Tammikuun 2014 tähtöset heinäkuussa

Odottajia yhteensä: 80
Poikaoloja ja -lupauksia: 2
Tyttöoloja ja -lupauksia: 2
Kaksosten odottajia: 1

PÄIVITYSPYYNNÖT SINISELLÄ!

Laskettuaika (LA) / Nimimerkki / Ikä / Monesko lapsi / Synnytyssairaala

27.12.2013
kusma / 26 v. / 2. lapsi / K-SKS

29.12.2013
Klementiini / 35 v. / 3. lapsi / PHKS

31.12.2013
PikkuTähtönen / 32 v. / 5. lapsi / TYKS
MiaEllen / 24 v. / 1. lapsi / K-PKS
Catherine / 31 v. / 3. lapsi / SeKS

1.1.2014
happymum / 30 v. / 2. lapsi / KOS
mamuska7 / 39 v. / 6. lapsi
nelikko82 / 30 v. / 4. lapsi / HYS
Syringa / 31 v. / 2. lapsi / JS
ssann / 23 v. / 1. lapsi / JS
jema85 / 28 v. / 2. lapsi / NKL
Burmilla / 32v / 1.lapsi /TAYS

2.1.2014
enkuli / 33 v. / 3. lapsi / Kät
Raparrperi / 37 v. / 3. lapsi / Kät
Mountain / 2. lapsi / OYS
Janzkuuuu1 / 22 v. / 3. lapsi / VAS/TAYS
Kirppu.81 / 2. lapsi / TAYS
mary866 / 26 v.
Fantaihana / 37 v. / 4. lapsi / KOS

3.1.2014
*Martta / 32 v. / 4. lapsi / LKS

4.1.2014
Pinnis / 1. lapsi
NukkuMarja / 28 v. / 2. lapsi

5.1.2014
varjonkutoja / 20 v. / 1. lapsi / TAYS
sopusointu / 20 v. / 1. lapsi / TYKS
snnnn / 21 v. /2. lapsi / SeKS

6.1.2014
chipsuh / 23 v. / 4. lapsi (5. raskaus) / TYKS
toiviotar / 30 v. / 2. lapsi / EKKS
Camelina / 21 v. / 1. lapsi / VKS
Ihanamami / 31 v. / 2. lapsi / Kät
lelluk / 33 v. / 2. lapsi / TAYS

7.1.2014
Merkillinen / 23 v. / 2. lapsi
gintis / 36 v. / 2. lapsi / OYS
Mom09 / 25 v. / 2. lapsi / Kät

8.1.2014
Kolibrinkukka / 35 v. / 2. lapsi / VAS/TAYS tyttöolo
Esmenie / 3. lapsi / TAYS
Mijau / 23 v. / 1. lapsi

9.1.2014
Teto / 31 v. / 4. lapsi / PKKS
jeflo / 25 v. / 2. lapsi / HUS
Titti. / 32 v. / 1. lapsi / Ulkomailla

10.1.2014
Pikku-nökö / 34 v. / 1. lapsi / TAYS
Alexandra89 / 23 v. / 1. lapsi
Ansq09 / 36v. /kolmas /SEKS

11.1.2014
unelmavauvasta / 23 v. / 1. ja 2. lapsi / KOKS
Viiriäinen / 33 v. / 3. lapsi / Kät
Silkki14 /31 v. / 1. lapsi / Jorvi

12.1.2014
Wemmu / 2. lapsi / Jorvi

13.1.2014
maijjaa / 19 v. / 1. lapsi / TAYS

14.1.2014
Solmu_ / 21 v. / 1. lapsi / PKKS

15.1.2014
miumau* / 24 v. / 1. lapsi / VAS/TAYS
Skeggo / 20 v. / 1. lapsi / EKKS
BaBy2013 / 26 v. / 1. lapsi / KOKS

16.1.2014

17.1.2014
Välli / 21 v. / 1. lapsi / TAYS
Elina / 2. lapsi / TYKS
Tinsq / 29v. / 2. lapsi / TYKS

18.1.2014
Jardin / 31 v. / 3. lapsi / PKKS
+ / 31 v. / 1. lapsi / HYS

19.1.2014
Nipsulii13 / 22v / 1.lapsi / OYS
Pikkutähtönen2014 / 29 v. / 4. lapsi / TAYS poikaolo
tinjuska

20.1.2014
Naspu / 25 v. / 2. lapsi / TAYS
RuutuAkka / 27 v.
-StrawBerry- / 24 v. / 3. lapsi / SeKS
Slartibart / 25 v. / 1. lapsi / VAS/TAYS

21.1.2014
valpuri92 / 20 v. / 2. lapsi / TAYS
Tuttifruttinen / 27 v. / 2. lapsi / TAYS

22.1.2014
viii / 22 v. / 2. lapsi
-Pätkis- / 28 v. / 2. lapsi poikaolo
sariza82 / 31 v. / 1. lapsi / SatKS
Tiuhti87 / 26 v. / 2. lapsi / SeKS

23.1.2014

24.1.2014
nappi987 / 25 v. / 1. lapsi / TYKS

25.1.2014
tinjuska / 21 v. / 1. lapsi / KAKS
julbo / 26 v. / 2. lapsi

26.1.2014
tammikuu2014

27.1.2014
Sarona / 27 v. / 1.lapsi
tinker_ / 3. lapsi / K-SKS
Lapio / 29 v. / 1. lapsi / LS
Denim / 27 v. / 2. lapsi
Kisu91 / 21 v. / 1. lapsi / K-SKS

28.1.2014
maisa82 / 31 v. / 2. lapsi / TAYS /PHKS

29.1.2014
vaveeliini / 29 v. / 3. lapsi

30.1.2014

31.1.2014


Synnytyssairaaloista käytetyt lyhenteet:

JS = Jorvin sairaala
SAS = Salon aluesairaala
NKL = Naistenklinikka
PS = Porvoon sairaala
LUS = Länsi-Uudenmaan Aluesairaala (Tammisaari)
EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
K-PKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kotkan/Kymenlaakson sairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
Kät/H = Kätilöopisto, Haikaranpesä
Kät, KOS = Kätilöopisto
LAS = Loimaan aluesairaala
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LS = Lohjan aluesairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
OAS = Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
Ras = Raahen aluesairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala
VSAS = Vakka-Suomen aluesairaala
ÅCS = Ålands centralsjukhus

Raskauden seuranta:

VU = Varhaisultra
NP = Niskapoimu-ultra
IB = Istukkabiopsia
RU = Rakenneultra
N = Neuvola
NL = Neuvolalääkäri
ÄP = Äitiyspoliklinikka
S = Sokerirasitus

Slartibart: N 5.8, RU 12.9.
Klementiini: RU 12.8.
kusma: RU 15.8.
Fantaihana: RU 15.8, N 19.8.
Kirppu.81: RU 16.8.
Alexandra89: N 19.8, RU/NL 22.8
Mom09: RU 20.8, N 5.9.
Catherine: RU 22.8.
Mijau: RU 22.8.
Teto: RU 27.8.
unelmavauvasta: RU 29.8.
Kolibrinkukka: N 29.8, RU 30.8.
valpuri92: RU 2.9.
Pikkutähtönen2014: RU 3.9.
Tuttifruttinen RU 3.9.
tinjuska 4.9.
-Pätkis-: RU 5.9.
Jardin RU 5.9.
Kisu91 10.9.
Napsu RU 11.9.

Surun kohdanneet:

Katrinainen
Clavel
Maura73
PIKKUVIIKINKI
Liz
Mulperiini
Sanna-M
Puolukkainen84
-miude-

Aikaisemmat ketjut
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2267553-tammikuun-tahtoset-kesakuussa/
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2261083-tammikuun[/FONT]-2014-tahtoset-toukokuussa/

 

Huomenta!

Viikonloppu meni tosiaan reissussa. Käytettiin poikaa muumimaailmassa, siinä onkin hälle kesälomareissua tälle kesää Särkänniemen lisäksi. Muut reissut painottuukin minun vanhempien luokse kesälomalla ellei sitten tule tehtyä jotain lyhyttä extempore reissua

Tää on kyllä jännä, että kun tosiaan 12 viikkoa tuli täyteen tuntui oireetkin hävinneet, se maaginen rajapyykki No joo, väsyttää tietysti herkemmin ja enemmän, mutta kyllä sitä näemmä pärjää jo vähemmilläkin unilla.

Ihanaa, enää viikko töitä (iltavuoroo, plaah!) ja sitten alkaa KESÄLOMA!! Kolme viikkoa oon putkeen ja viikko jääpi sitten elokuulle. Jos sais tätä huushollia sit vähän johki kuntoon sinä aikana kun kotosalla ollaan

Synnytyksestä piti kertoman myös. Naurattaa, mutt en kyllä muista omaa synnytyksen kestoa enkä jaksa lähtee papereista kattoon Pärjäsin kauratyyny (tai joku muu lämpötyyny), ilokaasulla ja ihan lopuksi epirudaalipuudute, joka kyllä mulle tehos, vaikka anestesialääkäri ei kyllä sitä ekalla kertaa saanu vaan vasta toisella. Just ja just ehti sen puudutteen laittaa, kun sit sitä ei ois pystyny enää antaan. Eli pärjäsin tosi pitkään tolla lämpötyynyllä, sit kätilö jo tuli kysyyn, että enkö halua edes ilokaasua kokeilla helpottamaan. Suostuin kokeileen ja sillä pärjäsinkin tosi pitkälle, kunnes kysyttiin tota puudutetta. Aattelin kyllä nyt kokeilla mennä samalla kaavalla jos vaan onnistuu Katotaan nyt kui käy. Meillehän syntyi sitten "rääpäle" 2710g rv 39+0

Siinä pikanen sepustus omasta synnytyksestä. Ei siis jääny traumoja, vaikka tikatakin piti, joten ihan hyvillä mielin tätä toistaki lähen synnyttään, kun sen aika tulee

Kolibrinkukka 12+5

 

Kiitos uudesta pinosta, Kolibrinkukka!

Alkaisikohan täälläkin pikkuhiljaa paha olo helpottamaan? Sain illalla niin huonosti syödyksi, että olin varma että yöllä oksettaa, mutta ei oksettanut, ei edes aamulla! JEi!

Miten tuon turvotuksen saa laskemaan? Mulla ei ikinä olo odotuksessa ollut tällaista turvotusta, ei edes loppu vaiheessa. Jalatkin on olleet niin turvoksissa, että tuntuu kävellessä, kun turvotus heiluu. Sormukset kiskoin tänään pois sormista, kun pelkäsin etten kohta enää saa. Juoda olen yrittänyt niin paljon kuin mahdollista.

Ai niin, rakenneultran päivä puuttu listasta eli RU 12.8.

Klementiini ja papu 14+1

 

synnytyksistä kuulosti jotenkin niiin tutulta kun joku kertoi ettei mies ollut juuri huomannut ettet ollut juuri koko yönä nukkunu ja luuli et turha reissu tulee. Meillä ihan sama. Eipä sit päästettykään enää pois Ja joku oli kirjottanu pitkästä synnytyksestä tai siitä et tulis pitkä synnytys. Siihen suosittelen ottamaan aluksi lihasrentouttaja piikkiä tai jotai tollasta. En tienny et tollanenkin on mahdollinen. En kuitenkaan ollut niin hirveen kipee mut en ollu koko yönä juuri saanut nukuttua joten ton avulla pysty kerää voimia torkutellen. Lisäks kaks päivää ennen kuin neiti synty mulla oli neuvola, jossa oli neuvola/kätilö harjoittelija ja hän halusi katsoa kohdunsuun tilanteen ni tietenkin annoin kattoa, ni olin jo 3cm auki kaks päivää ennen ku neiti synty. Ja vielä ensisynnyttäjä. Tosin olin syönyt 2 viikkoa homeopaattista lääkettä ennen laskettua aikaa et paikat aukeais nopeemmin, ni liekö sillä vaikutusta asiaan? Tässä synnytyksessä en sitä kyllä aijo kokeilla ellen ole jo tammikuun puolella haluun tammivauvan kun itsekin olen tammikuinen

Tänään neuvola. Oon vähä flunssanen mut en aijo perua aikaa koska koko ajan pelkään et sykettä ei enää ole :/ pahoinvointi loppu oikeestaan viimeviikolla mut painoa tullu vasta 100g lisää pelkään et kaikki ei oo kunnossa ainoa oire tällä hetkellä on väsymys.

rakenneultra 15.8 heti klo 8

Kusma ja Robin 14+3

 

Voihan synnytys... Täällä yksi synnytyspelkoinen ilmoittautuu. Esikoisen synnytys alkoi aikaisin aamulla lapsiveden lorinaan. Siitä sitten sairaalaan, jonne piti jäädä (koska epäilin, että lapsivettä oli tihkunut jo edellisenä aamuna, piti laittaa antibioottitippa (?)). Supistukset alkoivat aamupäivällä, olivat mielestäni tosi kivuliaita, ja alusta alkaen niitä oli vaikea kestää. Ei-lääketieteellisistä kivunlievityksistä ei ollut mitään apua. Kokeiltiin kauratyynyä, lämmintä suihkua... Ilokaasustakaan ei mielestäni juurikaan iloa. Sain lopulta epiduraalin, joka oli taivaallinen (sain sitä vielä toisenkin annoksen), sekä oksitosiinitipan jouduttamaan avautumista. Synnytyksen kokonaiskestoksi merkitty neuvolakorttiin n. 10 tuntia, mutta rankinta siinä oli ponnistusvaihe, joka kohdallani kesti peräti 2 tuntia! Oli kestämistä ja jaksamista, tässä vaiheessa epiduraali ei enää vaikuttanut.

No, synnytyksen jälkeen todettiin aika pahat repeämät, joiden ompeluun kutsuttiin lopulta lääkäri, ja sekin homma kesti lähes 2 tuntia. Minun käskettiin hengitellä vain ilokaasua. Tässä vaiheessa alkoi jo tuntua siltä, että en selviä hengissä. Kun kaasu otettiin pois, olin ihan kuin voimakkaassa humalassa. Luultavasti johtuen verenhukasta, hemoglobiini mitattiin seuraavana aamuna ja oli 90 (ennen synnytystä 125 ja normaalisti yli 140). En olisi mitenkään pystynyt kävelemään, joten minut kärrättiin sängyssä synnyttäneiden osastolle nukkumaan (vuorokausi oli tässä vaiheessa jo vaihtunut). Olin vielä seuraavanakin päivänä ihan pöllyssä, en pystynyt alkuun huolehtimaan vauvastakaan yhtään.

Siitä selvittiin, mutta mitähän on edessä tällä kertaa?

maisa82 rv 9+6

 

Synnytystä olen kyllä miettinyt jo ennen raskauttakin. Vielä noin vuosi sitten pelkäsin synnytystä enemmän kuin kuolemaa, mutta tutustuttuani Aktiivinen synnytys ry.:n sivuihin ja haettuani muualtakin tietoa luonnollisesta synnytyksestä ovat kaikki pelkoni kadonneet kuin tuhka tuuleen! Eniten synnytyksessä mietityttää se, jos kaikki ei menekään hyvin ja joudutaan esimerkiksi leikkaamaan tai muuten puuttumaan synnytyksen kulkuun. Myös synnytyksestä mahdollisesti aiheutuvat loppuelämää hankaloittavat vauriot (esim. pahat repeämät) pelottavat jonkin verran. Kipua en pelkää ja uskon sen kyllä kestäväni ilman suurempia ongelmia.

Täälläkin on tainnut olla hartiapistos kyseessä, kun viime viikolla alkoi yhtäkkiä jumalaton kipu oikeassa hartiassa, joka säteili siitä olkapäähän ja käsivarteen. Jomotus kesti loppupäivän ja tänäänkin on ollut vastaavaa oiretta ilmassa. Ei auta hierominen tai venyttely. Inhottavaa. Mies-raukka oli heti panikoimassa, että saan keskenmenon. Hän muisti hartiapistoksen tarkoittavan sitä, vaikka liittyykin mahdollisesti kohdunulkoiseen raskauteen. Edellisellä vaimollaan kun todettiin kohdunulkoinen raskaus hartiapistoksen jälkeen. Meillä onneksi sitä pelkoa ei ole, kun ultrassa on jo käyty.

 

Nyt kun muistaa niin täällä sais päivittää iäks 31v. Taas yks vuos karttu lisää perjantaina. Ja rakenneultra on 22.8.

Synnytyksistä ollu puhetta. Mulla esikoisen synnytys kesti 12,5h. Toki mulla supisteli jo edellisen illan/yön epäsäännöllisesti ja aamulla hiipu. Siitä kiukustuneena jynssäsin pesuhuoneen lattiaa ja päivällä alko taas supisteleen ja supisteli usiemman tunnin ennenku aloin kellottaa (siitä aika laskettu) ja totesin et nyt taitaa olla menoa. Mulla siis supisteli rv20 lähtien ni isäntäkää ei meinannu ihan hokata ku puol tuntia enne lähtöä et nyt on tosi kyseessä. Mä pääsin suoraan saliin, auki 4-5 senttiä. Heti puhkastiin kalvot ja sain kohdunkaulanpuudutteen joka autto het. Pari tuntua meni sen avulla, sit alko ponnistuttaa ja sinnittelin vielä tunnin et paikat kunnolla aukeis. Ponnistusvaihe oli tosi sekava. Kukaan ei neuvonu mua ensikertalaista, mä en tuntenu supistuksia kunnolla/saatikka tienny mitä pitäis tehdä tai sujuuko synnytys mitenkään. Mulle annettiin lisähappee et vauvaki sais, oli vissiin sykkees alhasuutta. Sen takana olin vielä enemmän pimennossa. 20min ponnistusvaiheen jälkeen sykkeet laski, huone paakas täyteen väkee, isäntä passitettiin ulkopuolelle :'( ja vauveli autettiin maailmaan imukupilla. Kauheet repeemät joita sitte jonku aikaa paikkailtiin. Mutta neiti oli hyväkuntonen, pää vain oli tulossa hieman vinossa asennossa. Mutta sain pienen kammon ja totesin het synnytyksen jälkeen ettei tää saakaan nyt ikinä sisarusta, mutta onnex muutaman päivän päästä olo helpotti, kun asiaa käsitteli mielessään.

Kakkosen synnytys menikin oikein mallikkaasti, kestäen reilu 4h ja ponnistusvaihe 8min. Vaikka kohdunkaulan puudute ei auttanu, vei ehkä just pahimman terän, ni kuitenki tunsin koko ajan olevani vahvoilla kun tiesin mitä tapahtuu ja olin aktiivisena osapuolena. Ehkä ponnistusvaiheessa myös parempi neuvoinen kätilö. Joten nyt en ole edes synnytystä vielä miettinyt. Luotan että menee hyvin. Ehkä suurin pelko ois joutua sektioon... Tokan synnytyksen jälkeen ku oisin voinu kävellä suoraan kotia.

Catherine + Tähkis 13+6

 

Neuvolas käyty ja kaikki hyvin. Sykkeet +150 <3 tyttö varmaan taas tulossa ) tulis vaan.

