Tammikuu 2012, onko vielä muita?!?

Voi, kuulostaa tosi kurjalta nuo vuotelut! Tsemppiä niiden kanssa painiville!!! Itse vuosin melko pieniä määriä jotakin rusehtavaa esikoisen odotuksen alussa, mutta olin lukenut että se on ihan normaalia, enkä tajunnut olla edes huolissani. Olin tuolloin 21v, ja vauva oli täydellinen yllätys, joten en osannut pelätä. Nykyään sitten, etenkin tuon keskenmenon jälkeen, jokainen vessassa käynti on pieni jännittämisen aihe (vaikka keskenmenossakin vuoto lähti liikkeelle vasta lääkkeillä).

Naimisissa ollaan täälläkin. Naimisiin mentiin, kun kakkonen ilmoitti tulostaan, koska ei jaksettu ruveta siihen isyydentunnustamisrumbaan. Maistraattihäät pidettiin, josko sitten vaikkapa viisivuotishääpäivää juhlisimme isommalla porukalla. Nyt naimisissa oltu 3,5v ja yhdessäolovuosia heinäkuussa tulee 10. 15 ja 16v oltiin, kun alettiin yhdessä olla..

Iimukka, jotenkin mäkin pelkään tuota listeriaa, ja ehkä vielä tuosta keskenmenostakin johtuen vältän aika tarkkaan kaikkia kiellettyjä juttuja.

Muille kertomisesta on aina välillä puhetta. Itse olen kertonut pikkusiskolle sekä yhdelle kaverille. Nämä olivat ensimmäiset, joille kerroin myös edellisestä raskaudesta, ja he olivatkin tärkeä tuki keskenmenon jälkeen. Saapa nähdä, jäänkö kiinni ensi viikonloppuna, kun juhlitaan veljeni 30-vuotissynttäreitä. Ajattelin olla ”kuskina”, viemässä lapsia nukkumaan jne.. Yleensä kun en viinilasillisesta kyllä tarjottaessa kieltäydy! En haluaisi vielä kertoa muille ihan vaan siksi, etten jaksa selitellä ja soitella kaikkia läpi, jos esim. menisi taas kesken. Anopille ja appiukolle jäätiin kiinni ihan plussauksesta seuraavana päivänä, kun jouduin kieltäytymään viinistä. Anoppi ei minulle siitä sanonut mitään, mutta miehelleni sitten oli hieman alkoholia nautiskelleena täräyttänyt, että koska se vauva syntyy, kun ei kerran viini maistu. Mies oli todennut, että katsotaan. Se saa riittää siihen asti, että 12 viikkoa on täynnä.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille mammoille ja (vielä aika pikkuisille) masuille!

Pinuski

 

Jos sitä itekkin jotain päivittelis.. On taas ollu niin kauheet olot, että ei oo pystyny koneella olemaan:x

Siviilisäädystä on ollu puhetta, me ollaan oltu nyt reilu vuosi naimisissa, yhteistä taivalta takana 6vuotta..

Muakin kiinnostas missä vaiheessa ootte meinannu muille kertoa raskaudesta? Mä oon kertonu jo siskolle ja parille kaverille jolla on lapsia. Niin ja miehelle tietty Meinattiin, että jos odottas sinne rv12 saakka kun pääsee siihen ultraankin vielä.. Tavallaan tekis jo mieli kertoa kun näki siellä ultrassa pienen, että on oikeassa paikassa ja sydänkin sykki:heart:Kun tuntuu, että siihen rv12 on sika pitkä aika!! Siis joskus heinäkuun toisella viikolla ois ultra? Eihän toi sillei oo pitkä aika, mutta siltä se nyt tuntuu!!

tinker_ rv6+5

Jomi meiltä löytyy kaksi koiraa ja nuo oli siis jo ennen esikoisen syntymää. Hyvin ottivat vauvan vastaan, alussa toinen ois ollut liiankin innokas ja laitettiin portti makkarin eteen kun ois ollu sinne koko ajan tulossa. Toinen taas juoksi nurkkaan piiloon aina kun vauva itki Joku viikko meni ja molemmat rauhottu sitten. Me tehtiin sillei, että kun vauva oli syntyny niin mies vei sairaalasta rievun koirille missä haisi jo vauva. Niin ja ennen meillä nukku koirat sängyssä, niin se jätettiin ajoissa pois, että eivät sitten edes yritä tulla enään kun vauva on..

 

Kertomisesta, meidän piti pitää tämä kyllä salaisuutena pidempään, mutta ultran jälkeen kerroin sitten kuitenkin äidilleni, siskolleni ja parhaille ystävilleni (3 kpl). Yksi näistä ystävistäni odottaa itsekin, toiselle oli pakko kertoa, kun kerran ensimmäisellekin (ollaan tiivis kolmikko) ja kolmannen kanssa piti lähteä ensi viikolla viihteelle, joten siksi paljastin. Ja kriteerinä kertomiselle oli se, että heille voisin kertoa sitten myös mahdollisesta keskenmenosta. Muuten ei kaiketi ole "ulkopuolisille" kiirettä kertoa. Annetaan ihmisten sitten itse huomata, kun tämä löysä säkki alkaa taas saada täytettä.

 

Minä olen kertonut muutamalle hyvälle ystävälle, onneksi niin olen saanut ( tai ovat joutuneet kuulemaan.. ) purkaa näitä huolen tunteinani jollekin..

Miehelle sanoin, että kerrotaan sit muillekin kun pääsee näkemään onko siellä ketään vai ei.
Minusta nopeasti huomaa mahan jos menee kuten ennen, en ole yhtään ultraa ehtinyt käymään kun kaikki jo huomanneet

Eläimistä oli puhetta.
Meillä on pian 2vuotias kissa neitonen <3 Minun vauva se on ja mietittykin että saattaa olla koko porukan mustasukkaisin jos ja kun tässä vauva tulee
Sitten meillä on pari liskoa terrassa myös


Eläinten, varsinkin kissojen reagointi raskauteen?
Kuten jo sanoin, tuo kissa on sellanen mun vauva,Seuraa jokapaikkaan ja tulee kainaloon mussuttamaan kun olen aamutakki päällä.
Joka yö nukkuu mun päällä, josta siirty jalkoihin nukkumaan ja on siellä aamullakin kun herään

Mutta nyt.. Mieskin sanoi muutama ilta sitten, että kissa ei tuu enää mun mahan päälle makaamaan mikä on totta!
Jokainen ilta on sen tehnyt, heti kun tulen sänkyyn tv:tä katsomaan / nukkumaan.
Tavallaan ahistaa, kun tuo pirun kattikin aiheuttaa mulle lisää toivonkipinöitä kun tuntuu siltä että sehän vaistoaa siellä olevan jonkun.. <3
Onko teillä havaittu joskus tällaista?

Mutta nyt iltapalaa, kiinalaista

MM 6+1

 

ikäerosta on ollut puhetta, meillä ensimmäisillä oli n. 2.5v ja nyt tulee reilut 4v. Hieman jännittää, et onko mustasukkaisuutta ym..

Naimisissa ollaan täälläkin, kuusi vuotta oltu.

Eläinten suhtautumisessa en ole huomannut mitään poikkeavaa, tulis syliin samanlai kun ennenkin, mut en kauheesti uskalla nyt hoivata, kun punkkeja on niin paljon.

Huonoa oloa, turvotusta jne.. Samalla mallilla siis jatkuu : /

Ela Rv 9+4

 

Huomenta!

Täällä yritetty soittaa neuvolaan mutta ei vastaa : /
Aion tingata itselleni sen ultralähetteen NYT eikä ens vko..

Eilen harrrastettiin seksiä ja kävi kuten arvasin, pyyhkiessä tulee "laihaa" verta..
Jos tässä nyt pikkuinen on matkassa mukana niin kylläpä ei oo kivaa jos tää homma jatkuu! :O

No, nyt lisää kahvia ja töihin valmistautumista, tälle aamua ei tän kummempia, hyvillä mielin silti :wave:

MM 6+2

 

Oooh, hyvä raparperitaivas tuosta sivilisäädystä... ei oo tullu siitä mieleen vielä mitään sanoakaan. :flower:

Eli olen kans nainut nainen. Mentiin miehen kanssa 2009 maistraatissa naimisiin, kun mulla on semmonen ihmeellinen pakollinen tarve olla naimisissa kun saan lapsia. Ko. naimisiin menosta kuukaus ja me raskauduttiin niillä hoidoilla. Tuohon mennessä me oltiin keretty oleen yhdessä 4 vuotta. Tänä vuonna siis tulee 6 vuotta ja 2 vuotta naimisissa. Hääjuhlat ois tarkotus pitää sitten jossain vaiheessa, luultavasti sitten ehkä ensi kesänä.

Maira Kiitos. :heart: :hug: Hyvä et siellä on nyt jääny sitä ällötystä vähemmälle.. täällä tää tosiaan aaltoilee pitkin päivää, pahiten on päivällä. Ja kun on olo et nyt just lentää laatta, mutta ei sit kuitenkaan tuu oksennusta. Meilläkin kasvetaan pituuskäyrällä huimasti +2:n tienoilla. 7,5kk neuvolassa oltiin 76,5cm ja sen 11518g, joten veikkaan et tossa 10kk neuvolassa (vaatteidenkin perusteella) voitas olla tossa 78-79cm ja liki 12kg. Tiedät kuitenkin mitä on kanniskella tommosta pikku jättiläistä joka ei vielä kävele ja jota joutuu oikeasti kanteleen. *huokaa* Peruin tänään koko fysioterapeutin kun ei siitä oo mitää apua!!! Kärsitään sit näistä, niin kauan kuin on pakko. Toivotaan kovasti että syksyn mittaan poitsu lähtis käveleen.

Oi, toivottavasti pääsitte isännän kanssa leffaan. Hö, ompa nyt kumma kun eivät lähetä sitä kutsua sinne ultraan. Katotaan niin ihan varmaan kun varaat yksityiseltä ajan ja oot maksanu siellä ittes kipeeks siitä ultrasta, niin sairaalalta tulee kutsu. Se vaan aina menee niin. Ja se on niin ärsyttävää. Ja kyllähän se huojentaa kun saa tietää, että siellä masussa ainakin tässä vaiheessa elämää on. Ja tosiaan, uskaltaa nyt vähän kertoo läheisimmille, jotka tietää sitten olevan tukemassa jos jotain sattuu.

Amom kiitos. :hug: Juu, toivottavasti sun ei tarttis kokee tätä. Hyih! :x

Isoja tsemppi ja jaksuhaleja Empuuu. Olipas se nyt mitään sanomaton käynti. Mitkäs sun viikot nyt pitäs ollakaan? Kun siis toisillahan täällä on näkyny sykkeet 6+ ja itellä on näkyny molemmista raskauksista 7+, et en tiiä, oisko itelläkin jo sit 6+ näkyny, mut.... niin. Ja siis kävin ekan kerran 4+2 ja sillon ei näkyny ruskuaispussia eikä mitään muuta kun just tota paksua limakalvoa. Et sehän voi olla että sulla on sitten niin alussa vasta tuo. Muutama viikko eteenpäin ja uudestaan. :hug:

Jomi mitä tässä on ystävillä koiria ja sinne vauva tullut, niin toisilla menny tosi hienosti molempian kanssa, mutta yhdellä kävi niin ikävästi, että nappas vauvaa jalasta hampaillaan, niin joutuivat koiran samantien lopettamaan. Tiedä sitten mikä mustasukkasuus kohtaus koiralle tuli. Mutta kaikki joilla se lemmikki siinä on, ovat sanoneet, että sitten sen vasta näkee, miten eläimet oikeasti reakoivat kun se vauva on siinä oikeasti ja koko ajan.

maka kiitos. :hug: samaa toivon mäkin, kun ei esikoispojasta ollu mitään pahoinvointia ja tästä on, että josko tyttö ois tulossa. Mulla oli esikoisesta kauheeta leipomisvimmaa koko raskauden ajan ja tuli leivottuu varmaa kymmenen erilaista kuivakakkua harva se viikko ja siihen päälle juustokakkuja sun muita. Nyt tuntuu ettei ainakaan kotona kiinnosta tehä mitään, mutta sitten muualla kyllä kiinnostaa leipoo ja tehä ruokaa. Kunhan vaan joku katsoo pojan perään, kun toi semmonen pieni termiitti, että sitä on katottava sivusilmällä ja jos se ois mun kanssa laittamassa ruokaa, saisin olla koko ajan vahtimassa ettei tee pahuuksiaan, vaikka onkin vasta 9kk ja 9pvää. Ryömimällä kun pääsee jo ja kun koitetaan nousta kaikkea vasten... ja pahin on ne johdot. Niitten kimppuun aina.

Kiitos neljän suora :hug: Oh, teillä on kyllä ollu tuhti tyttö kans pienenä. Eikös oo mukava kantaa tämmöstä pikku jättiläistä? EI! paikat kun kestäs niin sit ei ois mitää ongelmaa. Voih, ihanaa kun sait levätä. Mä oisin kans voinu taas antaa tänään vaikka mitä, jos oisin saanu levätä ees seiskaan saakka, mut ei. Meidän marakatti päätti että klo 6 herätään tässä huushollissa. Mies kun meni viiteen töihin, niin tässä sitä ollaan. Silmät ristissä niin v*tun ärsyyntyneinä. : / En tiiä, miten tuon sais nukkumaan pidempään? Eilen meni reipasta tuntia myöhemmin nukkumaankin, mut ei sekää auttanu. Ja meillä pimentävät verhotkin.. ei mitään tekoa. Silti on valosaa aamulla makkarissa ja klo 6 tosiaan jätkä päättää herätä.

Kertomisesta mä siis oon kertonu jo mun äidille, siskolle, miehen isälle ja veljelle ja veljen perheelle, sekä parille hyvälle ystävä perheelle, mutta en vielä omalle isälle, enkä miehen äidille + muille veljille perheineen. Tarkotus ois kertoo heillekin, mut toinen veli sai juuri toisen tytön toissapäivänä, joten ei olla viittitty vielä ruveta heille huuteleen. Saavat nyt ensin asettautua ja sitten vasta.

MM kaverin kissa oli ihan tohkeissaan kaverin raskaudesta. Aina laitto itsensä masuun kiinni ja kehräs siinä ja siitä tuli muutenkin tosi läheisyyden kaipunen ja suojelevainen. Aina kun kaveri voi pahoin, kissa meni siihen lähelle kuin lohduttaakseen ja kun lähtö tuli sairaalaan, kissa aavisti sen ja kävi yöllä herättämässä kaverin miehen maukuen ja lyöden tassulla, vaikka mies kyllä heräs kaverin huutoonkin supistuksen takia, mutta kissa ennätti käydä miestä "silittämässä", ennen kaverin huutoo. Että tuolla ainakin hyviä kokemuksia. Nyt kissa on ihan paniikissa kaverin termiiteistä, jotka on repimässä kissalta häntää ja karvoja. Raasu on aina päivät jossain piilossa ja illan tullen kun termiitit on nukkumassa, tulee piilostaan ja lähelle. Mulle kissa on kuin oma myöskin, kun oon ollu kissa elämässä hänen vauva-ajastaan lähtien. Aina kun kissa näkee mut, hän tulee maukuen ja kehräten vauhdilla mun luokse ja sitten pusketaan ja pussaillaan urakalla. :heart:

Omaa. Täällä taas ällötyksen jatkuu. :x Ja poitsu on kiukkunen kun ampiainen. Liekö johtuu sateisesta kelistä vai mikä on.. vaiko kuudelta herääminen pistää nyt v*tuttaa, vaikka nukkukin tossa 45min 8-9 välillä. Mut koko ajan on pakko vikistä ja hetkittäin on mukavaa. Normisti yleensä viihtyy pitkiä aikoja omissa oloissaan lattialla, mutta nyt katsoo mua vähän väliä ja huutaa aivan kuin sanoakseen "äitiiiii, mua ärsyttäää!!!" ja sitten koittaa tehä pahuuksia ja kun kiellän, katsoo taas tuimasti ja huutaa, aivan kuin häntä ei saisi kieltää. Ihanan itsepäinen ja "kovaluu". Mut mitäpä voi odottaakaan, kun vanhemmat molemmat on kärsimättömiä ja itsepäisiä. Siinä vaiheessa sitä aina alkaa nauramaan ja totee, että tuossa on meidän kahden tuotos. :heart:

Sartsa ja Mysti 8+2 :heart:

 

Jaksamista muillekin pahoinvoinneista kärsiville :hug: Selkeesti alkaa joka päivä vaan pahenemaan, mutta vielä oon saanu nieltyä oksennukset alas. En haluais alottaa sitä rumbaa taas, mikä esikosta kesti loppuun asti..

Kertomisesta Me kerrottiin pari päivää raskausuutisen jälkeen molempien vanhemmille. Lisäks meijän reissun takia oli pakko kertoa mun veljelle ja hänen avokilleen. Nyt myös mun isovanhemmat tietää ja miehen sisarukset. Myös mun pari ystävää tietää. Ajattelin, että niille voin kertoa, joiden kanssa voin myös surra keskenmenoa. Ja jos ensi viikolla ultrassa on kaikki suht hyvin, niin jos joku kysyy, niin ei enää salailla. Kuitenkin päätettiin odottaa se maaginen 12 viikkoa ennenkuin todella aletaan asiasta puhumaan

Pakko palata sohvan pohjalle kärvistelemään!

Jemppi & pikkarainen 6+5

 

Mamma Mirabelle HYVÄ! Kyllä sinne ultraan kannattaa ittensä hoitaa, jossei muuten niin yksityiselle.. Toivon mukaan kaikki olisi hyvin.. :hug:

Elukka on meilläkin, eli koira, joka ehti olemaan meidän vauva n.5v. ennenkun tuli oikea vauva ja melko hitaasti tuo on jälkikasvuun lämmennyt.. Ei siis tee mitään pahaa, mut aina siirtyi toiseen huoneeseen ja vältteli vauvaa, vaikka heti vauvan synnyttyä mekin vietiin koiralle harso haisteltavaks..Nyt toki tilanne on jo toinen, nyt ne jo vähän leikkii ja pystyy olemaan samassa tilassakin.. Mä luulen et toi jässikkä pelkäs vauvaa kun ei ymmärtänyt mikä se on. Nytkun lapsi nousee ylös, kävelee yms. on koirankin helppo tajuta et hei, toi on ihan samaa sarjaa ku nää muutkin..

Kertonu en ole kuin yhdelle ihmiselle ja hällekkin vain sen takia et saatan tarvita lapsenlikkaa.. Muut saa vielä hetken odottaa..Luulen et vanhemmille kerrotaan kun nähdään et vauva oikeasti masussa on.

En nyt oikein saa ajatuksia kasaan ja osaa taas kommentoida muita, sain sen ultra ajan keskussairaalalta, HEINÄKUULLE! :kieh: Eli np-ultraan..Soitin sitten omalle th:lle joka tarjos aikaa neuvolalääkärille ens maanantaille, otinkin sen kunnes muistin kuinka ihanaa oli sillä lekurilla käydä (on ihan karmivan kovakourainen, puolikuuro, vanha osaeläköitynyt rouvas henkilö..) ja hetken kun miehen kanssa asiaa tuumin, soitin ajan yksityiselle, jonne menen jo keskiviikkona... :heart: Voi luoja et mua jännittää!En varmaan nuku seuraavaan kahteen yöhön..

Maksaahan se taas, jotain 50€ jää kelakorvauksen jälkeen, mut mulla on vakuutus joka tuon korvaa, joten otetaan sen piikkiin..Eikä tuo nyt niin kamalan kallis hinta ole itsekkään maksaa siitä mielenrauhasta.

Mutta oikein rauhaisaa ja mukavaa maanantaita kaikille! :heart: Mä palailen astialle vähän myöhemmin kun saan taas itteni kasaan ja jalat maanpinnalle..

Maira ja kirppu 6+6

 

Elukoita ei meiltä löydy, mutta miehen vanhemmilla on koira. joka on aika arvaamaton (syytön itse siihen, mutta löytökodista otettu ja aika rankka pentuaika takana), joten vietiin ensin sairaalasta tuoksurättiä koiralle ennen kun mentiin käymään. Alkuun oli hyvin varautunut ja mustasukkainen (yritti jopa purra, jolloin sai kyllä sellaisen höykytyksen ettei tosikaan), mutta nyt meidän esikko ja appivanhempien koira ovat kuin paita ja peppu siellä ollessa.

Pahoinvoinnista tuli sellainen mieleen, että täällä siihen on aamuisin hiukan auttanut se, että olen herännyt tunnin/pari ennen oikeaa herätystä ja syönyt omenan tai banaanin tms. Ja sitten jatkanut unta. Tämän ansiosta olen jopa pystynyt oksentamatta vaihtamaan pojan vaipan. Mulla ei auttanut se, että oisin jotain pientä syönyt heti kun herään, vaan piti syödä jo aiemmin. Ajattelin mainita, jos jollekin sattuisi asiasta olemaan vaikka apua.

Sedillon & lilliputti 8+5

 

Kyllä mäkin Maira maksaisin ton 50€ mielelläni. Täällä vaan maksaa noin yksityisten ultrakäynnit 80-120€:n luokkaa kelakorvauksen jälkeen, eikä sitäkään enää saa, ellei oo perusteltu syy käyntiin (ultrissa). :/ Kun siinä on kaikki tutkimusmaksut, lääkärinpalkkiot ym.

 

Minut saa poistaa listalta

Niin siinä sitten oli käynyt... Mennessäni gynelle, viikot olivat (muistetusta, siis jos muistimme oikein) yhdyntäkerrasta lasketut 7+6. Kaikki muuten kunnossa, kohtu turvonnut, alkiokin löytyi, kuin myös lapsivesi ja ruskuaispussi. Sikiö vastasi viikkoa 6+3. Sydämen sykettä ei näkynyt. Nyt odotamme pari viikkoa että ei-toivotuksi raskausmateriaaliksi muuttunut vauvanen tulee itsestään ulos. Jollei näin tapahdu, aloitetaan lääkkeellinen keskeytys. Tietysti ensin varmistetaan, että vauvanen ei todella ole elossa. Mutta näillä mennään. Ei enää ihmettelyä, että missä mun raskausoireet oikein viipyy.

Kaikille teille muille Paljon Onnea raskausmatkaan:heart:

 

Eläimistä..meillä on yksi koira ja mitään ongelmia ei ole ollut Vauva kun itkee on enempi hädissään ja kiertää kaikkien luona että huomatkaa nyt, sillä on joku hätä!

Kertomisesta.... tällä hetkellä tietää 2 ystävää ja 1 nettituttu. En tiedä millo uskaltaa kertoa muille... aikasintaan np ultran jälkeen, ehkä tai sit kun on 20 rv

Eipä tähän päivään muuta kuin : :x
pelottaa että paheneeko tää tästä vielä.

iimukka 8+6

 

Minut saa poistaa listalta

Niin siinä sitten oli käynyt... Mennessäni gynelle, viikot olivat (muistetusta, siis jos muistimme oikein) yhdyntäkerrasta lasketut 7+6. Kaikki muuten kunnossa, kohtu turvonnut, alkiokin löytyi, kuin myös lapsivesi ja ruskuaispussi. Sikiö vastasi viikkoa 6+3. Sydämen sykettä ei näkynyt. Nyt odotamme pari viikkoa että ei-toivotuksi raskausmateriaaliksi muuttunut vauvanen tulee itsestään ulos. Jollei näin tapahdu, aloitetaan lääkkeellinen keskeytys. Tietysti ensin varmistetaan, että vauvanen ei todella ole elossa. Mutta näillä mennään. Ei enää ihmettelyä, että missä mun raskausoireet oikein viipyy.

Kaikille teille muille Paljon Onnea raskausmatkaan:heart:

Iso voimahali!!!!!!!!!!!!!

 

inkalilla Voi ei.. :'( Olen kovin pahoillani puolestanne.. :hug: Toivottavasti pääsisit kovin vähällä tästä eteenpäin, eikä lääkkeellistä tyhjennystä tarvittaisiin.. : / Toki ihanne tilanne olisikin jos sieltä vielä pieni syke löytyisikin parin viikon päästä, mutta joka tapauksessa toivotan hurjasti voimia! :hug:

Sartsa Mä sillon tammikuisen "km":n jälkeen kävin isolla kirkolla yksityisellä ja siellä sitä hintaa jäi liki sen satasen, kylläpä kirosin kun jälkikäteen kuulin et ihan tästä omalta kirkolta löytyy puolet halvempi praktiikka.. Niin mun tuuria, tai no..Mitäs olin hätänen..

Pakko kysyä teiltä jotka ootte käyny alkuraskauden ultrassa, millä fiiliksellä sinne menitte?Tai mikä oli päällimmäinen tunne ennen sitä?

Mulla on tällä hetkellä nimittäin pelko, ihan järjetön sellanen, tuntuu et kaikki kävi liian helposti ja tää kostautuu taas.. : / Mä siis tulin heti ekasta yrityskierrosta raskaaksi, jonka lopputulos oli se ku ja nyt tulin taas heti ekasta kierrosta raskaaksi kun saatiin lupa yrittää uudelleen.
Vähän hirvittää et jotain on pielessä, mut eipä sitä auta kun odottaa ja käydä toteamassa tilanne. Tämäkin on yksi syy siihen miksi halusin yksityiselle ton oman lääkärin sijaan, jos jotain onkin vialla, usko et saan enemmän empatiaa tältä yksityisliikkeen lääkäriltä kun omaltani, jotenkin tuntuu et mitä vanhemmaks nää ammatti ihmiset tulee, sitä happamampia ne on..Kai se tuokin homma jollain tapaa kovettaa ajan saatossa..

Mut joo, kai mun pitää mennä paistamaan ne pihvit mitkä jätin pöydälle odottamaan kun tuli yhtäkkiä tää kirjoittamisen tarve..

 

Minulta tulee taas vain omaanapaa kun tää mun tilanne on ollut niin hermoja koetteleva. Soitin aamulla ivf-hoitajalle siitä vuodosta ja hyytymästä. Se käski mun mennä synnytysvastaanoton kautta ultraan, että saa varmuuden tilanteeseen. Mä sit lähin sairaalalle lähetteellä keskenmeno? Pari tuntia odottelin omaa vuoroa, kun kaikki synnyttämään tulevat meni mun edelle. Verenpaineita hoitaja ei edes kirjannut kun ne oli niin valtavat jännityksen takia. Lääkäri kahden harjoittelijan kanssa sitten ultrasi ja kohdusta löytyi kuin löytyikin kaksi lapsivesipussia ja joku? mistä lääkäri ei osannut vielä sanoa mitään. Sykkeitä ei vielä näkynyt, mutta viikot on vielä niin pienet. Viikonpäästä on sitten uusi ultra. Mä olen niin helpottunut vieläkin tärisyttää.

Minnuska ja huurunenut 5+6

 

Maira
Alkuraskauden ultraan menin pelon sekaisin tuntein, samoin edellisellä kerralla. Pelotti oma reaktio, että jos onkin jotain hullusti.
Olo oli suunnattoman helpottun ut sitten jälkeenpäin, kun näki että sydän sykkii.

 

Voimia Inkalilla! :hug: Mulla oli sama tilanne maaliskuussa. Mä sain lääkkeellisen tyhjennyksen ja olin siihen tosi tyytyväinen.

Varhaisultrasta: Viime raskaudessa menin ultraan sillä mielin, että nähdään meidän pikkuinen ja kaikki on hyvin. No ei sit ollut. Kontrolliin mentäessä olin taas kehitellyt mielessäni tunteen, että silloin kaikki onkin hyvin ja pieni olis kasvanut. No ei sit ollut.
Ensi viikolla olisi sitten varhaisultra tästä uudesta pikkuisesta. Nyt on tosi varma tunne siitä, että kaikki on oikeasti hyvin. Oireetkin on alkaneet aikaisemmin kun viime raskaudessa (paitsi tissikivut) ja cb:n digitestikin näytti viikot oikein ihan ajallaan. Viimeksi 3+ tuli viikon myöhässä.

ON: Kuvotusta on ollut havaittavissa muutaman päivän ajan. Tosin lievänä vielä, ei oo tarvinnu pönttöä halailla. Ei tässä muuta ihmeellistä. 9 päivää ultraan vielä.

Leena ja pienokainen 5+5

 

Inkalilla:hug:

Ja ei tullu lähetettä ultraan!!! :kieh:
-"oletko tehnyt sen uuden testin?"
- NO EN OO! Teen aamulla..
-"soita sitten huomenna puhelinaikaan mitä se näyttää"
-No minäpä teen sen, kesken kouluruokalan tiskin joka alkaa puhelinaikaan klo11.00 pahimmilleen :/

Että näin, ei voinu ( !! ) laittaa sitä lähetettä kun laittaa sen anyway huomenna, on ite niin sanonu et ultrataan oli tulos kumpi tahansa..

No mulla on nyt kuitenkin hyvä fiilis tästä, nimittäin työvaatteet oli pienet!! :heart:
Paita kiristi vatsan kohdalta ihan kunnolla, tyäkaverikin katsoi että no ohhoh!!

Mutta mutta, varpaillaan mennään ettei tipu niin kauhean korkealta jos huonoja uutisia saan..
Arvatkaa kuin kuumottaa se testi tuolla laukussa..?
Käski ehdottomasti aamupissasta tehä sen : /

Mut nyt oma napa lähtee taas!
Palataan illalla

 

Voi Inkalilla Suuren suuret pahoittelut ja halaukset! Oikeita sanoja en löydä, toivon sulle kovasti jaksamista!

Varhaisultrasta, pääsen neuvolan kautta alkuraskauden ultraan, joka siis olisi jo ensi viikolla (7+0) :O Jännittää ja pelottaa. Olo on jo valmiiksi pessimistinen, että ei sieltä mitään löydy, tai että vuoto alkaa varmasti ennen koko ultraa. Pitää yrittää saada mies mukaan tueksi.

Kertomisista, itse oon kertonut vasta kahdelle ystävälle. Muille en uskallakaan varmaan vielä kuukauteen tai kahteen kertoa mitään. Olen yrittänyt tehdä tässä raskaudessa kaiken toisin kuin viime kerralla (km 12/10 rv7). Viimeksi en kertonut kellekään, en ehtinyt soittaa edes neuvolaan jne. Nyt olen tietoisesti yrittänyt tehdä kaiken päinvastoin. Onpahan sitten tukea jos kaikki ei menekään niinkuin pitäisi.

Pahoinvoinnista, oksensin lauantai iltana kun pesin hampaita! Muuten on ollut semmoista krapulaista oloa jo reilun viikon verran aamusta iltaan. Tai no, välillä oireet tuntuu kadonneen kokonaan. Ei oo hyvä se, että on pahoinvointia, eikä sekään jos sitä ei ole! On tämä hankalaa

Omaa napaa vielä lisää; ajattelin käydä ostamassa vielä yhden testin, sen clearbluen digitestin. Oon aina välillä testaillut liuskatesteillä, ja ihan kuin se viiva olisi haaleampi kuin aikaisempi - haaleampi kuin kontrolliviiva :O Ei hemmetti tätä stressaamisen määrää! Nyt ollaan samoilla viikoilla menossa kuin edellisen km:n aikaan, joten jos tästä viikosta ja varhaisultrasta selviää kunnialla niin pitää kyllä juhlia!

Oireista vielä sen verran, että tuntuu siltä kuin kohtua "pakottaisi". Puristaa ja kiristää, ihan kuin se ja munasarjat ei mahtuisi enää mahaan. Välillä vihlaisee, välillä jomottelee ihan kunnolla. Mahatuntemuksia on siis paljon, ja välillä taas ei sitten yhtään! Nyt ei ole tarvinnut ihan kaksinkerroin mennä, mutta yölläkin monesti heräilee siihen, että mahaa "kiristää" ja pitää asentoa vaihtaa. Kai tämä on ihan normaalia Tissituntemuksia ei hirveästi ole, ja mahan turvotuskin tuntuu vähentyneen. Varmaan saan stressaamalla itselleni vielä keskenmenon. Noh, jos tänään saisi sen cb:n testin ostettua, ja huomen aamulla testailisi. Jos ei näytä 3+ viikkoja, niin en tiedä mitä tekisi....

Stressaava SenSen ja 6+0

 

Mamma Mirabelle No johan nyt on.. : / Ei muutakun huomenna sit kova kovaa vasten kun testi edelleen plussaa näyttää! db

SenSen Muista nyt et testi ei välttämättä näytä oikein enää kun hcg alkaa olemaan tosi korkealla!Siinä digin ohjeessakin muistaakseni lukee et jos viikkoja on enemmän, voi digi näyttää "vääriä" viikkoja. Vaikka mennyt kummittelee, koita rentoutua ja lakata testaamasta..
Tsemppiä kovasti! :hug:

Minnuska Oi kuitenkin noin jo näkyi! :heart: Hei hurjasti sulle kärsivällisyyttä ja koita sinäkin rentoutua.. :heart: Viikon päästä toivottavasti saadaan sit sykkeet näkyviin ja toiset kaksoset pinoon... :heart: :hug:

 

inkalilla:hug:

Maira tuo 50e on vähän, tai mulla jäi varhaisultrasta maksettavaks korvauksien jälkeen 142e. Varhaisultraan menin todellakin jännittynein mielin ja uskoin oikeastaan enemmän siihen, että on kohdunulkoinen. Johtuu siitä, että mulle ennen joulua sanottiin, että lapsia meille ei tule kun koeputkihedelmöityksen kauttaJa, että mulla on munanjohtimet niin huonossa kunnossa, toinen vielä tukossa, että alkio jää sinne helposti kiinni. Niinpä varasin tuon ultran tutulle lääkärille, jolla oon lapsettomuustutkimuksissakin käynyt. Lääkäri oli tosi totisen olonen kun ties tän tilanteen ja kun alko ultraan niin hyvä ettei huutanut "täällä on alkio ihan oikeessa paikassa ja sydän lyö" Oli lääkärikin niin innoissaan, saati minäSano kyllä, että on tää aika ihme.. Niin ja tuohon varhaisultraan pitää tosiaan olla vielä syy, että saa korvauksia. Ennen ei näin ollu. Mulla oli syynä juuri tuo reilu 2vuoden lapsettomuus ja piti varmistaa alkion paikka.

Huoh, väsyttää, närästää ja oksettaa. Eli samoilla mennään kun viime viikotkin Ruoka himoja on tullu nyt kans

 

inkalilla voih, oon niin pahoillani! :'( Toivotaan kuitenkin, että siellä kahden viikon päästä olisikin elämää, mutta muussa tapauksessa isoja voimahaleja sinne. : / :hug:

Maira Hätänen oon mäkin aina! Ikinä voi oottaa mitään... kärsimätön siis kuvaa parhaiten. Ja tohon sun kysymykseen: mä olin aivan paniikissa! Mua pelotti ihan hulluna, ahdisti ja stressasin. Tuntu että mahaanki koski niin että sitten aloin pelkäämään liekö vielä tulee keskenmeno siitä pelkäämisestä. Huoh. Noh, loppu hyvin, kaikki hyvin. Ja olin onnesta liikuttunut kun sen pienen pompottavan sydämen näin siellä sykkivän. :heart: Äitin pien murunen siellä masussa kasvaapi. :heart: Mä pidän täällä peukkuja sulle ja elän hengessä mukana. :heart:

Minnuska huh, mikä ihme noita ihmisiä viiraa.. aina heti ollaan kirjailemassa keskenmenoa, vaikka todella monella alkuraskaudessa ja välillä pitkin raskautta on noita vuotoja. HUOH! Noh, positiivistahan tuo oli että sieltä jotakin löyty. Siispä oottelemaan ensi viikkoa ja sykkeitä. :heart: Eletään siis hengessä mukana sinnekin suuntaan.

