Taidamme olla erakkoja, sen vaikutus lapseen...

[erakotko]

Eli perheeseemme kuuluu minä, mies ja yksi pian 5v tyttö. Päivisin tyttö on päiväkodissa, joten siellä saa näitä sosiaalisia kontakteja.

Mutta sitten muuten se onkin hiljaisempaa... meillä käy kylässä vain siskoni ja hänen 6v tyttö, tai me heillä yhteensä max 2 x kuukaudessa, toinen mummo, miehen veljen perhe ehkä kerran kuussa ja miehen siskon perhe kerran kuussa ja miehen yksi kaveri kerran kuussa.

Muuten satunnaisesti tosi vähän muita. Nyt on aloiteltu sitä, että nähdään vapaa-ajalla tytön hoitokaveria, eli hoitokaveri on käynyt meillä pari kertaa ja me heillä pari kertaa. Muuten tietysti käydään kirjastoissa, mummoloissa, minun isäni luona, kaupoilla, yms asioilla. Mutta tuntuu että meillä ei käy ketään ja me ei oikein käydä kenelläkään...

Onkohan tällä huono vaikutus lapsen sosiaalisuuteen jatkossa? Lapsemme on aina ollut luonteeltaan ujo, mutta hoidossa kavereita on kyllä mukavasti tullut.

Itse olen vähän erakkoluonteinen, en välitä siitä että on menoja koko ajan sovittuna, vaan nautin siitä että viikonloppuisin ei ole erityisempää ohjelmaa.
Mies on vähän samanlainen.

Mitä mieltä, ollaanko me jo pahasti erakoitumassa...? :0

 

[Saraldo]

Meillä on viimeks käynyt vieraita tammi-helmikuun vaihteessa, kun tytön synttäreitä vietettiin. Tytön kavereita käy kyllä leikkimässä ja hän käy kavereilla, mutta siis sellaisia kylävieraita ei käy kovinkaan usein. Mekään ei olla kovia kyläilemään eikä vaan tule kutsuttua ihmisiä niin kovin usein. Pitäis kyllä joo, mutta sitten tulee kaikenlaiset aikatauluongelmat, kun meille ei sovi silloin ja heille tuolloin, niin yritä siinä sitten sopia jotain. Mä kyllä tykkäisin, että enemmänkin sais ihmisiä käydä. Pysyis kotikin siistimpänä, kun olis oikeasti siivottava .

 

[....]

Ihan normaalilta kuulostaa. Turhaan huolehdit.

 

[Keittiönoita]

Ei teillä vanhemmilla tarvitse käydä kavereita, jos kerran lapsella kuitenkin käy kavereita.

 

["aloittaja"]

Meillä lapsi ei vielä näe muita kuin tuota yhtä hoitokaveria vapaa-ajallaan. Ei halua itse vielä kenenkään luokse mennä, eikä ole muutenkaan vielä tullut sitten näitä kaverikyläilyjä järjestettyä. Mutta ei kai niitten osalta vielä kiirus ole?

 

["vieras"]

ihan normaalilta kuulostaa..

 

[Lentokala]

Kuullostaa ihan tavalliselta.
Ei meilläkään ketään ravaa, enempi harvakseltaan. Kaikilla on omat perheet, työ, harrastukset jne...

 

[tiitu_84]

Ette kuulosta mitenkään erakoilta. Ajattelin otsikon luettuani ettette koskaan käy missään eikä teillä käy kukaan,ikinä. Älä ole huolissasi,aivan normaalilta perheeltä kuulostatte. Itselleni tuli kyllä erakkomainen olo meidän perheestä

 

[Saraldo]

Jatkan vielä vähän... Joskus muinoin 80-luvulla oli tapana käydä kylässä ihan tuosta vaan. Saatiin sopia jossain kaupan kassalla, että "joo, tulkaa vaan kuuden jälkeen, ollaan siihen mennessä syöty juu". Viikonloput vietettiin naapureiden kanssa iltaa istuen milloin kenenkin luona ja lapset leikki keskenään. Uudet vuodet ja vaput meni ihan sopimattakin yhdessä, se oli vähän niin kuin itsestään selvyys. Tänä päivänä kaikki vaatii enemmän säätämistä. Toisaalta mä en myöskään edes tunne naapureitani yhtä hyvin kuin vanhempani aikoinaan, ei tässä asu hirveästi sellaisia pareja, joita voisi kylään kutsua.

Meidän läheisimmät tuttavat ja ystävät eivät sitten taas asu ihan lähistöllä, vaan eri kaupungeissa eikä ihan lähelläkään. Joten kun sinne mennään kylään, se on koko päivän reissu ja pitää suunnitella hyvissä ajoin. Meidän elämästä ainakin puuttuu siis sellainen spontaanius lähteä kylään tai kutsua ihmisiä .

 

[siiiis]

Mitä erakkoja te muka olette, jos teillä käy kumminkin sukulaisia säännöllisesti?

Kuinka monella muka ravaa koko ajan vieraita?

 

["hmmm"]

Miten teillä voi molempien suku asua niin lähellä että näette joka kk?

 

[jklöä]

siis teillähän laukkaa koko ajan joku perheen ulkopuolinen! meillä käy 3 tai 4 kt/vuosi joku muu, kuin oma väki.
ollaan miehen kanssa ihan kaverittomia ja 1 lapsikin on. ja muutkin lapset on aika yksinäisiä. kylläpäs me ollaankin erakkoja...

 

["hmmm"]

Ei kai monissa maissa koskaan kutsuta omaan kotiin ketään vaan kyläilyt sovitaan jossain muualla.

 

[Saraldo]

[QUOTE="hmmm";25904408]Miten teillä voi molempien suku asua niin lähellä että näette joka kk?[/QUOTE]

Meilläkin olis siihen mahdollisuus. Mun vanhemmat asuu 8km päässä, miehen vanhemmat ja sisarukset noin 20km päässä. Mun sisko 40km päässä, veli sitten asuukin parin sadan kilometrin päässä, mutta vaikka asuttais naapuritaloissa, ei siltikään nähtäis useammin kuin nytkään. Meidän molempien suku on siis täältä kotoisin ja täällä ollaan asuttu koko ikämme, ei kai se silloin mikään ihme ole jos voi nähdä joka kuukausi .

 

["hmmm"]

Tuosta tuli noin 6 vierailua josta osan teette te ja osa tulee teille. Jos ajatellaan että te teette puolet,niin teillä käy melkein joka viikko joku. Ihan normaalia. Ei erakkomaista.

Ja miten lapsen sosiaaliset taidot edes kehittyvät jossain aikuisvierailuissa? Kyllähän se riittää että lapsi tapaa muita lapsia, saa kutsua itse kylään joskus kavereita.

 

["öö"]

Mun 6v ei ole vielä ikinä käynyt kavereita kylässä, eikä vielä ikinä ole vapaa-ajalla ollut muiden lasten kanssa. Päiväkodissa on arkisin.
Kotona meillä käy vieraita noin 4-5krt vuodessa.

 

[!!]

Olette kaukana erakoista.. vai onko tää joku provo?!

 

["hmmm"]

Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät sillä, miten hän tulee kiintymyssuhteessaan (vanhempien taholta) itse kohdelluksi. Jos häntä kunnioitetaan, hän kunnioittaa muita. Ei se mitään kaveriravaamista tarvitse. Päiväkodissa oppii pitämään puolensa mutta onko se sosiaalisuutta?

Jos lasta kasvatetaan uhkailulla jtai lapsi näkee kun vanhemmat manipuloivat, valehtelevat valkoisia valheita jne nin lapsi oppii siihen, aivan sama vaikka siellä ravaisi porukkaa yötä päivää.

 

[La Paset]

Ei mielestäni syytä huoleen.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aloittaja";25904309]Meillä lapsi ei vielä näe muita kuin tuota yhtä hoitokaveria vapaa-ajallaan. Ei halua itse vielä kenenkään luokse mennä, eikä ole muutenkaan vielä tullut sitten näitä kaverikyläilyjä järjestettyä. Mutta ei kai niitten osalta vielä kiirus ole?[/QUOTE]
No se vähän riippuu. On paikkoja, joissa lasten kaverisuhteet syntyvät jo eskarissa ja samat kaverisuhteet jatkuvat koulussakin. Eli jos lapsella on jo ekalle luokalle mennessään hyviä kavereita, joiden kanssa on tottunut leikkimään vapaa-ajallakin, niin ne kaverit yleensä säilyvät myös koulussa. Koulussa toki välitunnilla pitää leikkiä kaikkien kanssa, mutta vaihtaako ne lapset, joilla on jo tutut vapaa-ajan kaverit, kaverinsa johonkin uuteen? Eivät välttämättä vaan jatkavat koulun jälkeen leikkejä niiden kanssa, joiden kanssa leikki jo eskari-iässä. On myös alueita, joissa lähes kaikilla lapsilla ei ole juurikaan kavereita vapaa-ajalla ja ensimmäiset tällaiset kaverisuhteet syntyvät vasta koulussa. Silloin suurin osa lapsista on samassa tilanteessa eli joutuu etsimään itselleen kaverit.

*muoks* Nyt sekoitin sut johonkin toiseen, sun lapsesihan ei ole vielä viittäkään. Ei siis kiirettä vielä

 

[Joxu]

Ilmeisesti mekin ollaan erakkoja sitten. Mies jos käy jossakin, niin kavereillaan, ite en jaksa yleensä mennä minnekkään. Tytär on hoidossa, mies käy töissä ja mä opiskelen. Yleensä noitten arjen touhujen jälkeen ei vaan jaksa/huvita mennä minnekkään, on kivempi olla kotona. Viikonloppusin halutaan olla ja rauhottua ilman, että tarvii tukkaputkella painaltaa jonnekkin. Meillä käy harvoin ketään. Nyt oli viime viikolla sunnuntaista, torstaihin mun äiti täällä kyläilemässä ja hoitamassa tytärtä. Eilen käytiin miehen äitin luona. Seuraavaks näkee kaikkia sitten, 24 päivä tyttären synttärijuhlissa. Tytär on kuitenkin 2v ja mun mielestä riitävästi on sosiaalista kanssakäymistä muiden lasten kanssa tossa, kun käy hoidossa. Toki sitä on silloin kun mun isä tulee uuden perheensä kanssa käymään, isällä kaks lasta uudesta liitosta, miehen veljellä melki saman ikänen tyttö kuin meillä ja sitten, mun kaverin poika, joita nähään kyl aika vähän.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="hmmm";25904408]Miten teillä voi molempien suku asua niin lähellä että näette joka kk?[/QUOTE]

Helposti, asumme molemmat siis synnyinpaikkakunnallamme. Minun vanhemmat asuvat meistä 30 km säteellä, miehen veli asuu samalla paikkakunnalla, sisko taas 200 km päässä, mutta käy aika usein taas sitten miehen vanhempien luona.

 

["aloittaja"]

Mitä erakkoja te muka olette, jos teillä käy kumminkin sukulaisia säännöllisesti?

Kuinka monella muka ravaa koko ajan vieraita?

No juu ehkä sana erakko oli liioittelua, mutta siis pointtina varmaan se, että ne sukulaiset käyvät ehkä, mutta siinäpä tuo melkein sitten onkin, meillä ei ole lapsiperhekavereita (muuta kun se yksi) tai puutenkaan ystäväpariskuntia jotka tulisivat meille vkl-yökylään tai edes päiväkylään kuin joskus aniharvoin...

 

["Äiti minäkin"]

[QUOTE="hmmm";25904492]Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät sillä, miten hän tulee kiintymyssuhteessaan (vanhempien taholta) itse kohdelluksi. Jos häntä kunnioitetaan, hän kunnioittaa muita. Ei se mitään kaveriravaamista tarvitse. Päiväkodissa oppii pitämään puolensa mutta onko se sosiaalisuutta?

Jos lasta kasvatetaan uhkailulla jtai lapsi näkee kun vanhemmat manipuloivat, valehtelevat valkoisia valheita jne nin lapsi oppii siihen, aivan sama vaikka siellä ravaisi porukkaa yötä päivää.[/QUOTE]

Tämä oli hyvin ilmaistu, kiitos. Olen itsekin pohtinut samoja asioita, kun aloittaja,
ja juuri miettinyt, ollaanko kummallisia, kun ei olla koko ajan menossa ja tapaamassa ihmisiä, vaan viikonloppuna nautitaan toistemme seurasta perheenä, käydään kävelyllä jne. Toki silloin tällöin on erityistapahtumia.