Tammikuun vauvat 2011

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja piggis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
meinaa meidän tammikuiset tipahtaa melkein näkyvistä..

Saariako kyseli vatsan koosta... ei ole täällä ainakaan epäilystä enää asiasta :) myös ulkopuoliset huomaavat varmasti jo raskausmasuksi. kohta pääsee ostelee itselleen vähän väljempää vaatetusta. vielä olen mennyt noilla nykyisillä, vaikka kiristää alkaakin :D

olenko jo kysynyt että kuinka miehenne suhtautuvat raskauteen? miten oli aivan alussa/miten nyt? ja onko miestenne käytös muuttunut millään tavalla?
 
Meillä oli päivän selvää jo tapaamisillasta lähtien, että lapsia tulee, jos yhdessä aiotaan olla, joten suhtautuminenkin on ollut tuon mukaista. Parhaani mukaan olen yrittänyt ottaa miestä mukaan odotukseen eli kertonu melko herkästi tuntemuksia ja aika hyvinhän tuo on suhtautunut mm. mun ruokanirsoilupaastoahmimisensyömitäänostapizza-päiviin (ei kuulemma vielä hermot mene :D ja olen raahannut miehen neuvolaan mukaan vaikka uhkaili, ettei hänen siellä tarvii juosta vaan mun (yksinkö tämän tein, häh?!) ja sovittuihin ultriin olen kanssa pitänyt itsestään selvyytenä, että mukaan tulee. Tosin miehelle tämä on jo kolmas kersa (pohjalla aikuiset pojat), mutta melko varmasti kaikki on muuttunut siitä kun viimeksi odotti.

Joku kyseli hammaslääkäriä. Satuin just onnekkaasti käymään huhtikuussa ennen odotuksesta tietämistä.

Just sain postista huuto.netin paketin vauvan vaatteita, alkaa tuota pienintä mittaa olla jo sen verran, että seuraavaks kannattais ostaa 70+ senttisiä vaatteita, mutta noita kerkeää sitten kun näkee minkälainen tapaus sieltä tuli ulos. Meinaakos muut selvittää kersan sukupuolta? Tuleva mummi tykkäis, että kysytään, pystyis kuulemma jotenkin paremmin luomaan suhdetta lapseen kun tietäis, mutta mun suhdetta toi ei liikuta pätkääkään ja ulkopuoliset kerkeää luoda suhteita sitten kun se on syntynyt. Johan tuo kärtti ultrakuviakin nähtäväks, mutta jotenkin tykkään, että jotain tästä asiasta haluan pitää ihan itselläni ja miehelläni. Tosin on muutama kaveri kuvia nähnyt, ja olen sanonut, että siellä ne jääkaapin ovessa roikkuu, voi käydä katsomassa, mutta vielä ei ole kylään tullut.

Tämän viikkoa olen sairaslomalla alavatsakipujen takia, onneksi hävisivät jo yhden matoilupäivän jälkeen. Huomenna lähdetään viikoksi kiertämään Suomea ja kyllä käydään vaunulassakin shoppailemassa :) Että näillä eväillä.
 
Olimme aviomieheni ja parin hyvän ystävämme kanssa lomareissulla Euroopassa pari viikkoa. Nyt taas kotona!

RV 19+0 ja muutaman päivän ajan olen tainnut tuntea jo potkuja alavatsan tienoilla, kun olen sängyllä maannut rauhassa. :)

Kiloja on tullut alkupainosta n. 7 lisää ja masukin on jo pyöristynyt. Ei kovin paljoa, mutta mielestäni sen jo huomaa, olen aina ollut hoikkavyötäröinen - paitsi nyt... :)
Housut kiristävät, mutta omatekoisten tuubitoppien kanssa voi napit aukaista eikä kukaan huomaa mitään. Ei hirveästi viitsisi ostaa äitiysvaatteita, kun niiden käyttöaika on loppujen lopuksi aika lyhyt. Tai sitten ostan alennusmyynneistä joitakin vaatteita ja tuunaan niitä masulle sopivaksi.
Sen sijaan vauvanvaatteita on tullut hypisteltyä jonkin verran. Vaunut yms. isommat tarvikkeet meinaan etsiä käytettyinä, koska uudet ovat niiiin kalliit. :/

ONKO kellään (vielä) kokemusta masun tukivyöstä? Sellaisen haluaisin hankkia, mutta en ole ihan varma mallista ja milloin sitä kannattaisi alkaa käyttämään.

Äitini pähkäilee jatkuvasti, onko masumönkiäisemme tyttö vai poika, jotta tietäisi voiko ostaa prinsessamekkoja. :D Ehkäpä ensiviikon tokassa ultrassa selviää sukupuoli ja äitini pääsee jännityksestään.

Täytyy kyllä myöntää, että olen ollut hieman yllättynyt mieheni suhtautumisesta tulevaan jälkikasvuumme. Ei meillä kummallakaan ole sen suurempaa vauvakuumetta koskaan ollut, mutta silti hän on ollut mielenkiinnolla mukana neuvolakäynneillä ja ultrassa. Yritän olla hössöttämättä liikaa vauvastamme, ettei mieheni saa yliannostusta aiheesta, mutta pidän hänet kyllä kaikesta ajan tasalla, ettei hän jää ulkopuoliseksi milläänlailla. :)

Tsemppiä kaikille kanssasisarille ja etenkin teille, joiden mies ei ole pysynyt rinnalla. Toivottavasti teillä on kuitenkin joku läheinen, jonka kanssa voitte raskaudesta ja tulevasta vauvasta nauttia! :)
 
Se olisi viimeinen lomapäivä meneillään :/ Onneksi yleinen virkeystila on huomattavasti korkeampi kuin alkukesästä, joten eiköhän sitä jaksa.

Tänään olisi neuvola ja odotan innolla sydänäänten kuuntelua. Meillä mies on kyllä ollut hyvin mukana odotuksessa, ehkä enemmänkin kuin oletin. Tosin olihan vauva molempien toive, joten pitäisin sitä hieman outonakin, jos toista ei lainkaan kiinnostaisi...

Vaunuja ollaan jo kovasti tutkailtu, sillä ne ollaan ajateltu ostaa käytettynä. Katsotaan nyt kuitenkin miten se onnistuu, sillä haluaisin hyväkuntoiset ja edulliseen hintaan, siis, että käytetyn tavaran hinnan pitää mielestäni olla kuitenkin huomattavasti halvempi kuin uuden!

Mulla tää mahankasvaminen on varmaan geeneissä =) Mä en edes ole mikään hoikka ja voisi kuvitella, että heillä näkyy herkemmin vatsan pyöristyminen, mutta mutta... Jos se vaikka vielä tasoittuu =) Ja toisaalta, kun pyöreyteen on muukin syy, kuin ahkera grillaaminen, niin mikäs siinä.

Jaahas taidanpa laittaa itseni valmiiksi neuvolaan, mukavaa loppuviikkoa kaikille =)
 
Hyvin täälläkin voidaan ja myös erittäin paksusti. Äitiysvaatteisiin jouduin siirtymään jo viikolla 12, kun kaksoset kasvavat niin kovaa vauhtia. Onneksi olen saanut ison kasan vaatteita kavereilta, niin ei tarvitse kulkea muutamassa itse ostamassani vaateessa puolta vuotta. Juu eipä niitä vaatteita oikein kovin montaa viitsi itselle ostaa, kun käyttöaika on niin lyhyt.

Myös kaikkea muuta on tullut hankittua ja varailtua kavereilta. Aika monella meidän tuttavapiirissä on pieni lapsi ja saadaan monen moista tavaraa lainaksi. Hyvä niin, sillä muuten tämä tulisi tosi kalliiksi. Kaksi sänkyä, kaksi turvaistuinta, kahdelle vaatteita, jne. No onneksi äitiyspakkauksia saa kolme. Tai ajateltiin ehkä ottaa kaksi pakkauksena ja yksi rahana. Oletteko muut ajatelleet ottaa äitiyspakkauksen?

Tiedättekö muuten missä myydään keskosvaatteita? Pitää varmaan varata muutamat sellaisetkin, kun lapsukaiset ovat varmasti aika pieniä syntyessään.
 
Hei taas. Rv 16+1 menossa. Kesälomat on vietetty ja kaikki on hyvin. NP-ultrassa ei turvotusta ja ne todennäköisyysarvot oli jotain 1:310 ja 1:17000. Olo on mainio. Kuvotukset ovat kaukainen muisto vain. Masua eivät ulkopuoliset huomaa ja tututkin vain iltaisin kun on turvotusta enemmän. Paino on noussut kilon ekasta neuvolakäynnistä. Olen alkanut iltaisin reenaamaan enemmän selkä ja vatsalihaksia, että saisi ryhdin pysymään jatkossakin hyvänä. Mielialamuutoksia ei ole ollut, johtuu varmaan siitä, että ei ole ketään kelle niitä esittelisi muuta kuin itselleni.
Lapsen isästä ei vieläkään ole lähtemisensä jälkeen kuulunut mitään. Taitaa olla jo aika uskoa, että hän ei aio olla mukana tässä projektissa. Tutut ovat suhtautuneet tilanteeseeni aivan uskomattoman ihanasti ja se tuo voimia minullekin joka päivä.
Hankintoja en ole tehnyt vielä mitään. Vaunut / kaukalon saan käytettynä tutuiltani, vaatteitakin kuulemma joutaa heiltä kassikaupalla. Kiitos, kaunis kiitos..
Rakenneultra on syyskuun puolessavälin.
Hyviä vointeja teille kaikille ja toivotaan meille kaikille parasta!
 
aurinko: keskosvaatteita pitäisi löytyä ihan sillä että laitat sen hakusanaksi googleen, ainakin siis netistä tilaamalla saa. luultavasti vain harvassa liikkeessä niitä on jos kaupoille lähtee etsii. en ole ainakaan koskaan törmännyt..?
 
Juu en huomannut täsmentää kysymystäni. Toki olen niitä netistä löytänyt (ihan niin yksinkertainen en ole..), mutta lähinnä kaipasin sitä liikettä, jossa niitä voi käydä hypistelemässä. Onko 50 koko pienin, mitä yleensä lastenvaateosastoilta saa?
 
Jep, kiitos. :) Ehkä täytyy käydä kyselemässä. Eipä tuolla asialla tosin niin kiire ole. Jos kaksoset päättävät syntyä kovinkin aikaisin, niin ehtiihän sitä siinäkin välissä käydä ostoksilla, kun odottelee heidän pääsyään kotiin. Jotenkin sitä vain haluaa kaiken valmiiksi ajatuksissaan, niin tietää sitten että mihin suunnata, jos on sellainen hetki. Kait tämä osittain on pientä pelkoakin..
 
...näkyi kaikki olevan kunnossa. Oli masumönkiäisemme hieman kasvanut! On se mielenkiintoista vaan seurata monitorilta, mitä se pikkuinen masussa oikein puuhailee. Kätilö kehui kovasti siroksi. :)
RV takana 19+5, mutta ultrassa sanoivat 19. Ei sen pahempaa heittoa. Sukupuolesta kätilö ei aivan varma ollut, mutta hänen mielestään olisi tyttö tulossa. Ihan sama kumpi se on, kunhan on terve vauva!

Äitiyspakkaus tuntuu varsinkin näin ekan lapsen saajalle paremmalta vaihtoehdolta kuin raha. Eipähän tarvitse kaikkia kamoja hommata itse tai ostatuttaa isovanhemmilla.

Ei kyllä minullakaan ole mielialanmuutoksia ollut. Päinvastoin, tuntuu, että olen ollut todella iloinen ja onnellinen koko raskauden ajan. Ja hyvä olo vain jatkuu mitä pidemmälle loppuvuotta mennään, vaikka kyllä se tuleva sairaalareissu pohdituttaa jä jänskättää. Mutta sitä ehtii miettiä sitten lähempänä laskettua aikaa. :)

Nauttikaahan viimeisistä (?) loppukesän helteistä!
 
Moi! Toivottavasti tämä olis nyt se kesän viimeinen hellepäivä, mulla on tuo aineenvaihdunta tällä viikolla kiihtynyt hurjasti, vettä saa juoda paljon enemmän kuin normaalisti!!!!!! Mulla nyt siis rv 19+3. Ei vielä ole tuo vatsa hurjasti kasvanut, pikkuinen kumpu vain... Kaikki ihmettelee että miten pian puolivälissä oleva raskaus näkyy noin vähän, mutta tätä mun pituutta epäilevät syyksi. Ja kai se on niin yksilöllistä miten se kasvaa! Ei ole vielä tarvinnu siirtyä äitiysfarkkuihin, ostin itse yhdet ja sain siskolta toiset. Mutta vauva tuntuu olevan vilkas, se mellastaa varsinkin iltaisin jo hurjasti! <3 Alkaa itsellekin tuntua todellisemmalta tämä raskaus kun lapsen liikkeet tuntuu.
Tässä on ollu monenlaista jännitettävää, olen hakenut opiskelemaan ja pitäisi selvitä piakkoin että pääsenkö aloittamaan. Tässä ehtisi hyvällä tuurilla syksyn käydä koulua... Jos ei niin sitten ensi syksynä uudestaan hakua päälle! =)
Meillä on mun ex-miehen kanssa nää avioero-kuviot aivan levällään, yhteinen talo pitäis siirtää hänen nimiinsä ja kaikki laina ja osituspaperit yms... Olen onneksi saanut häneltä hyvin salattua tämän raskauden, haluaisin saada kaikki paperihommat selväksi ennen kuin hän saa tietää. Tämä vauva-asia ei tule olemaan hälle mikään ilo-uutinen. (Ex-mieheni ei siis ole lapsen isä). Ollaan asuttu jo useampi kuukausi erillään, mutta on ollu "vähän" vaikea saada häntä liikkeelle näissä käytännön asioissa... No kyllä nämä tästä hoituu, toivottavasti pian!!!
Lapsen isä (jonka kanssa siis ei olla yhdessä) suhtautuu edelleen asiaan hyvin, soitellaan sillointällöin ja vaihdellaan kuulumisia. Mutta mitään päätöksiä siitä että onko hän meidän elämässä mukana ei ole tehty, eikä niillä kiire olekaan. Mä ajattelin nyt keskittyä vaan itseeni ja vauvaan, isä-asiat ehtii miettiä sitten myöhemmin! =)
Kokonaiset neljä viikkoa kestänyt flunssa alkaa olla voitettu (toivottavasti ei tuu takaisin), ihana kun pääsee taas salille ja liikkumaan!!! Ensi tiistaina on neuvola ja torstaina sitten rakenneultra! Vähän jännittää kun ei ole moneen viikkoon nähnyt tuota vatsan eläjää että miltä se siellä näyttää! Ja onko kaikki hyvin... Toivottavasti olisi tullut painoa vähän lisää mulle, muuten se neuvolantäti varmaan suuttuu! ;) Kun ei ainakaan olis enää laskenut!
Hyviä vointeja kaikille! Kiva Miiamaija kuulla sinustakin taas! =)
 
Moi!

Täälläkin kesälomien jälkeen palattu jälleen arkeen... Meneillään 16+4 ja olo on kaikin puolin hyvä! Todella outoa, miten kesälomareissulla Kreetalla olo oli paljon parempi eikä pahoinvoinneista tms. tietoakaan. Kotona olo tuntuu taas vähän tukkoisemmalta ja paikkoja kiristää jne. Kuumuuden kanssakin pärjäsin oikein hyvin, vettä tosin kului runsaasti.

En saanut NP-ultrasta mitään suhdelukuja, pelkästään kirjeen kotiin "tulos on normaali"... Uskotaan, että tilanne on siis kunnossa! Rakenneultraan meno syyskuun puolessa välissä ja edellisellä neuvolakäynnillä sydän pamppaili 150 tahtiin. Hassultahan se kuulosti!

Töissä ei ole enää kenellekään epäselvää, mistä on kysymys. Yksi työkaverini (miespuolinen) kysyi asiasta ihan suoraan ja totesi, että taidat olla raskaana vai menikö muutama ylimääräinen grillimakkara kesällä?! Pari keski-ikäistä naista totesivat, että kasvoistahan sen huomaa! Itse en ole huomannut kasvoissa mitään selvää muutosta, mutta he ehkä näkevät tällaiset asiat tarkemmin, mene ja tiedä!
Nyt näyttelenkin mahaa ihan mielellään ja ylpeydellä, kun ei tarvitse peitellä.

Tarvikkeita en ole ostanut vielä mitään, en todennäköisesti vieläkään ymmärrä mistä tässä todellakin on kyse. Ulkoiset muutokset näkyy, mutta korvien välissä on vielä hieman töitä! Vaatekauppaan on tosin pakko lähteä näinä päivinä, nyt kaapista löytyy 1-2 housut jotka menevät vielä kiinni, mutta tänäänkin turvauduin toppeihin ja pitkään paitaan, ja rennosti avasin housut, kukaan ei tajua mitään.
Noista ostoksista vielä, kaikki on niin uutta, että en edes vielä tiedä, mitkä kaikki on ihan pakollista ja mitkä vähän vähemmän. Tuntuu, että tavaroita kaupitellaan, että tämä ja tämä ja tämä on ihan pakko olla, ilman ei pärjää. Antakaa hieman vinkkejä ensikertalaiselle!

Miehestä vielä, hän on innolla mukana mutta ei ole mikään "touhottaja" (en kyllä tosin minäkään), oli mukana neuvolassa ja ultrassa ja tulee varmasti edelleen jos vain pyydän. Käytös on muuttunut hieman halailevampaan ja kiintyneempään suuntaan, on sanonut, että häntä hieman pelottaa, kun kaikki minun huomio ei kohdistukaan enään tulevaisuudessa häneen.

Tällaista täällä päin! Jaksamisia kaikille!
 
Eilen oli sitten rakenneultra, oli tosi ihana käydä siellä!
Se kesti n.35minuuttia, siellähän se pikkuinen melskasi hurjasti. Kätilö sanoi että on kuulemma kaikki niinku pitääkin tässä vaiheessa, sydän, aivot ym. normaalisti kehittymässä.
Vastaa kooltaan päivälleen viikkoja joita on nyt siis 20+2. Painoa oli jotain päälle 300g, meni vähän ohi se tarkka luku! =) Istukka mulla selän puolella.
Sain muutaman kivan kuvankin mukaan. Tuo ultra oli kyllä ihana kokemus senkin vuoksi että alkaa tämä raskaus tuntua todelliselta. Mulla on tähän asti ollut kaikki niin epätodellista, mutta eilen vihdoin tajusin että mulla oikeasti on vauva tuolla vatsassa!

Kirjoitelkaahan tekin ultrakokemuksia sitten kun se on ajankohtaista! =)
 
Moi!
Minä kävin yksin siellä utrassa ihmettelemässä!
Jotenki en edes osannu ajatella että olis voinu pyytää jotain mukaan! =)
Olin toisaalta niin ihmeissäni siitä vauvelista että en varmaan olisi edes tajunnut muita läsnäolijoita kätilön lisäksi! ;)
 
Tuuli: Sillä minä ajattelin, että otan sinne kuuntelijan mukaan. Jos itse unohtuu vaan ihastelemaan ja katselee ruutua, niin sisko saa kuunnella kaverina mitä hoitaja kertoilee. :)
Ihana että kaikki oli sinulla ok.
Hyvä ystäväni ilmoitti viime viikolla olevansa viikolla 9. On niin kiva, kun on kaveri jonka kanssa voi höpötellä näitä juttuja livenä. Lapsettomia ystäviäni en viitsi puuduttaa raskausjutuillani, mutta helpottaa kun saa jonku kanssa jutella ihan huoletta.
 
Onko kenellekään tullut jo ikäviä vaivoja? Mä kärsin ensin peri viikkoa aivan helv...stä lantion hermokivusta. Pahimmillaan tilanne oli sitä etten meinannut päästä edes vessaan omin jaloin. Kävin sitten pari kertaa akupunktiossa ja hermopinne helpottui.
Nyt ovat iskeneet liitoskivut häpyluun tietämille. Ei ole kivaa nekään!
Lisäksi en meinaa enää löytää sopivaa nukkumisasentoa, pari yötä mennyt nyt pyöriessä kyljeltä toiselle tyynyjä asetellen.
Kaksosmaha on kyllä jo ihan miehekkään kokoinen, ei siis missään tapauksessa epäilystäkään olisiko raskaana. Onneksi painoa on tullut vasta n. 7kg, mutta sekin jo tuntuu esim. portaita noustessa.
Maha alkaa olla myös tiellä arkipäivän askareissa.
Sanotaan, että naisesta tulee äiti, kun hän tuntee vauvan liikkeet ekan kerran ja aika herkkä hetki se oli. Ensin tuntui kutittelua oikean puoleiselta vauvalta, mutta pari päivää myöhemmin paikansin toisenkin. Erityisen aktiivia ovat iltaisin nukkumaan mennessä ja olen pari kertaa herännyt yölläkin liikkeisiin. IHANAA!!
Aurinko etsi keskosvaatteita, ja totta, pieninähän ne kaksoset tuppaa syntymään. En ollut tullut ajatelleeksi tuolta kantilta. Kiitos vinkistä!
 
vai mikä lienen kun heti huolestun, jos ei liikkeitä enää tunnukkaan :( Viikon kersa mylläsi niin, ettei epäilystäkään asiasta, mutta eilen hiljeni ja sain vain pari laiskaa potkua herättelyn jälkeen. Tänään ei vielä tuotakaan, joten soitin tietty neuvolaan, että onko syytä huolestua. Lupasi kuunnella sydänäänet, mutta onneks työpaikalla sain puhutettua kätilön kuuntelemaan niin ei tarvitse työpäivää lopettaa kesken tämän takia (kaikki käynnit meillä on korvattava takaisin, ärsyttävää) varsinkin kun huoli oli aiheeton. Oliskohan hoitaja voinut neuvolassa mainita, että välipäiviä saattaa tulla?!

Pari viikkoa sitten reissailtiin länsirannikolla ja käytiin Vaunulassa shoppailemassa. Tavaraa lähti ihan kiitettävästä, mutta rahaa annoin vain kohtuullisesti eli melkoisen halpaa oli ostoksia tehdä. Loma tuli pidettyä ja taasen pitäis jaksaa töissä vielä kolmisen kuukautta. Päätin siis, että äippäloma alkaa 1.12 (otan vähän varhennettua) ja äitiyspakkauksen meinasin myös ottaa ihan tavarana. Kieltämättä ei haittais yhtään, jos loma alkais jo nyt paitsi, että päiväraha jäis onnettoman pieneks, mikä kyllä haittais :)

No, ennen lomaa pitäis vielä hoitaa kissa taas kuntoon. Kissan rontti meinaa järjestää samanlaisen lääkärikierteen kuin puolitoistavuotta sitten ja ilmeisesti kiikarissa on taas yhtä suuri eläinlääkärilaskukin. Saamarin maatiaiskatti on jo puolentoistatonnin arvoinen, että ei enää tarviis roskia syödä!
 
Esikko: tuossa neuvolan äitille/isälle-kirjassa ainakin luki liikkeistä että jos vauva potkii ja liikkuu sun selkääsi päin, et niitä liikkeitä vielä tunne... ja masun suuntaan tulevat potkut tuntuu sitten. en minäkään joka päivä tunne jotain... tietty miettii onkohan kaikki ok, mutta pakko alkaa luottaa ja olla positiivisin mielin. :)
paljonko viikkoja sulla kasassa Esikko? mitä kaikkea tarttui ostoksilla matkaan?

laventeli rv18+5
 
Täällä on ollut aika hiljaiseloa, olen kyllä lueskellut teidän kirjoituksia. Täälläkin vatsa on kasvanut jonkun verran, muutamia, oisko kuusi ihmistä huomannut vatsan, hameita olen käyttänyt koko kesän ja joksus kun on ollut housut jalassa olen ne pitänyt auki. Vielä ei olla ostettu mitään vaatteita tai tavaroita, meillä oli vaikea saada raskaus alkamaan ja siksi en uskalla vielä ostaa mitään, ettei tule pettymyksiä. Viikkoja nyt siis 15+1. Ei ole erityisiä vaivoja tällä hetkellä, välillä vielä joskus tulee ällötyskohtaus ja väsyttää myös, ei muuta. Liikkeitä en ole vielä tuntenut.
 
Viikkoja on 18+5. Tuon opuksen luin jo heti kun sen sain, joten eihän sitä voi kaikkea muistaa :) Sitä paitsi mistä minä voin tietää, että se voi koko päivän viihtyä niin päin, etten tunne mitään. No nytpähän tiedän ja hiljainen on ollu koko viikko liikkeiden saralla. Just sen verran ovat tuntuneet, että elossa tuntuu olevan, mutta muuten...en tiedä mitä touhuaa.

Vaunulasta lähti uudet ja käytetyt vaunut, kaksi hoitoalustaa, lapsiportti, kaukalo ja kissaverkko sänkyyn. Näistä maksoin vähemmän kuin uusista Emmaljungan yhdistelmistä, joten olen erittäin tyytyväinen.

Mulla on tällä hetkellä hirveä tarve saada elämä järjestykseen. Itselleni pidän muuttumisleikkiä eli hiukset on ihan uudessa kuosissa jo nyt ja vielä tulevat muuttumaan, taas alkoi talvikausi meikkaamisen suhteen (eivät valu enää niin kuin kesäkuumalla niin viitsin ylipäätään maalautua) ja korujakin vaihtelen enemmän kuin aiemmin. Kämppää siivottiin miehen kanssa niin, että makuuhuoneesta lähti ylimääräisiä huonekaluja (tilalle tulee vauvan tarvikkeet), järjestys vaihtui ja vaihtuu vielä kun sommitellaan vauvajuttuja sisään, vaatekomerostani siivosin kaikki vanhat meikit pois ja tekis mieli siivota vaatteetkin, mutta ei vielä kannata, vasta sitten kun on viimeinen tehty ja kilot pudotettu. Muutenkin olen enemmän kiinnittänyt huomiota kämpän siisteyteen, kävin läpi siivousaineet ja otin käyttöön mitä en miehen omasta piilosta (se on tähän asti ollut meillä se siivoushengetär) muista ottaa. Vakuutusasiatkin laitettiin porukassa kuntoon ja omaan rahatalouteen olen kiinnittänyt myös huomiota melkeinpä neuroottisen paljon ja olen joko eronnut tai pistänyt loputtomalle tauolle kirja-, video- ja musiikkikerhot. Ajattelin myös lopettaa erään liikuntalehden tilauksen, ei oikein nuo "viimeiset -5 kiloa" -tyyppiset jutut nyt liikuta mua. Pesinkö, onko tää jotain rajapyykin pesua vanhan elämän ja uuden välillä? En tiedä, mutta oikeastaan tää on ihan hauskaa, saa jotain otetta ja järkeä tähän elämäänsä taas. Niin kuin yks kaverini sanoi haluavansa sopivan kokoisen elämän, mitä pystyy hallitsemaan, sitäkö nyt teen itselleni? Eilen miehellekin sanoin, että on ihan kiva jäädä kotiin ja pitää vaan päivät pitkät kotia kunnossa ja kämppää asuttavassa siisteystilassa. Pitäis vaan vielä koiralle ostaa Furminator niin loppuis senkin karvan kerääntyminen lattioille (kissalla on jo oma, mikä oli koiralle liian pieni ja auttoi asiaa huomattavasti). Niin ja uusia sohvia suunnittelen kovasti hankittavaksi. Ja tulipas paljon asiaa :)

No, akuutein positiivisin asia on se, että kissa näyttäis olevan taas oma itsensä ilman kalliita mahan aukaisuja :)))
 
kyllä se täälläkin on pesänrakennus-viettiä, siivousta, remppaamista ja itsensä "uudistamista" :D meistä tulee äitejä, ensimmäinen "ajanjakso" loppumassa ja uusi alkamassa :) välillä ihan huvittaa oma touhuaminen kun ei ole ihan normaalia mulle siivoilla kokoajan, sisustaa ja puunata. mutta kai tämäkin kuuluu asiaan :D

missä kaikki ovat? tulkaa kertoo kuulumisia! :)

laventeli rv19+0
 
Täällä ollaan!

Kuulostaa tutulta tuo teidän pesänrakennus-vimma! =) Mulla sitä on ollut jokaisessa raskaudessa
ja taas se tulee. Tekee mieli laittaa itsensä kuntoon, nyt kun olokin on hyvä ja normaali. Tekee mieli meikata ja laittaa hiuksia. Olen myös siivonnut kotia tavallista enemmän. Eilen aloin järjestelemään vaatekomeroita ja laatikoita. Muutenkin tekis mieli sisustaa vähän enemmän ja ostella kaikkee, kunhan ois vaan rahaa enemmän =D.. Vauvan tavaroita en ole vielä ajatellut enkä laitellut...enkä ostellut. Tiiän että se viimeset 10 viikkoa tulee olemaan niin pitkäveteistä että ajattelin säästää kaikki laittamiset sitte ihan loppumetreille. Oon mää muutaman vaatteen ostanu vauvalle kuitenki jo valmiiksi ja miettiny hoitopöydän paikan.

Maha on kasvanut ja ei kyllä ole enää kellekkään epäselvää että ollaan raskaana =D. Liikkeitä olen nyt muutamina päivinä tuntenut kun selällään makailen, ja jopa ihan käteen asti tuntuu kun pidän kättä mahan päällä =D ihanaa! Viikot menee tosi äkkiä, eikä meinaa uskoa että kohta on puoliväli saavutettu!!
Mulla tulee päivittäin muutamia harjotussupistuksia, mitkä ei oo kipeitä. Lähinnä sillon tulee jos pissattaa kovasti tai istun pitkään huonossa asennossa esim. tietokoneella.

Keskiviikkona ois taas neuvola ja vajaan 2 viikon päästä rakenneultra! Toivottavasti kaikki on kunnossa. Kiinnostaa myös tietää onko tulokas tyttö vaiko poika.

Carrie rv 18+0
 
Moikat kaikille!! Täälläkin jo maha näkyy, ja on näkynyt jo jonkin aikaa ;) ei todellakaan epäselvää että raskaana ollaan... Pesänrakennusta olisi kova hinku harrastaa,mutta koska nykyinen asunto jää liian pieneksi, joudutaan hankkimaan uusi. Jätän siis näpertelyt sinne :) (vaikkakin ei kyllä mitään hajua millon muutetaan ja minne!!)
Hirveä hinku olisi jo hankkia kaikenlaista, mutta olen saanut itseni hillittyä! vaikkakin kävin jo tekemässä "vaunukierroksen" lastentarvikeliikkeissä. Ilmeisesti joudun tekemään vähän listaa että mitäs kaikkea sitä oikein tarvitaankaan, koska aiempaa kokemusta ei ole. Ja lista tulee ilmeisesti oleman tooooooodella pitkä :D ettei vain mitään oleellista unodu.
Uskomattomalta tuntuu että mulla on enää 3kk töitä jäljellä! sitten pääsee lomailemaan ja keskittymään pelkästään vain tulevaan perheenjäseneen. Ainiin! rakenneultrassa on jo käyty, kaikki oli hyvin, oli taas ihanaa nähdä pieni <3 ja joo, poikahan sieltä olisi tulossa ;) vaikka täti kyllä siellä sanoi että eihän se koskaan ole varmaan ennen kuin se on ulkona että kumpi sieltä tulee! näinhän se on... Mutta kyllä siellä vehkeet oli haarojen välissä :D ihanaa!
Potkut olen tuntenut jo viikosta 14 asti, johtuu siitä että kohtu on kääntynyt todella paljon eteenpäin! Nyt potkut ovat päivittäisiä ja lujia! Yölläkin olen niihin jo herännyt.
Yöstä tulikin mieleen, joko olette alkaneet näkemään unia?! Pari yötä sitten näin unta että joku nainen jahtasi minua ja yritti lyödä vatsaan! heräsin yöllä ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa... Samalla myös pieni potki mahassa hirmusta vauhtia! alkaa ilmeisesti jonkinlainen suojelusvietti nostamaan päätään aika voimakkaasti... Olen myös nähnyt unia mahdottomasta kakkamäärästä vaipassa ja levinneenä ympäriämpäri makuuhuonetta :D
Ja yhtenä yönä isä oli tiskaamassa pikkuinen sylissään ja minä otin valokuvia!
Huhhuh, lisää on varmaan tulossa vaikka minkälaista!
Seuraava neuvola onkin parin viikon päästä ja siellä sitten puhutaan KELA-asioista, eli siis jeee, taas askel lähemmäs äitiyspakkausta jota odotan kuin kuutanousevaa! En malta odottaa että pääsen ihastelemaan niitä pieniä vaatteita... Kun sen saan niin sitten voin rueta itsekin niitä ostelemaan ;)
Tässä meidän kuulumisia, ja viikot kuluu ;)

Emppu ja pikkuprinssi rv 20+2
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
V

Yhteistyössä