Heips!
Täällä oli tänään vika lääkärikontrolli ennen sektioo. Kaikki vaikutti vauvalla olevan kunnossa, ainoa et kasvaa aivan omalla käyrällään kaikkien yläpuolella
Painoarvio tällä hetkellä oli 3500g, lääkäri totesi et vastaa nyt viikkoja 39+4 vaikka mennäänkin vasta vkolla 35+5
Alkoi siinä sit jo epäillä itseäänkin, että onko tehnyt mittavirheen, mut kyllä musta tuntuukin jo nyt tän kanssa samalta, kuin muista noilla ihan loppuviikoilla. Tai jopa pahemmaltakin
Mullahan siirrettiin sitä laskettua aika ekassa ultrassa vkolla eteenpäin. Samoin tehtiin tuon tytön kanssa aikanaan ja lopputulema oli sama kuin nytkin, et ihmeteltiin miksi niin iso vauva. Tytöstä tiesin tarkan hedelmöittymispäivän, joten se alkuperäinen laskettu aika piti paikkansa eikä tyttö siihen nähden niin iso ollutkaan. Mut eihän mua kukaan uskonut. Paitsi tuo lääkäri epäili, että voisi olla kyse nyt samasta, mutta kun sektio viikon päästä niin turha sitä laskettua aikaa on enää siirrellä. Ja miehen suvussa kaikki vauvat on olleet tosi isoja, niin mun mielestä se selittää tänkin kokoa hyvin.
Laittoivat muuten kuitenkin varmuuden vuoksi kortisonipiikin, huomenna pitää neuvolassa vielä käydä ottamassa se toinen annos. Vauvan keuhkoja siis kypsytellään, kun tuo iso koko vissiin voi haitata niiden kehitystä. Tai jotain sen suuntaista se lääkäri selitti. Sit vielä maanantaina labroihin ja tiistaina ilmoittavat mulle mihin aikaan mun sektio tapahtuu keskiviikkona. Hoitaja epäili, että saatan olla ekana listalla, kun mulla on sellaisia riskitekijöitä, että pitää olla vähän paremmin varautunut ja vissiin joku ylimääräinen lääkärikin (tai joku muu, meni vähän ohi) on siellä salissa varmuuden vuoksi ehkä paikalla. Tai ainakin hälytysvalmiudessa.
Mulla siis on hankalasti määriteltävä veriryhmä ja lisäksi oon melkein kaikille antibiooteille allerginen, joten siksi niillä on erityistoimia siellä mua varten. Ja se lääkäri selitti myös, että saattavat joutua menemään istukan läpi sinne kohtuun, et se lisää sit vuotoriskiä. Siksi pitää olla oikeaa vertaakin valmiina odottamassa, jos tulee hätä.
Muuten oma olo on yllättävänkin rauhallinen nyt tuon sektion suhteen. Ehkä johtuu siitä et se lääkäri kävi sen hyvin tänään läpi mitä tulee tapahtumaan. Mä kun olen sellainen "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" tyyppinen ihminen, niin en sit enää stressaa kun mulla on selkeä tieto mitä tapahtuu milloinkin.
Epätietoisuus kaikista asioista on aina se pahin vaihtoehto. Siksi varmaan tykkään aina itse hoitaa kaikki asiat, enkä halua antaa vetovastuuta kellekään muulle.
Miehelläkin kauheet paineet, kun se haluaisi joskus kosia mua omalla tavallaan ja omalla painollaan silloin kun siitä tuntuu siltä ja mä sit sotken sen ajatuksia koko ajan, kun keksin omia hyviä tapoja kosia ja ehdottelen niitä sille.
Mulle siis itselleni se kosinta ei oo mikään "the juttu" ja ehkä vähän ärsyttääkin, että mies on siitä semmoisen tehnyt. Ollaan kuitenkin puhuttu jo avioliitosta ja mies välillä jopa suunnittelee häitä, niin mun mielestä siinä kohtaa mitään erillistä kosintaa ei ees tarvittais. Kun en ees halua kihlasormusta, mulle riittää yksi ja sen on oltava sit vihkisormus. Mut oon sille sanonut, että ennemmin ei suunnitella yhtään mitään hääjuttuja ennen kuin hän on sen kosinnan saanut suoritettua, kerta sellaisen haluaa järjestää. Ja sit kun kerran toisella kierroksella ollaan, niin kihla-aika saa olla max. 2kk
En halua montaa vuotta suunnitella mitään prinsessahäitä, mulla on jo yhdet ollut ja ne ois ollut täydelliset, jos sulhanen ei ois ollut väärä
Täälläkin tämmöinen oma napa teksti ja aihekin lipsahti lopuksi ihan muihin kun vauvajuttuihin.
Hyvä se on täällä yöllä rustata, kun taaskaan ei näköjään nukuta. Olisikohan toi kuu joka valvottaa vai joku ihan muu?
Unirytmi tosiaan sellainen nykyisin, et nukun tosi hyvin päivällä, mut yöllä en sit millään ja heräänkin varhain vaikka väsyttäisi.
Ja pahoinvointi vaan pahenee koko ajan, kai kroppa on alkanut tyhjätä itseään kunnolla ja meinaa valmistautua synnytykseen tai jotain.. Koko ajan saa taas oksennella eikö oikein mikään tunnu pysyvän sisällä, saati et olis vaikka hyvä olo jossain kohtaa
Hassua tosiaan miten tää odotusaika on mennyt jotenkin tosi nopeasti. Ja ensi viikolla meillä on jo vauvoja muillakin kun mulla
Jotenkin en yhtään osannut olettaa, että olisin ensimmäisten joukossa synnyttämässä, mut toisin kävi
Tai kyllä mulla silloin alkuraskaudesta kävi joku etiäinen, et jouluna olis vauva sylissä, mut hylkäsin sen heti kun ei mulla muutkaan oo pahasti ennen aikojaan tulleet.
Ja kelläs se kääntöyritys oli edessä? Toivottavasti siitä on apua. Meidän neiti tosiaan oli aikanaan sitä mieltä, että häntä ei käännellä ulkoapäin ja kääntyi itse juuri kun oltiin sydänkäyrillä ennen lääkärin tapaamista sillon kun kääntämään häntä mentiin.
Lääkäri vain totesi, että kylläpä hänen työnsä oli nyt helppo.
Tosin meidän neiti päätti vielä toisin ja kotimatkalla sit pari kilsaa ennen kotia kääntyi takaisin perätilaan
Uutta kääntöyritystä ei enää tehty, mut kuitenkin sit synnytyksessä oli ihan oikeassa asennossa sieltä tulossa