Eipä se lääkäri osannu ottaa siihen kantaa tänään kuitenkin paino pyöriny samoissa lukemissa koko päivän että oiskohan ollu vaakassa joku häikkä sittenHyviä uutisia sulla narana! Selviskö muuten se sun eilinen vai toissapäiväinen painonheittely?
Ja annelskilla tais kaikki olla kanssa melko hyvin, kiva kuulla! Toivotaan, että verenpaineet on kotosalla matalammalla!
Mullehan yks kaveri puhui siitä, että vissiin säästötoimina on mietitty ensisynnyttäjien neuvolakäyntien vähentämistä edelleen on siis työnsä puolesta tekemisissä asian kanssa. Totesin hälle kyllä, että mun mielestä siinä on kyllä aivan väärä paikka säästää, kun ei noita käyntejä todellakaan ole yhtään liikaa nytkään, jos mennään vaan normaalin raskauden seurannan mukaan.
Kävin tänään lounastreffeillä äitiys/hoitovapaalla olevien työkavereiden kanssa, olipa ihanaa! Meitä on kotona olevia nyt kahdeksan, joista seitsemän pääs paikalle. Mä vielä ainoa mahakas, muut vauvojen kanssa. Alkuvuodesta pitäs tulla vielä muutama lisää porukkaan. Suunniteltiinkin, että otetaan joka kuukausi joku tietty päivä, ja ne ketkä paikalle pääsee niin pääsee. Toivottavasti toteutuu Vaikka sitä aina välillä työpaikkaa manailee, niin on mulla kyllä tosi mukavia työkavereita!
Ei kuulosta kivalle :/ kannattaa varmasti herkästi reagoida kipuun ja lääkäriin vaan jos yhtään mietityttää. Sektiosta ei valitettavasti kokemusta mutta tuskin leikinasia olisi haavan repeäminen! Tsemppiä kovasti <3Oliko täällä muita kenellä kokemus sektiosta? Jos on niin onko muilla ollut sektioarven kohdilla kipuilua? Mulla bikinirajassa vaakaviilto ja se on alkanut nyt kipuileen :/ ei mitään järisyttävää kipua mutta esim kävellessä kyllä sattuu. Neuvolassa meinasi että johtuu ihan vain kohdun kasvamisesta, arpea kiristää tms. Mutta lääkärille kun asiasta mainitsin niin hän kyllä sanoi että jos oikein sattuu niin lääkäriin on lähdettävä, ei kuulemma ole mikään nollariski etteikö leikattu kohtu voisi revetä vaikka harvinaista onkin. Toivottavasti on nyt vain kohdun kasvusta johtuvaa ja kohdun seinämät olisivat kuitenkin tarpeeksi vahvat kestämään loppuraskauden ja synnytyksen...mennyt niin helposti tämä raskaus että heti kun jotain tulee niin kyllä huolestuttaa eikä nämä hormoonit kyllä yhtään auta siihen että ei jotenkin osaa ajatella positiivisesti vaan heti pelkää pahinta...
Kyllä vain, ruoska on laitettu jo viuhumaan ja mies hommiinApua RubyS kuin mulla jännittää jo sun puolesta. Enää niin vähän sektio päivään!
Melko vaihtelevaa nukkumista täälläkin taas. Toissa yönä nukuin 10h unet todella hyvin ja vain yhdellä pissa tauolla. Viime yö olikin sitten taas jotain ihan kamalaa pyörimistä ja heräilyä otinkin sitten kolmen tunnin päikkärit
Emppuli kyselin eilen asiasta kaverilta jolla on sektioarpi ja on nyt uudestaan raskaana. Hänellä on kanssa ollut semmoista kirvelyn tapaista arven kohdalla mahan kasvaessa. Ei kyllä sanonut mitään että onko neuvolassa ollut puhetta asiasta. Onko sulla kauan siitä sektiosta aikaa? Mitä pitempi aika niin sitä parempi, näin olen ymmärtänyt?
Mukava kuulla Haukkeli että muutoin neuvolassa oli kaikki hyvin! nyt sitten vaan maltat lepäillä ja juoksutat sitä miestä että kaveri viihtyisi yksiössään vielä hetken
Vieläkö on muutkin yhtenä kappaleena?
Jännä ajatella että vain viikko eteenpäin ja täälläkin ollaan jo täysiaikaisia
Raskausmyrkytystä tuskin tarvii pelätä. Sain appivanhemmilta verenpainemittarin lainaan ja kolmena päivänä kotona mitatut paineet ei kyllä korkeat ole, tänään mitattu 116/66.
Narana kyselit kuinka kauan mulla sektiosta aikaa, edellinen syntyi sektiolla joten siitä aikaa nyt reilu 1v7kk että ei hirmuisen kauaa. Onhan mulla tietenkin ultrissa kohtua tarkasteltu ja normaalilta on näyttänyt mutta ilmeisesti todellisen kohdun seinämän paksuuden näkee vain silloin leikkauspöydällä ja jos alakautta pääsen synnyttämään niin täytyy vain toivoa että kohtu kestää. Onneksi vielä se synnytystapa arvio edessä niin jospa siinä huomataan sitten jos alatie synnytys ei ole turvallinen. Kyllähän tuo nyt suuren huolen toi loppuraskauteen kun arpi alkoi kipuilemaan, koska riskinä on se että kohtu voi revetä. Pitää vaan herkästi lähteä lääkäriin jos kivut yltyy. Soitin kyllä vielä neuvolaan asiasta mutta meinasi taas että arpikudos se vain venyy ja siksi sattuu. Mutta kaveri jolla useampi sektio takana sanoi että hänellä ei oo kyllä koskaan arpi kipuillut raskausaikana että ei ehkä silti ihan tavanomaista oo.
Hankalaa kun on muuttanut kesken raskauden niin täällä ei edelleenkään oo kaikkia mun papereita, esim leikkauskertomusta lääkäri ei nähnyt joten jos tulisi joku yhtäkkinen tilanne niin lääkäri ei edes tiedä mitä mun mahan sisällä on operoitu ja onko tehty jotain apuviiltoja tai muuta jotka ei mulle tulleessa epikriisissä näy. Ne kyllä nyt tilattiin mutta tuntuu välillä että onko tässä ihan turvallisissa käsissä kun aika isoja informaatiokatkoksia sairaaloiden välillä vaikka kertaalleen mun tiedot tilattu.
No onneksi alkaa täälläkin olemaan jo turvalliset viikot pikkuhiljaa ja täytyy vain toivoa että tässä hyvin käy tälläkin kertaa!
Tsemppiä kaikille loppuviikkoihin!
Vaatteet ehtii myöhemminkin onneksi mutta hurjaa on että kohta synnytät jo. 10 päivää menee nopeasti hups vaan ja siellä se pieni ihme sitten sun rinnalla jo onkin <3 Ihanaa ja kovasti jaksuja loppuajalle!Täällä on tosiaan enää 10 päivää jäljellä! Hurjaa! Ja stressaavaa, kun rempat on kesken enkä pääse laittaan vauvan tavaroita valmiiksi ennen kuin saadaan edes tuo tuleva makkari valmiiksi. Ja mun lipastokin vauvan vaatteita varten on vielä matkalla. Tai ainakin toivottavasti on edes matkalla, siitä ei oo tilauksen jälkeen kuulunut mitään. Mulla ei ilman sitä oo mitään paikkaa vauvan vaatteille enkä viitsi niitä edes pestä valmiiksi, kun täällä on tota remppapölyä ihan riittämiin.
Ja pitäis saada joululahjatkin valmiiksi muksuille pakettiin. Osa on vielä kaupassakin En tiedä miten mun järki pysyy tallella nää viimeiset päivät, kun tuntuu et kaikki on kesken eikä millään ehdi valmiiksi ennen vauvan syntymää. Älkää muut sit jättäkö asioita ihan viime tippaan, niin säästytty paljolta stressiltä!