Onpas ollu niiiin erilaisia synnytyksiä. Minäkin oon vuosia sitten pelännyt koko synnytystä ja miehellekin sanoin seurustelun alussa et ihan varmasti haluun sektion jos lapsia tulee. No en tiiä mikä mun pään on kääntänyt mut nyt haluun kattoo synnytyksiä telkkarista. Ja pari oon kattonu you tubesta. Jotenkin saan siitä voimaa ja nään että kyllä siitä hengissä selviää. Se on kuitenkin niin lyhyt aika elämästä se synnytys en ikimaailmassa haluis enää sektioo. Vois parantuminen olla niiin paljon hitaampaa? Ite kirjoitin siihen lappuun mikä jää sairaalaan et jos joudutaan ompeleb ni hyvät puudutukset ja ne minä sain. Nytkin aijon raapustaa koko lapun täyteen omia toiveita

Kusma ja Robin 14+3

 

Vauva on terve <3 <3 <3

Ja sen kunniaksi tunsin tänään ensimmäiset selvät kuplinnat kohdun kohdalla <3 <3 <3

Helpottunut ja onnellinen Teto <3

 

teto Ihanaa, onneks olkoon! Voi että mä olen onnellinen teidän puolesta. :heart::flower::hug:

liikkeet esikosta tunsin ekat liikkeet jossain rv 20 paikkeilla, tokasta tais tuntua jo rv 15-16 paikkeilla ja kuopuksen kanssa istukka oli etuseinässä niin vaimens liikkeitä alussa tosi paljon, ekat liikkeet tuntu silloin joskus rv20 jälkeen. Nyt oon välillä kuvitellu et jotain tuntuis mut toisaalta heti ultran jälkeen tuntu siltä et mahassa olis ollu sellanen 30-viikkonen vauva. Ihan kun kädet olis haronu nivusissa ja "potkuja" tuntu ylämahalla. Aikamoiset haamupotkut. Jos en just olis ultrassa käyny niin olisin ollu aivan varma et tää raskaus on paljon pidemmällä. Eli en nyt tosiaan vielä uskalla sanoa että mä oikeesti tuntisin mitään likkeitä.

(.) Nyt on huono olo tainnut väistyä lopullisesti. Ihanaa. Tietyt hajut häiritsee vieläkin, mut sen kanssa on helppo elää.

Kiitos Kolibrinkukka uudesta pinosta!

La olis 2.1 eikä 6.1 niinkun ensin kuvittelin. 10.7 on sokerirasitus ja 12.7 neuvola. Rakenneultra on 15.8.

 

Hei kaikki!
Vieläkö saa liittyä mukaan tammikuun jengiin? Pitkään on tullut vain salaa seurattua taustalla, mutta nyt keräsin rohkeutta..

Tampereella asutaan, ikää jo jonkin matkaa yli 30v molemmilla ja ensimmäistä tässä ollaan odottamassa. Pari neuvolareissua on tullut jo käytyä sekä se nt-ultra, jossa kaikki kuulemma näytti siltä miltä pitääkin. Mulla oli alkuvuonna isosti ongelmia selän kanssa, joten sain neuvolasta heti lähetteen fysioterapeutille. Josko saisin pidettyä selän kunnossa hyvillä neuvoilla ja jumppaohjeilla. Ja mun isällä oli todettu diabetes juuri ennen ekaa neuvolaa, joten sen ansiosta saan kokea kahdet sokerirasitukset tässä raskaudessa. Ensimmäinen olis jo 9.7. Niin ja rakenneultra olis 16.8.

En vieläkään oikein usko tätä. Ultran jälkeen luotin muutaman päivän siihen, että kyllä tuolla joku kasvaa, mutta äkkiä se pelko vaan aina hiipii mieleen, että mistäs sen voisi tietää, jos jonain päivänä pikkusydän lakkaa lyömästä..? Ei niin pitäisi ajatella, mutta mihinkäs pessimisti ajatuksiaan pakoon pääsisi

Alkuraskaudessa oli etovaa oloa 12 viikolle saakka. Koko ajan piti syödä jotain ja kyllähän siinä painokin pompsahti. Josko se tästä tasaantuisi, kun paha olo on nyt vähentynyt huomattavasti. Hermot oli myös alkuun kireällä, ihme masennusta ja henkistä pahaa oloa kaikesta. Mies joutui koville mun kanssa, kun ei se ollenkaan ymmärrä, että hormonit voi sekoittaa tulevan mamman päätä. Taitaa seuraava kolmannes mennä vallan miestä lepytellessä Välillä kyllä sekin pelottaa, että se ottaa ja lähtee, kun niin koville sen pistin alkuaikoina.. Noh, ehkä yhdessä vietetyt n. 10 vuotta merkkaa kuitenkin enemmän kuin viimeaikaiset parin kuukauden äksyilyt :saint:

Jopas tästä tuli pitkä stoori, taisin olla juttukaverin tarpeessa Vielä kun en ole asiasta uskaltanut kovinkaan monelle kertoa..

Toivottavasti tässä seuraavassa on kaikki tarvittava ja vielä oikealla värillä:
1.1.2014 / Burmilla / 32v / 1.lapsi /Tays

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, nautitaan kesästä ja masuistamme :heart:

Burmilla rv 13+5 (työnimi vielä mietinnässä)

 

Täälläkin nt ultrassa käyty, kaikki oli hyvin synnytyksistä ootte puhunu, itsellä ei vielä oo takana synnytyksiä mutta kyllä se nyt on jo vähän mielessä pyörinyt, mutta hyvällä tavalla. Ei pelota ainakaan vielä onnea muillekkin hyvistä ultra kuulumisista!
Skeggo&tirppa<3

 

Ihanaa kuulla hyviä ultrakuulumisia! Paljon pikkuisia tammikuun lapsia tulossa maailmaan

Burmilla --> Tervetuloa! Hauskaa että vieläkin tulee uusia mukaan, on hauskempaa odottaa yhdessä muiden kanssa

Mulla kävi tänään jännästi: Olin justiin lähtenyt pyöräilemään keskussairaalalle verikokeita varten, ku kuulin pyörätien viereisestä pusikosta kauheen rysähdyksen. Katoin mikä siinä on, nii hirven pää vaan möllötti siinä :O Jatkoin pyörällä menemistä mut katoin koko ajan taaksepäin, se hirvi vaan pomppas kävelytielle, kopisteli sen yli ja hyppäs tien toisen puoleiseen pusikkoon! : Xx Oi että, tilanteen jälkeen meni kunnon säikähdysaalto ja kylmät väreet käsissä... Kyllä säikähdin kun hirvi oli aluks suunnilleen siinä kolmen metrin päässä Ei apua, kaupungissa Pitää vissiin kattella tarkemmin ympärilleen ku liikkuu pihalla (mut on täällä meillä päin kyllä paljon mettääkin ympäriinsä, ettei se mikään ihme ollu)

Näin meillä, viii 10+5 : DD

 

Ihan mahtavaa, Teto, olen niin onnellinen teidön puolesta!! Koko ajan olen jännittänyt ja ihmetellyt että miten te jaksatte odottaa sitä tietoa. Upeita uutisia! Varmaan ihan mieletön helpotus!

Onnitteluja hyvistä ultrakuulumisista! Tervetuloa Burmilla!

Alexandra, sehän täälläkin on se suurin pelko synnytyksessä, että jos se ei menekään luonnollisesti ja siihen joudutaan puuttumaan. Liian paljon on kuullut tarinoita ja itsekin kokenut, että osin on ollut turhiakin puuttumisia, tai ainakaan niitä ei ole perusteltu minulle kunnolla.

Klementiini ja papu 14+1

 

Mulle ei oltu vielä päivitelty että Rakenneultra 29.8 =)

 

:wave:

Yks uusi taas, kiva Tervetuloa :wave: :flower:

Teto Mahtava juttu! Nyt on yksi huoli vähemmän!

Onnea hyvistä ultrakuulumisista!

"Enää" neljä iltaa kesälomaan. Kappas, että tänäänkin alko heti väsyttään tajuttomasti, kun pääsin töihin. Aattelin etten kyllä selvii illasta mitenkää päin. Onneks piristyin jossain vaiheessa ja ajatus siitä ettei tää viikko kulu ikinä kaikkos

En oo varma, mutta voisin vaikka veikata tunteneeni tänään ekan liikkeen...tai sit ilma vaan pyörii mahassa. Ja nyt kun tätä kirjotan, niin tuntu sellanen pieni "kutitus"...voisko sittenki olla liikkeitä, joita tunnen, toivottavasti!! Tän havainnon liikkeistä oon tehny tänään eka kerran. Katsellaan nyt onko se vaa kuvittelua

Kolibrinkukka 12+5

 

Tervetuloa Burmilla

Ihania uutisia Teto :heart:

Mulle tulee herkästi turvotusta, jos ruokavalio muuttuu yhtään suolaisempaan suuntaan. Esimerkiksi ihan peruskanasalaatti riittää keräämään nesteitä : / Olen syönyt aamuisin ananasta, ja jättänyt suosilla kahvit/teet juomatta. Se auttaa jo vähän
Klementiini, jos sulla on mahdollisuus syödä tuoreita marjoja, niin esimerkiksi vadelmat ovat aivan loistavia poistamaan nestettä!

Oletteko nähneet vauvaunia?
Näin toissayönä unta potrasta poikavauvasta :heart: Mulle on käynyt siinä mielessä mielenkiintoisesti, että unissa näkemäni sukupuolet ovat pitäneet paikkansa. Kaikista kolmesta Pitääköhän nytkin paikkansa? Vähän olisi kyllä poikaolo...

(.) Jäätävä väsymys vaivaa edelleen. Pahoinvointi tulee aaltoina, ja on pahimmillaan heti syömisen jälkeen. Nenä on herkistynyt hajuille. Lähes kaikki haisee pahalle. Hyi.

H & Pikkutähtönen2014 11+3

 

Heipparallaa!

Ehkäpä minäkin nyt uskaltaudun vielä uutena tänne sekaan, jonkin aikaa kyllä jo sivusta seuraillut!

Elikkä ensimmäistä lapsosta odotellaan.. NP-ultra olisi vasta ensi viikolla, jotenkin viime viikkoina iskenyt kauhea epävarmuus siitä että asuuko masussa muka oikeasti joku!? Ensimmisellä neuvolareissulla ei saatu sydänääniä kuulumaan, joten periaatteessa mitään varmistusta ei (kolmen..) positiivisen testin lisäksi ole Terkkakin oli joku sijainen, oikeasti kouluterkka eikä neuvolantäti.. Tuntui ettei kauheasti uutta infoa kyllä saatu.

Pelko downista ihan järkyttävä, miehen suvussa siskollaan ja tädillään on tämä, eikä ole tutkittu onko sitä perinnöllistä vaiko ei.. Juurikin tästä olisin halunnut tietää paljon enemmän, niin terkka osasi kertoa että voihan se olla tai sitten ei, mutta kai aika pieni riski kuitenkin. Ei kauheasti helpottanut.. Seulontaverikokeissa kävin eilen ja tosiaan se ultra sitten ensi viikolla ja myös lääkärineuvola, jospa se osaisi mulle jotain kertoakin..

Asustellaan Pohjois-Pohjanmaalla miehen ja kahden koiran kanssa rivitalokolmiossa, neliöitä semmoinen 70. Tähän mahdutaan ainakin toistaiseksi Vähän hirvittää mitä koirat sanovat vauvasta, tähän asti kun ovat saaneet huomiota yllinkyllin

Nyt tuli kyllä jo niin paljon asiaa että taidan säästää jotain myöhemmäksikin
Tässäpä vielä päivitykset tuonne listaan! 19.1.2014 / Nipsulii13 / 22v / 1.lapsi / Oys

N & 11+2

 

Olipas kerrassaan "mukava" aamuherätys äitiyspolin toimesta...

"Olen varannut sinulle ajan sosiaalityöntekijälle."
"Ja mistähän syystä?"
"No kun tuota alkoholinkäyttöä nyt on ollut ennen raskautta jonkin verran..."

Niin, nimenomaan ENNEN raskautta! Mitä helvetti siinä on niin vaikeaa käsittää, että en ole nauttinut tippaakaan alkoholia koko raskauden aikana, enkä tule myöskään tuhoamaan tulevan lapseni elämää samoin kun oma elämäni on pienenä tuhottu vanhempieni alkoholinkäytön takia!? Nyt alkaa pikkuhiljaa mennä kuppi nurin, mitäköhän seuraavaksi? Kieltäydyin kutsusta ja tein hyvin selväksi, etten aio enää osallistua minkäänlaiseen päihdevalistukseen, kun pelkkä puhelukin riitti nostamaan verenpaineita ihan kiitettävästi. Onko tosiaan liikaa vaadittu, että minuun suhtauduttaisiin kuin normaaliin odottajaan eikä kuin pahempaankin alkoholistiin tai narkkariin? :'(

 

Tetolle hirmuisesti onnea, aivan ihania uutisia! :flower:

Ja tietysti kaikille muillekin jotka ultrassa ovat terveen pikkuisen nähneet

Tervetuloa uusille! :wave:

Aivan käsittämätöntä miten sua kohdellaan Alexandra! Kyllä nyt täytyisi jo pistää stoppi tommoselle touhulle, eihän ihmisiä noin saa kiusata varsinkin kun vauvaakin odotetaan! Muistelisin että jossain vaiheessa kirjoitit sairastavasi vakavaa masennusta, voisiko sillä olla jotain tekemistä asian kanssa? Jos hoitsuilla on pelko ettet jostain syystä pärjäisikään vauvan kanssa? Oli miten oli, tajutonta touhua mun mielestä kun olet kuitenkin muuttanut elämäntapojasi nimenomaan raskauden vuoksi. Toivottavasti jättävät sut pian rauhaan että pääsisit nauttimaan raskaudesta

Täällä taas oksennettu aamulla tyhjällä vatsalla. Tuli vähän jotain verensekaistakin mukana vaikken ole edes paljoa ykäillyt, ei kait siitä huolestua tartte..? : / Muutenkin väsyttää lähes koko ajan, varmaan lämmin ja välillä painostavakin ilma vaikuttavat energisyyteen aika paljon. Olen kyllä ikionnellinen siitä että ollaan viimeisimmillään talvella, en ymmärrä miten tämmösistä säistä voi selvitä ison mahan kanssa!
Mulla ei turvotusta ole vielä ollenkaan, mahaa lukuunottamatta. Vaikka paino on tippunut niin tuntuu että maha olisi kasvanut, eikä siis pelkästään kohdun alueelta. Pitää kait vaan tottua tähänkin


Mijau 12+1

 

Tervetuloa uudet!

Mulla iski järkyttävä lihaskipu, säteilee oikeaan kylkeen ja reiteen. En kyllä ihmettele, että selkä päässyt jumiutumaan. Toivottavasti tää tästä helpottais, kun pitäisi kauppaankin päästä kunhan tyttö heräilee päikkäreiltä.

Alexandra, on kyllä ihan järkyttävää kohtelua! Onhan se hyvä, että ihmiset tekevät työnsä, mutta kyllä tuossa tilanteessa pitäisi ottaa huomioon ettei sulla ole raskausaikana alkoholin käyttöä, eli ei sua kyllä voi miksikään alkoholistiksi tai narkkariksi leimata.

Täällä pahoinvointi hellittänyt, aamupäiviä lukuun ottamatta. Ihanaa, kun saa syötyä taas kunnolla. Ruokahalukin kun on ainakin kaksinkertainen

Tää oli tällainen pikkapäivitys, kun ilokiljunnasta päätellen tyttö heräsi juuri Ainiin, ja ultra ensi viikolla! Miten maltan odottaa...!

Valpuri rv 11+0 POKS

 

Mijau: On joo masennusta, mutta sekin on täysin hallinnassa ja olen tiiviissä hoidossa sen takia, että en usko sen nyt liittyvän tähän juurikaan. Ilmeisesti on vaan ohjeistettu, että tietyn tuloksen Audit-testistä saaneet joutuvat tuollaiseen syyniin...

Hölmö koko testi mun mielestä, kun ei se kuvaa mitenkään raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä, vaan aikaa ennen raskautta. Tunnen mä monia nuoria odottajia, jotka ovat ennen raskautta rällänneet minuakin enemmän, mutta ovat samantien lopettaneet käytön tultuaan raskaaksi. Uskoisin, että vain hyvin pieni joukko odottajia jatkaa päihteidenkäyttöä raskaana ollessaan varsinkaan samassa mittakaavassa kuin ennen raskautta... Noh, oli miten oli. Pääasia, että itse tiedän kaiken olevan kunnossa.

 

Sulla on varmaan Alexandra osittain tosi huonoa tuuriakin Alkaa jo itteeki mietityttää kuinka rehellinen uskallan olla kun multa noita vastaavia tietoja kysellään. Ties millaset pisteet viikonloppujen parista saunakaljasta saa ja kun vielä tupakkaakin poltin! Ai ai, ollaan niin syntisiä. Mutta niinkuin jo itekin kirjotit: pääasiahan tosiaan on että itse tiedät asian todellisen laidan ja huolehdit vaavin hyvinvoinnista vaikkei jotkut sanonko-mitkä sitä uskokaan

Koskahan itse olis niin uuttera että alottais sen jumppaamisen. Monta viikkoa jo ajatellut asiaa mutta ei vaan saa aikaiseks :ashamed:

 

Minut saa poistaa listalta

Tuli tunne ettei tämä palstailu ole kuitenkaan mun juttu. Ja toisekseen tuntuu ettei tänne edes koskaan kerkeä, niin turhaan sitä tuolla listoilla roikkuu

Ultrassa käyty ja siellä hyviä uutisia, yksi hyvinkin vilkas sikiö näkyi.

Oikein hyvää kesän jatkoa kaikille! :flower: Ja ihanaa odotusaikaa! :heart:

Viifu 11+1

 

Pahoinvointi on edelleen aika jäätävää. Jospa se pikkuhiljaa alkaisi helpottaa kun viikkoja tulee lisää.

Synnytys ei pelota, odotan sitä oikeastaan tosi paljon. Vaikka onhan se kauheaa sen hetken mutta se fiilis kun vauva syntyy on niin mahtava että sitä odotellessa.

Olen suht varma että vauva on poika, kova poikafiilis on ja raskaus noudattaa samaa kaavaa edellisten kanssa.

Tetolle hurjasti onnea ihanista uutisista!

Vauvaunia olen nähnyt pari, molemmissa vauva oli tyttö, aika hassua.

Eilen sain ekaa kertaa pienen sydänäänet kuulumaan kotidopplerilla, aika tunteellinen hetki. Kovasti jumpsutti ja just ku mies oli ottamassa kuulokkeita niin hävisi.

Tervetuloa uusille!

Jotenkin tuntuu ettei mihinkään pysty nyt keskittymään, huono olo kiertää koko ajan mahassa ja jotenkin päivät menee siihen että yrittää vaan sinnitellä. Oln myös äärettömän kiukkuinen koko ajan enkä jaksais mitään ylimääräistä.

Ultra olisi ensi viikolla, sitä odotellessa. Josko sitten saisi kerrottua molempien vanhemmille asiasta, tai sit pidetään vielä jonkin aikaa omana tietona, ihana kuiteski ois pitää tää meidän juttuna vielä mahd. kauan. Mahaakaan ei ole oikeen minkäänlaista näkyvissä vaikka kuinka tiukkoja paitoja pitäisi joten piilossa pysyy löysillä paidoilla sit pitkään tää. Riittää kyllä että kertoo esikoiselle, hän kyllä pitää huolen että kaikki muutkin tietää sit asiasta

Jardin ja Pentti 11+3