taidan olla raskaana

taidan olla raskaana..kolmas ois tulossa.rinnoista valuu kirkasta nestettä ja eilen tuli tunne et maito nousee rintoihin..maha pömpöttää..aluksi luulin et oon vaan lihonu kun olen tässä painoa yrittänyt nostaa, mut ihmettelin et no nousipas se paino nopeesti pari kiloa.
testiä en siis ole tehny viel ja mulla on käytössä ehkäisyrengas ni enpä olis ajatellu et raskaaksi tulen.
tunteet on sekavat. onko minusta tähän.kolmen lapsen äidiksi.tuntuu et en jaksa kahden isommankaan kanssa.mulla on masennusta ja ahdistusta ja pelkään että masennun ja ahdistun enemmän..varsinkin kun mies ei ole kovin innostunut asiasta.
haluan pitää lapsen jos olen raskaana.mut pelottaa et jos en selviä siitä

 

eka onnea plussasta :flower:
itekin ootin kolmatta tuossa 3 kk sitte mut sain keskenmenon, tunteet oli sekaisin ja mietin kanssa et miten pärjäisin 3 kanssa. kyllä mä vielä haluaisin kolmannen lapsen jos se meille suodaan mut ajankohtainen asia viel ei ole. tulee kuin tulee.
anna ajan kulua ja mietitte asiaa yhdessä. kyl sun mieskin varmaan asian sitte hyväksyy.
voimia :hug:

 

Tee rauhassa testi ensin. Oletko jutellut masennuksestasi ja ahdistuksestasi jonkun kanssa? Ystävän, sukulaisen, ammattiauttajan. Kun kolmas lapsemme ilmoitti tulostaan, meillä vähän samanlainen tilanne, mies ei ollut innostunut asiasta mutta itse halusin pitää vauvan. Elämämme oli tosi stressaavassa vaiheessa. Ulkopuolisen keskusteluavun tuella sain selkyyttä tilanteeseemme. Nyt pienimmäinen on isännän silmäterä, josta ei luopuisi koskaan...
Voimia Sinulle äkäpussi, kyllä selviät! :hug:

 

Tee rauhassa testi ensin. Oletko jutellut masennuksestasi ja ahdistuksestasi jonkun kanssa? Ystävän, sukulaisen, ammattiauttajan. Kun kolmas lapsemme ilmoitti tulostaan, meillä vähän samanlainen tilanne, mies ei ollut innostunut asiasta mutta itse halusin pitää vauvan. Elämämme oli tosi stressaavassa vaiheessa. Ulkopuolisen keskusteluavun tuella sain selkyyttä tilanteeseemme. Nyt pienimmäinen on isännän silmäterä, josta ei luopuisi koskaan...
Voimia Sinulle äkäpussi, kyllä selviät! :hug:

olen jutellut muutamien ihmisten kanssa..mut en siitä miten vaikeaa lasten kanssa on ollut.meillä on kanssa elämä aika stressaavaa tällä hetkellä ja en löydä pääsyä ulos tästä noidankehästä millään..sanoin jo miehelle et taidan tarvita ammattiauttajaa/terapeuttia..pakko saada puhua kaikki paha sisältä jollekin kuka ei ole läheinen..läheisistä ei ole ollut apua.se on vaan pahentanut tilannetta ja tunnen syyllisyyttä siitä et olen heille tuntojani purkanut.
mistä hait apua?
ja kiitos :hug: