Valtavan paljon onnea kaikille vauvaantuneille! :flower: :heart:
Pahoittelen jo etukäteen, mutta nyt tulee melko omanapaista valitusta
:ashamed:
En ole jaksanut tännekään kirjautua vaikka oonkin pari kertaa vilkaissut kuulumisia, kun on ollut jotenkin niin vaikeeta viime viikot.
Mulla lähti siis verenpaineet nousuun joskus viikkoa paria ennen joulua ja siitä asti olen sitten joutunut ramppaamaan yhtenään jossain ja tikuttelemalla seuraamaan protskuja pissassa. Verenpaineet on ollu jo kolmisen viikkoa keskimäärin jotain 140/98, lisäksi turvotusta on tullut ainakin sen pari kiloa ellei enemmänkin ja aina ajoittain on päänsärkyä.
Jouluksi meinasivat laittaa osastolle, mutta heltyivät kun kerroin, että oltaisiin menossa TYKSin viereen appivanhemmille, jotka on molemmat lääkäreitä. Jouluaattona mulla olikin sitten verenpaine hurjat 150/112 ja appivanhemmat käskytti jouluaamuna TYKSiin näytille.
Siellä totesivat, että "kyllähän tämä alkavalta raskausmyrkytykseltä näyttää, jos olisit turkulainen niin otettaisiin kokeita ja osastolle tarkkailuun, mutta kun olet pk-seudulta niin pakkaa kassi ja aja suoraan synnärille, kyllä ne siellä tutkivat. Onneksi moottoritie Helsinkiin on lyhyt ja nopea, eikä nyt ole ruuhkaakaan." Muutenkin vastaanotto siellä oli suhteellisen tyly ja kalsea :stick:
Appivanhemmat sitten puntaroi tilannetta, mutta oli sitä mieltä, että kun vauvan käyrät oli normaalit ja liikkeitä tuli hyvin niin uskalsin odottaa Tapaninpäivään kotiinlähtöä ja maanantaiaamun neuvolaa. Maanantaina neuvolassa katseli täti huuli pyöreänä verenpainearvoja ja ilmoitti, että lähettää meidät suoraan synnärille, jos vaikka samana päivänä vielä käynnistettäisiin :O
Voitte kuvitella että olin hieman tutinoissa autossa
Jorvissa ultrattiin pikkuinen ja otettiin vähän käyriä ja kokeita, ja olivat sitä mieltä, että ei ne mua osastolle halua niin kauan kuin alapaine on alle 100 (ja nyt se onkin ollu 98 koko viikon
) eikä oireet kovene... Eli takaisin kotiin ja lepoa paljon. Pikkuisella oli sentään kaikki hyvin, napavirtaukset hyvät, istukka toimii, liikkeitä tulee tasaiseen tahtiin ja painoarvio 3300g, eli laskettuna aikana olisi sitten sen 4 kg aika tarkkaan :heart:
Eilen oli taas neuvola ja ihan lupaavalta kuulosti: pieni on laskeutunut ja kiinnittynyt syvälle raivotarjontaan (sf oli pudonnut kolmessa päivässä 2 cm). Raukka yritti taas uida doppleria pakoon, mutta kun pää on jumissa niin minkäs teet
Keskiviikona supisteli hiukan, eilen päivällä sillon tällöin ja illalla pari tuntia säännöllisesti viiden minuutin välein, mutta ei vielä kauhean kivuliaasti. Tänä aamuna herätessä ensimmäinen aistimus oli polttelut selässä ja mahassa. Sellaista menkkamaista jomotusta...Lisäksi on pari päivää jatkunut jo kauhea ripuli :x luulin ensin että vatsatauti on iskenyt, mutta muita oireita ei ole, niin taitaa johtua supistuksista...
Että sellaista tänne. Tavallaan toivoisin, että synnytys lähtisi käyntiin niin ei tarvitsisi viikkokaupalla kärvistellä kipujen ja jomotusten kanssa ja pelätä raskausmyrkytystä, mutta toisaalta alkoi yhtäkkiä kauheasti jännittää, että meillä voi olla kohta oikeasti vauva sylissä ja miten me ikinä saadaan pidettyä niin pieni ja avuton ihminen hengissä...
Tulipahan taas valitettua :ashamed:
Mutta kiitos kun olette olemassa :heart: ei mulla oo ketään muutakaan kenelle avautua kuin mies ja tää palsta
Ja kovasti tsemppiä kaikille muillekin, joilla nämä viime metrit meinaa vähän tökkiä:hug:
parel ja
poikanen 37+1
