Sartsa Sitä vartenhan tää palsta on että saa omia tunteitaan purkaa?Ei voi odottaa että jokainen muistaisi/ehtisi jokaiseen viestiin kommentoimaan, enkä minä ainakaan suoraan sanottuna viitsi jokaiseen voivotukseen ja nippaukseen haleja lähetellä.. Ja ei, tarkoitukseni ei ole olla tyly, pino on vaan nyt jo niin äärimmäisen laaja että lähinnä tulee tsempattua niitä jotka oikeasti sitä tsemppausta tarvitsee ja jutusteltua asioista joista jotain kokemusta on tai joista jotain tietää.
Ja en kirjoittanut tätäkään pahoittaakseni mieltäsi, mutta kai jokainen ymmärtää että jos vuorokauden poissaolon aikana tulee yli 2 sivua tekstiä, on vaikea kommentoida kaikkeen jotain.. : /
Mutta jos olet päättänyt poistua, niin oikein iloista, ihanaa ja rauhallista odotusta sinulle!
Toivon kuitenkin että tulisit sinäkin kuulumisiasi kertomaan, kyllä tää elo tässä pinossa tasaantuu, kunhan päästään isommille viikoille.
Mamma Mirabelle Koita jaksaa, toivon todella että pieni vielä matkassa on... :hug:
Ihana lukea että moni on ultrassa käynyt ja sieltä hyviä uutisia saanut! :heart: Itse edelleen aikaa odottelen.. :kieh:
Nijan Hengähdäs nyt syvään, se että viiva oli haaleampi kuin kontrolli, ei tarkoita mitään..aika monessa testin ohjeessakin lukee että jos hcg taso on kovin korkea, saattaa testi alkaa vähän sekoilee kun ei "ymmärrä" sitä hcg määrää ja saattaa näyttää mitä sattuu.. :hug: Turha sitä tikkua on tuijottaa, niin kauan kun ei tule vuotoa, kaikki on meidän kirjoissa ok!
Koita jaksaa sinäkin.. :hug:
Empuu Teretulemasta porukkaan mukaan!
:flower:
(.) Jaksaa naurattaa, aamulla paukahti selkä ja nyt ei pysty kävelee kunnolla tai oikeestaan mitään muutakaan...
Sitä pirun ultra aikaa ei ole tullut vieläkään ja kaikki ottaa aivoon. Viikonlopun kruunaa kyläilevä anoppi.
Tästä narinasta huolimatta, oikein ihanaa viikonloppua kaikille!
Maira ja kirppu 6+3
Muoks. Sitä miehen mielipidettä raskaudesta piti kommentoida, meillähän herra oli heti kovin onnellinen tästä uutisesta, hänhän se oli joka alunperin sai mut puhuttua jättämään ehkäisyn pois vuoden vaihteessa..
Ja kun yhdessä jo se kohdunulkoinen surettiin helmikuussa, on mies selvästikkin nyt enemmän mukana kuin koskaan ennen. Antaa mun levätä ja on huolissaan voinnista, hoputtaa ottamaan yhteyttä sairaalaan et päästäis ultraan yms..On se vaan ihana ukko vaikka välillä saakin mun aivot naksahtaa.. :heart: