** Talviunelmasta 2008-2009 - haaveilevat (vol. 1) **

Mä oon taas uudestaan kipeänä, just pari viikkoo sitten oli samanlainen olo :headwall: ei yhtään kivaa, pitää mennä kuitenkin ratsastamaan tänään ja huomenna.
Musta tuntuu, että olen koko ajan kipeänä, jos ei oo flunssainen olo niin sitten niiskutan koiran takia :eek: Ärsyttää!
 
Onko kukaan teistä kokeillut sitä kohdun napukan seurailua kierron aikana?
Joskus oon lukenut jollain palstalla sitä tekevien mietteitä mutten ole tarkemmin perehtynyt asiaan,että miltä sen napukan pitäis kierron eri vaiheissa/raskauden alussa tuntua? :eek:
 
Muoks, kopioin tuonne esikoista kuumeilevien pinoon kirjoittamani viestin tännekin:

Heippa,

tulin vain kertomaan surullisia uutisia: sain toisen keskenmenon. Tänään alkoi vuoto ja plustestissäkin enää vain haalea plussa, kun vielä pari päivää sitten oli komeat paksut viivat. Näin se elämä riepottelee.

Jään taustailemaan toistaiseksi, joten mut voi poistaa listalta. Mä kirjoittelen sitten tuonne vertaisryhmään, eli km:n jälkeen kuumeilevien puolelle, kun rupeaa tuntumaan siltä että uutta raskautta vois taas yrittää. Nyt on on takki niin tyhjä, ettei voi vielä niin pitkälle ajatella.

Tsemppiä teille kaikille ja oikein paljon plussatuulia!



 
Alkuperäinen kirjoittaja Laala:
Heiheiiiii mun kp on jo 34, huomenna 35... EI se nyt jää siihen 33:een junnaamaan. :LOL:

Joku kysyi sikiöseulonnoista...
En aio mennä. Siis menen varmaan tietty np-ultraan (että nään sen lapsen..), mut esim lapsivesitutkimuksen ym on ihan turhia, kun ei me aiota raskaudenkeskeytystä teettää oli lapsi sitten millainen vaan. Lapsivesitutkimuskin voi aiheuttaa keskenmenon ihan terveelle lapselle. En haluais sitä ikinä. :eek:

Ajatuksesti ovat kuin suoraan omasta päästäni. Meidän ainoaksi vaihtoehdoksi jäi keskeytys :ashamed: Pikkuisella enkelillämme oli anenkefalia, eli aivottomuus. Päästä puuttui kaikki silmien yläpuolelta ja pikkuisella ei ollut mitään mahdollisuuksia elää. Meidän ruusuiset kuvitelmat ottaa vastaan lapsi sellaisena kuin se annetaan romuttui sillä kamalalla hetkellä täydellisesti. Uudessa raskaudessa, jos se luoja meille suo, otan vastaan kaikki tutkimukset, mutta harkiten.
 
^^Joo, Lumi-Marja mä teidän tapauksesta luinkin.... oliskohan ollu teidän blogista..(?)
Mietin kyllä ite että mitä sitten jos olis tuollainen, ja tulin siihen tulokseen, että en halua miettiä sellaista mahdollisuutta nyt, kun se on kuitenkin niin harvinainen juttu... Ainoa tilanne missä nyt voisin kuvitella tekeväni keskeytyksen, on kohdunulkoinen raskaus, koska sen lisäksi, että lapsella ei ole mitään kehittymismahdollisuuksia, se on hengenvaarallista äidillekin...
Mut uskon, että näitä vaihtoehtoja ja riskejä on turha miettiä etukäteen. Lapsi on toivottu ja haluttu ja otetaan vastaan, jos hengissä haluaa tulla. Mut muuten on turha kehitellä itselle pelkoja, ei sitä muuten uskalla koskaan hankkiutua raskaaksi tai muutenkaan elää.. Ja se etukäteen pelkääminen tuskin kuitenkaan silti vähentää sitä surun määrää...

Tulipas nyt vuodatusta. :ashamed:

Toivon sulle Lumi-Marja uskallusta mahdolliseen tulevaan raskauteen. Sitähän sanotaan, että ei salama iske kahta kertaa samaan paikkaan. :hug:

...

MInähän päivänä sitä taas näkisi tarpeelliseksi testauksen? kp35, ja kaks miinustestiä tehty, viimeisin nyt maanantaina... Kaikki kuvitellut raskausoireet on kadonnu (pahoinvointi ja mahan aristus), mut sen sijaan unta riittäis vaikka muille jakaa... :LOL: Se siitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lumi-Marja:
Alkuperäinen kirjoittaja Laala:
Heiheiiiii mun kp on jo 34, huomenna 35... EI se nyt jää siihen 33:een junnaamaan. :LOL:

Joku kysyi sikiöseulonnoista...
En aio mennä. Siis menen varmaan tietty np-ultraan (että nään sen lapsen..), mut esim lapsivesitutkimuksen ym on ihan turhia, kun ei me aiota raskaudenkeskeytystä teettää oli lapsi sitten millainen vaan. Lapsivesitutkimuskin voi aiheuttaa keskenmenon ihan terveelle lapselle. En haluais sitä ikinä. :eek:

Ajatuksesti ovat kuin suoraan omasta päästäni. Meidän ainoaksi vaihtoehdoksi jäi keskeytys :ashamed: Pikkuisella enkelillämme oli anenkefalia, eli aivottomuus. Päästä puuttui kaikki silmien yläpuolelta ja pikkuisella ei ollut mitään mahdollisuuksia elää. Meidän ruusuiset kuvitelmat ottaa vastaan lapsi sellaisena kuin se annetaan romuttui sillä kamalalla hetkellä täydellisesti. Uudessa raskaudessa, jos se luoja meille suo, otan vastaan kaikki tutkimukset, mutta harkiten.
:hug: :'(
 
JJ-t Joo pidä vaan, mut taustalla. Pyörin näköjään edelleen täällä kumminkin =)

Mieheen olen viimein saanut puhe yhteyden ja on valmis kanssani jonkun ammattilaisen puheille, jotta saadaan suhteen solmut selvitettyä. Toivon niin kovasti että tämä poikisi meille uuden alun eron sijasta. Jouduin kyllä laittaamaan ukon seinää vasten ennen kuin alkoi puhumaan edes jotain. Säikähti varmaan, kun lupasi jopa terapiaan lähteä.No toivotaan nyt parasta.
 

Yhteistyössä