MM No jo nyt on vaikeeta! ÄRSYTTÄVIÄ! Uskon että testi siellä polttelee, niin polttelis mullakin. Äkkii tää loppu päivä menee ja huominen aamu on jo melkein tässä. Ooooo.. aika hyvä! Eli turvotusta havaittavissa.

SenSen Sasse! Ois vaan niin paljon helpompaa kun ois koko ajan pysyvä oire, et siitä tietäs olevansa raskaana. Mut ku nää heittelee suuntaan jos toiseen ja välillä ei oo mitään, niin sitten käy pelko persiissä että nyt on sitten km:n tuloillaan. Huoh. Ja tuo ON normaalia.. noi mahatuntemukset siis. Mulla oli niitä esikoisesta ja on nytkin. Ihan samanlaisai kouristeluja ja vihlailuja sun muita.

tinker_ täällä mennään kans noilla samoilla.. väsyttää, oksettaa ja närästää. Ja välillä ei tee sitten mieli yhtään mitään, mut välillä taas tekee. Nyt on ollu pakko joka aamupäivä kun syön pari leipää, saada sen jälkeen palanen jäätelöä! Ihan hirvee himo ja vieläpä suklaa-nougatia. Kun muuten sit taas suklaa ällöttää.

Omaa. Mies lähtee taas pariks tuntii palokuntaan ja mä jään poitsun kans jälleen kotiin... miehellä siis maanantaisin ns. äijäreenit. Tänään ei vaan tykkää että menee sinne, kun poika ollu enemmän ja vähemmän kiukkunen mun kanssa.

Sartsa ja Mysti 8+2 :heart:

 

inkalilla, :hug: Suunnattomat pahoittelut (ja varovarovainen peukutus vielä jatkoon)!

MM, meillä kyllä koira vaistosi esikoisten odotuksen. Tuli aina mun syliin (siis iso koira, joka ei todellakaan yleensä sylissä viihtynyt) ja laittoi pään mun mahan päälle. :heart: Ikävämpi puoli siinä oli, että kyseinen koira alkoi myös vahtia minua. Yleensä tämä koski meille saapuvia miesvieraita. Koira makasi mun jaloissa ja alkoi murisemaan, jos vieras mies lähestyi.

Koirat meillä on kuitenkin suhtautuneet vauvoihin oikein mukavasti. Eivät juurikaan ole olleet kiinnostuneita ja siinä vaiheessa, kun pienet kädet ovat alkaneet viuhua ja tarttua karvoista, ovat koirat kyllä visusti välttäneet lähikontaktin.

Ja vielä MM:lle piti kommentoimani, että kyllä se lähetteen teko osaa olla vaikeeta! Hypätään äkkiä huomisaamuun, hopsista!

Minnuska78, :heart: :heart: Ensi viikolla sitten varmistuksessa toiset tuplat pinoon!

Maira, kyllä muakin jännitti ultraan meno. Toisaalta oikein herkuttelin sillä kutkuttavalla/kuristavalla olotilalla samana päivänä ennen iltapäivän lääkäriaikaa. Jotenkin tuntuu, että kun tämä kuitenkin on (mikäli loppuun asti hyvin menee) se viimeinen raskaus, täytyy tästä osata nauttia täysin rinnoin (siis myös niistä jännityksen hetkistä). Tuhlasin testeihinkin pienen omaisuuden, kun ajattelin, että nää on mahdollisesti mun viimeiset. Nyyh! Mun mieshän ei suostunut koko raskautta edes uskomaan ennenkuin näki sen möykyn ja sykkeen ruudulla.

MLM, :attn: Haluatko vielä jatkaa pinon päivitystä ensi kuulla? Ilmoittele, mikäli haluat sysätä homman välillä jonkun muun harteille! Minäkin voin vaikka kokeilla homman hoitamista, täällä kun tulee joka päivä notkuttua. :snotty:

Ällövaroitus, limajuttuja!! Onko muilla valkkari muuttanut muotoaan näin alkuvaiheessa? Alussa sitä tuli oikein lirisemällä, mutta nyt on muuttunut paksuksi. Kellertävää on väriltään ja tulee oikein kunnon klimppejä pyyhkiessä. :x Muistelen, että tällaista on ollut loppuraskaudessa (kun on silmä tarkkana kytännyt mahdollista limatulppaa), mutten kyllä muista näin aikaisesta vaiheesta... Vaan eiköhän tämäkin normaalia ole, ihmetyttää vaan äkillinen muutos olomuodosta toiseen.


Neljän suora 7+6 (oho, huomenna poksuu!)

 

Hei!
Ekaa kertaa mihinkään palstalle kirjottelen tästä raskaudesta, hui
Rv 7+6 ja laskettu on 9.1, ensimmäistä odotan
Varhaisultrassa käyty ja pieni sydän siellä löi :heart: