Alexandra, eipäs mitään, itelläki aina välillä vähä raskaampia päiviä, erityisesti jos on kaikenlaisia oireita ja vauva liikkuu oudosti niin aika äkkiä alkaa ahdistaa. Ja välillä hormonit asialla. Eilen olin uskomattoman hajamielinen, eipä sitä voinu ku nauraa itelleen siinä vaiheessa viikonloppuna siivoilin ja touhuilin mut nyt aamusta ainaki päivän teema tuntuu olevan väsymys.
Kusma, samaa ihmetelly itekin, harmi kun meidän kuun aktiivisten ryhmä täällä on aika pieni... toivotaan et kuultais silti mahdollisimman monta vauvauutista ja synnytyskertomusta totta muuten mitä sanoit suhteista muihin, ikäviä ihmisiä on turha sietää läheisissä yhteyksissä mut riitelykin on turhaa. Mut ahdisti viikonloppuna sisaruksen itsemurhayrityksestä tai ainakin tahallisesta lääkkeiden yliannostuksesta huomionhakumielessä kuuleminen. Ei ollu sinällään hirveä yllätys, merkkejä on ollu ilmassa jo kauan ja taustalla vakavia sairauksia mut kyllähän se silti pysäytti turhauttaa hirveästi kun toista ei voi väkisin auttaa vaan se on jokaisen oma asia lopulta. No, pakkohan sitä on elää omaa elämäänsä tapahtu toisilla mitä hyvänsä ja niinpä omasta pienestä perheestäni otankin kaiken ilon irti ja olen onnellinen.
Mijau, voi että tsemppiä ja voimia kovasti sinne! Sullakin vissiin eka, jännää...
Itellä vain tulee edelleen usein harjoitussupistuksia mut siinäpä se. Kaikki on kotona valmiina ja tosiaan tuli nyt vielä kunnolla siivottuakin ja pari muuta juttua järjesty nekin nyt joten vauva sais kyllä jo tulla, malttamaton täällä odottelen jo
Maddi 38+3
Kusma, samaa ihmetelly itekin, harmi kun meidän kuun aktiivisten ryhmä täällä on aika pieni... toivotaan et kuultais silti mahdollisimman monta vauvauutista ja synnytyskertomusta totta muuten mitä sanoit suhteista muihin, ikäviä ihmisiä on turha sietää läheisissä yhteyksissä mut riitelykin on turhaa. Mut ahdisti viikonloppuna sisaruksen itsemurhayrityksestä tai ainakin tahallisesta lääkkeiden yliannostuksesta huomionhakumielessä kuuleminen. Ei ollu sinällään hirveä yllätys, merkkejä on ollu ilmassa jo kauan ja taustalla vakavia sairauksia mut kyllähän se silti pysäytti turhauttaa hirveästi kun toista ei voi väkisin auttaa vaan se on jokaisen oma asia lopulta. No, pakkohan sitä on elää omaa elämäänsä tapahtu toisilla mitä hyvänsä ja niinpä omasta pienestä perheestäni otankin kaiken ilon irti ja olen onnellinen.
Mijau, voi että tsemppiä ja voimia kovasti sinne! Sullakin vissiin eka, jännää...
Itellä vain tulee edelleen usein harjoitussupistuksia mut siinäpä se. Kaikki on kotona valmiina ja tosiaan tuli nyt vielä kunnolla siivottuakin ja pari muuta juttua järjesty nekin nyt joten vauva sais kyllä jo tulla, malttamaton täällä odottelen jo
Maddi 38+3