietenkin varmaan aika kultaa muistot) mutta olihan tuo synnytys aika helppo ja varsinkin nopea. Ja mä oikeasti vähän pelkäsin sitä, tai ainakin kuvittelin sen satakertaa pahemmaksi.
Kyllä teilläkin kaikki hyvin menee, luottakaa henkilökuntaan ja yrittäkää ottaa rennosti. Mulla ei esimerkiksi ollut mitään suunnitelmaa synnytystä varten, ammetta en ollut ajatellut koikeilla, mutta se kyllä auttoi jonkin aikaa. Eli avoimin mielin vaan .
Nyt vauva on jo melkein viikon ikäinen. Tyttö on ollut kyllä helppo, välillä nukkuu viisikin tuntia yössä putkeen, välillä taas pari tuntia. Tuntuu että hän on mielummin öisin kun päivisin hereillä.
Imetys sujuu hyvin, toisessa rinnassa käytän vielä rintakumia koska nänni tuli niin araksi ja haavottui vähän aluksi. Neuvolasta tullaan huomenna kotiin tekemään punnitukset ja muut.

 

[Esikko]

Nuori vaimo, la 1.1.
aurinko, kaksoset, la 5.1.
Esikko, la 23.1.
piggis, la 15.1.
laventeli, la 21.1.
pampula, la 26.1.
Carrie, la 29.1.
krinde, la

Piti päivittää jo aikaisemminkin korjaamani oma la. Eli jos listaa päivitätte niin ottakaa tästä tai etsikää sellainen, jossa meikäläisen pitäis jakaantua 23.1. Eipähän ole sitten joka toinen viesti meikäläisen päivitystä

Tosiaan pitäis jakaantua vasta kolmen viikon päästä. Tosin viime viikolla alkoi jo sen verran pahasti heittää päästä, että puhuin jo vakavissani neuvolassa käynnistämisestä. Lähinnä sieppaa oikean käden puutumiseen liittyvä jumalaton särky (herättää yölläkin kuten vessakäynnit edelleen, lonkkakivut ja uutuutena selkäsäryt), polvien yhteistyökyvyttömyys, selän väsyminen vähästäkin ja yleinen vetämättömyys. Löysin jo itsestäni synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita jo tässä vaiheessa, mutta vuodenvaihtumisretki taisi piristää sen verran, että ehkä tätä jaksaa loppuun asti. Tiedän kyllä, ettei käynnistäminen tuo vauvaa pihalle sinä päivänä, mutta joinain päivinä tuntuu mielenterveys kestävän paremmin esim. viikon käynnistelyn kuin kolmen viikon odottelun. Ja päivääkään en tätä ylimääräistä kanna. Tän kolme viikkoa voi kuitenkin perustella sillä, että vauva hyötyy jokaisesta päivästä, mutta ylimenosta tietääkseni ei eikä varsinkaan tämä äiti.

Keskiviikkona on viimeinen ultra, toivottavasti siihen mennessä on jo jotain asian eteen tapahtunut ja omasta olosta riippuen ehkä otan puheeksi luvan saamisen käynnistämiselle. Olisi sitten ikään kuin vaihtoehto odottelulle, josta saisin itse valita. Ja tiedän, että kuulostaa tosi itsekkäältä ja kaikkimullehetinyt - ajattelulta, mutta mielestäni on parempi, että varsinkin näin pitkällä olevalla vauvalla on vastassa äiti, jolla on vielä kaikki muumit samassa laaksossa kuin äiti, joka joutaa suoraan lataamoon (enkä siis ole mikään mielenterveyspotilas, joten nää tuntemukset yllättivät itsenikin ihan totaalisesti).

 

[R00n4]

Laskettu aika sitten oli ja meni.. 1.1 oli ja ei vielä mitään tuntemuksia :/
Odottavan aika on pitkä ja nyt se vasta pitkältä tuntuukin! pelko vaan kasvaa kun miettii asiaa koko ajan, että milloin alkaa, mitä oireita, miten selviän.. ihan hirveetä tämmönen!

Onnea teille jotka ovat saaneet jo oman pikkuisen maailmaan ja kotiin

 

[R00N4]

Nuori vaimo, la 1.1.
R00n4, la 1.1
aurinko, kaksoset, la 5.1.
Esikko, la 23.1.
piggis, la 15.1.
laventeli, la 21.1.
pampula, la 26.1.
Carrie, la 29.1.
krinde, la


Piti päivittää jo aikaisemminkin korjaamani oma la. Eli jos listaa päivitätte niin ottakaa tästä tai etsikää sellainen, jossa meikäläisen pitäis jakaantua 23.1. Eipähän ole sitten joka toinen viesti meikäläisen päivitystä

Tosiaan pitäis jakaantua vasta kolmen viikon päästä. Tosin viime viikolla alkoi jo sen verran pahasti heittää päästä, että puhuin jo vakavissani neuvolassa käynnistämisestä. Lähinnä sieppaa oikean käden puutumiseen liittyvä jumalaton särky (herättää yölläkin kuten vessakäynnit edelleen, lonkkakivut ja uutuutena selkäsäryt), polvien yhteistyökyvyttömyys, selän väsyminen vähästäkin ja yleinen vetämättömyys. Löysin jo itsestäni synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita jo tässä vaiheessa, mutta vuodenvaihtumisretki taisi piristää sen verran, että ehkä tätä jaksaa loppuun asti. Tiedän kyllä, ettei käynnistäminen tuo vauvaa pihalle sinä päivänä, mutta joinain päivinä tuntuu mielenterveys kestävän paremmin esim. viikon käynnistelyn kuin kolmen viikon odottelun. Ja päivääkään en tätä ylimääräistä kanna. Tän kolme viikkoa voi kuitenkin perustella sillä, että vauva hyötyy jokaisesta päivästä, mutta ylimenosta tietääkseni ei eikä varsinkaan tämä äiti.

Keskiviikkona on viimeinen ultra, toivottavasti siihen mennessä on jo jotain asian eteen tapahtunut ja omasta olosta riippuen ehkä otan puheeksi luvan saamisen käynnistämiselle. Olisi sitten ikään kuin vaihtoehto odottelulle, josta saisin itse valita. Ja tiedän, että kuulostaa tosi itsekkäältä ja kaikkimullehetinyt - ajattelulta, mutta mielestäni on parempi, että varsinkin näin pitkällä olevalla vauvalla on vastassa äiti, jolla on vielä kaikki muumit samassa laaksossa kuin äiti, joka joutaa suoraan lataamoon (enkä siis ole mikään mielenterveyspotilas, joten nää tuntemukset yllättivät itsenikin ihan totaalisesti).

HEII, lisäsin itteni listaan (r00n4)

 

[Carrie]

Nuori vaimo, la 1.1.
R00n4, la 1.1
aurinko, kaksoset, la 5.1.
Esikko, la 23.1.
piggis, la 15.1.
laventeli, la 21.1.
pampula, la 26.1.
Carrie, la 28.1.
krinde, la

Ensinnäkin, hirmuisesti onnea Pyrettalle tyttövauvan syntymän johdosta! Ihanaa, että kaikki sujui hyvin <3

Muutin laskettua aikaani päivän aikaisemmaksi. Nyt on siis rv 36+3. Poikavauvaa meille odotellaan. Vauva on ollut laskeutuneena ja kiinnittyneenä jo useamman viikon. Päivittäin ja öisin supistelee. Neuvolan th:n mukaan vauva voi syntyä milloin vaan =). Viime yönä luulin jo synnytyksen käynnistyneen kun heräsin kipeähköihin supistuksiin joita tulikin 1,5h 7-8min välein. Sitten ne kuitenkin lopahtivat. Höh. No, vielä kun muutaman päivän vauva pysyisi sisällä niin olisi sitten virallisesti täysiaikainen.

Olen jo laittanut kaiken valmiiksi vauvaa varten. Vaunut ovat vielä saapumatta, mutta ne ehtivät kyllä tulla ennenkuin niitä tarvitaan tosissaan. Tänään kävin ostamassa semmoisen Amazonas koala-riippukeinun, missä vauveli saa päivisin nukkua täällä meidän talon alakerrassa. Pinnasänky on sitten meidän makkarissa tuolla yläkerrassa.

Kyllähän tuo alkaa jo jännittää että miten se synnytys sujuu. Vaikka kolme synnytystä on jo takana, niin aina se vaan on niin uutta ja jännittävää, ja joka kerta erilaista. Huh, toivottavasti kaikki menisi hyvin.

Täälläkin on jos jonkinmoista vaivaa kropassa, joten Esikko, et ole yksin ;D
Supistelee, häpyluuta vihloo, nivuset on tosi kovilla myös. Alaselkää ja -mahaa särkee, välillä iskias-hermo vaivaa. Hyvän nukkumisasennon löytäminen on hieman haastavaa...närästää, jalat on iltaisin tosi levottomat!! Olen syönyt magnesiumia jos se auttaisi, auttaakin hieman mutta tänään kävin vielä ostamassa Ice power kylmägeeliä, se kuulemma auttaa levottomiin jalkoihin. Tuo levottomuus kyllä estää ihan täysin nukahtamisen ja tähän asti olenkin nukahtanut vain sihen että mies hieroo mun jalkoja =D voi ukko raukka..hehe. Toivottavasti ei joudu enää kovin montaa viikkoa hieromaan..

Tsemppiä kaikille loppuodotukseen! Ilmoitellaan jos jotain tapahtuu =D

Carrie rv 36+3

 

[laventeli]

auttakaa, miten teillä.. mulla vauva ollut viimeiset 4päivää tosi rauhallinen, tunnen kyllä vaisuja liikkeitä jne, öisin vähän enemmän, mutta tätä ennen vauva oli tosi kovakin mylläämään...
onko normaalia, mitä ihmettä? nyt viikkoja 37+4.
kaikki on ollut aina neuvolassa+ultrissa (+sydänkäyrällä n.kk sitten) kunnossa, en jotenkin osaa huolestua että asiat olisi nyt huonosti??
vai kerääkö ipana vain voimia tulevaan?

 

[haavelapsesta]

auttakaa, miten teillä.. mulla vauva ollut viimeiset 4päivää tosi rauhallinen, tunnen kyllä vaisuja liikkeitä jne, öisin vähän enemmän, mutta tätä ennen vauva oli tosi kovakin mylläämään...
onko normaalia, mitä ihmettä? nyt viikkoja 37+4.
kaikki on ollut aina neuvolassa+ultrissa (+sydänkäyrällä n.kk sitten) kunnossa, en jotenkin osaa huolestua että asiat olisi nyt huonosti??
vai kerääkö ipana vain voimia tulevaan?

Meille neuvolassa sanottu, että liikkeitä pitää seurata tarkkaan. Eli vauvan pitäisi olla yhtä aktiivinen edelleen vaikka tilanahtaus häntä jo vaivaakin. Menossa siis rv 36+1. Toki sanoi sitä, että loppua kohti liikkeet muuttuu pienemmiksi kun sitä tilaa ei tosiaan enää kovin ole. Mutta liikkeitä pitää tuntua ihan yhtä tiheään kuin tähänkin saakka. Ja jos yhtään arveluttaa niin pitää ottaa yhteyttä neuvolaan. Eli jos liikkeitä tunnet edelleen, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan niin olisiko kyse vain tästä ettei vauva enää pysty mylläämään ahtaaksi käyneessä pesässään. Ja jos yhtään mietityttää niin soittoa neuvolaan.