Tahkoojaplussat 72

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Julia*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mitenköhän mä ajauduin taas tänne :-) Mummi lähti poitsun kanssa ulos, ja tytteli viimein uinahti, oli koko pvä taiston takana, että antoi (pitkille) unille periksi. Mikä lie unijukassa pelottaa.

Kyllähän se on mukavaa, että joku muu tarjoutuu viemään pojan ulos. Olen kiitollinen, kyllä. On aina aika episodi, kun lähdetään koko porukka, koska yleensä neiti survaisee sinapit ovensuussa tai vaatii lisämurkinaa, ja Matsku seisoo jo valmiina hissin edessä. Että yritä siinä sitten nopeasti suoritua ulos! No Stellalla on näistä varmasti kokemusta ;) Meidän äityli on vaan aika kova puhumaan, ja kun itse on aivan kuitti iltapäivällä ja illalla, ei milläääään jaksaisi seurustella. Mutta on niin kovin tarmokkaana auttamassa, niin onhan se mukavaa. Kävi tänään pojan kanssa kaupungilla, ja oli vaikuttunut, miten hienosti Matsku jaksoi istua rattaissa - myös Stokkalla, vaikka mutsi niin muuta väitti. Sen kokemuksen innoittamana menevät huomenna Ateneumiin. Good luck ;-)

Saatiin vaavisänky tänään, ja vaikuttaa näppärältä. Kamaa on tosin lattiat turvoksissa, mutta uskoisin, että tämä vempele on todella tarpeellinen. Vielä kun mobilen ankkuroin sänkyn laitaan, niin jospa neiti viihtyisi hieman hereillä siinä. On meinaan aikamoista kanniskelua muutoin, jos ja kun en jaksa sitoa liinaa.

No hyvahyva Nekku, että työpvät alkaa olla finaalissa. Toi loppumetrien puserrus on kyllä aikas pepusta, mutta kyllä se vaan hinolta tuntuu, että sieltä pääsee pois. Ja mikä ajankohta, jälleen =)) Nyt ei tosin saa samalla tavalla olla omassa herrain rauhassa, mutta kyllä mä vaan nautin tästä ajasta kotona, vaikka raskasta välillä onkin.

Mulla taisi linea negra olla tällä kertaa ihan kummun ylös asti, ja Matskusta vain napaan. Oiskohan ollut..? Aika himmeä se oli molemmilla kerroilla. Masun muodosta ei voi mitään päätellä, sanon minä ;) Ihan sama pallo oli mulla, mutta niinpä vaan tuli eri versiot =)

Ansku, meillä likka syö yöllä molemmista tisseistä, siksi siinä hieman kestää....Viime yö meni hienosti yhdellä syötöllä, tosin iltatissittely loppui vasta 23, ja siitä nukkui melkein viiteen.

God damnit tuota bensan hintaa! Siis mummon markkaa melkein kympin litra..! Huh, onneksi ei tartte autoilla juurikaan.

Mäkin mietin, että Gissalla on ihan uusi hiusväri. Ja hyvä onkin. Tosi kivasti kävi musta.

Ansku, ei tosiaan ole kilot täysin karisseet, nou way! Vielä useita kiloja toivomaani painoon, luonnollisesti, mutta sitä päivän mittaan huomaa, ettei juurikaan ehdi itse keskittymään ruokailuun, tai syö hätäiseen jotain. Pitäisi vaan päästä edes hitusen kesäkuntoon, että kehtaa ulkoilla :-) Huomenna aloitan liikunnan aktiivisemmin ja alan tehdä sauvalenkkejä iltaisin.
Kauniita nimiä kyllä teidänkin nimilistassa. Milja on erityisen nätti. Meidän nimeä ei siellä ollut ;)
Heh, nauratti A teidän äijäruoka. Voi kun saisin tuon meidän pojan syömään paremmin. On taas niin nirsoilua että. Taidan käydä ostamassa jotain C-vit.tabuja, kun on tuo hevi-puoli niin niukkaa.

Jep, palaamme taas.
 
Huomenta.

Kauheasti oli juttua, nyt en taas muista puoliakaan.

Olenkohan jo onnitellut Juliaa? No varmuuden vuoksi onnittelut toisesta pikkuprinsessasta. Kökköä se Illin rokko, justiin tähän saumaan.

Gissan sisustus näytti tosi hienolta..ja hiusväri kanssa..niin ja se vauvamaha :)

Voi aargh, mikä aamu meillä oli. Teemu irvisteli mulle koko ajan. Voitte olla varmoja että, rupeaa ärsyttämään kun aamukiireessä käsket pukemaan niin heitäää semmoisen irvistyksen takaisin. No joo oli munkin pinna varmaan normaalia lyhyempi. Sitten kun mä kommennan isompaa se kostaa sen pienemälle. Sitten onkin oravanpyörä valmis, ennenkuin mä muistan et ai niin se olinkin minä se aikuinen tässä porukassa. Onneksi saatiin kinastelut sovittua ennen hoitoa.
Mä oon vähän semmoinen "jankuttaja" luonteeltani että, mun täytyy saada analysoida esim. nyt vaikka riitaa. Laitan pojat riviin ja sitten mietitään mikä johti mihin ja miksi jotain ei saa tehdä ja miten toimitaan jatkossa. Eipä se mitään tehoa, kohta on sama sirkus valmis.
Mua nauratti kun vein poikia hoitoon, niin samaan aikaan toi äiti tytärtään. Ei ole aina helppoja aamut tyttö perheessäkään. Tää tyttö 4-v. oli vaihtanut kuulemaa kahteen kertaan vaatteensa aamulla ja kun ei enään kolmannen kerran saanut vaihtaa "sopivia" kuteita niin oli saanut kauheat itkupotkuraivarit. Musta se tyttö oli vaan niin suloinen kun se katsoi siinä otsa rutussa ja prinsessakruunu vinossa päässään. Oli selvästi vihainen äidilleen huonoista vaatevalinnoista :)

Eikös ne sano siitä linea negrasta että, pojasta menee puoleen väliin ja tytöstä ylös asti. Mulla ei sitä ollut ollenkaan. Mistä se muuten syntyy? Muistankohan oikein että, vatsalihakset liittyi siihen jotenkin.

Juu, korkealta tuntuu täälläkin polttoaineiden hinnat. Mä joudun niitä sattuneesta syystä seuraamaan työni puolesta. Hammasten kiristelyä kyllä saa aikaiseksi..

Mutta nyt, päivän töiden kimppuun..
 
Huomenta!

Kotona taas, saikella ti ja ke. Maanantaina alavatsa sattui istuessa pidempään ihan mahdottomasti, joten jäin pariksi pvksi kotiin. To ja pe jaksettava, kun sijainen aloittaa, vihdoinkin!

Kiitos vaan kovasti kaikille kodin kehuista :) Hiuksiin olen jo ihmeen hyvin tottunut, vaikka väri vaalenee koko ajan, kun ei nyt kerran tartu tämän raskauden takia. Vihreä paistaa läpi taas :/ Luulen, että voisin olla pidempäänkin tumma, jos vaikka tekisi kunnolle hyvää, kun ei tarvii vaalentaa. Mies ei tosin tykkää :(
Keijulle kirjoitinkin, että valitsin näemmä kuvaan oikein masua korostavan paidan, ei se musta ihan noin iso ole :) Sama se, pääasia, että sisällä on elämää :) Ja sitähän tuntuu olevan, vauva on ollut pari pv tosi aktiivinen, oikein ihmetyttää.

Aniliinille kiitokset kuvista, oli aivan valtavan suloisia otoksia!!!
Mä ostin uuden kameran vähän aikaa sitten ja nyt pitäisi kai vielä ostaa videokamera. En millään jaksaisi vertailla niitä, kun en mitään ymmärrä, mutta ei kai ole järkevää ostaa ekaa käteen tarttuvaakaan? Kertokaa siis ihmeessä, jos jotain hyviä vinkkejä löytyy? Aion sijoittaa siihen mahdollisimman vähän, kun on tuota pihahommaa, joka nielee kaikki rahat.

Tosi kiva kuulla, että teillä tuntuu sujuvan uusien tulokkaiden kanssa hyvin ja mustiskin on pysynyt suht hyvin kurissa. En osaa oikein kommentoida noihin mitään enempää, mutta kiinnostuneena luen kyllä!!!

Otitko Keiju pakkauksen? Sä varmaan saatkin sen jo pian? Mun paprut lähti toukokuun ekalla viikolla, mutta mähän en sitten pakkausta ottanut, mulla ei siis mitään kivaa odotettavaa. Onhan se sellainen juttu, joka ois ollut mukava hakea, mutta kai tämä oli ihan hyvä näin. Mä odottelen kovasti, että äippäloma alkaisi ja pääsen ostelemaan kaikkia hoitotarvikkeita. Olen jättänyt ne ihan tarkoituksella ostamatta, niin saan sitten jotain tekemistä vapaan alussa. Ikeakin pitäisi aueta kesäkuussa, että enköhän mä saa aikani kulumaan :)

Nyt taidan lähteä mummin luokse. Jos lähtisi mun kanssa pienelle kävelylenkille. Voisin ottaa sieltä raparperia ja vaikka leipoa jotain hyvää. Ehkä ensi kesänä laitan sitten omat raparperit, nyt taitaa olla liian vähän hyvää maata pihassa.
Palaan taas, aurinkoista päivää kaikille!!
 
Heips! Aika on vähän kortilla, pienoiset nukkuu ja mä tässä lounaani ääressä näpytän mitä ehdin, sitten on pakko rientää haalimaan illan varustus kasaan. Mennään pesispeliin mummin ja Kertun kanssa, Vilkku menee siksi aikaa kummitädilleen hoitolaiseksi. Mutta kun potasta lähtien pitää kaikki raahata mukaan, V ei nimittäin suin surminkaan suostu enää köntsäämään vaippaan. Hyvä tietty. :)

Hyvä, hyvä gissa, että vauva on aktiivinen, ei tarvii sun stressata sitä liikelaskentaa.

Voi ei, Mariska, voin vain ajatella miten oma pinnani kiristyisi irvistyksiä saadessani, mitä kaikkea meillä onkaan edessä lasten kasvaessa. Mua silti hymyilytti sun lauseesi, että muistit sitten, kuka se onkaan se aikuinen teidän porukasta. Tuttu tunne. Tai siis monesti mä en muista sitä, ennen kuin liian myöhään, jolloin pinna on jo katkennut ja katumus maltin menetyksestä nostaa päätään. Eilinen ja tämä päivä on mennyt tosi hienosti, Vilkku on ollut oikein kultainen. On raukka ihan kolhuinen, otsassa kuhmu kompuroinnista, silmäkulma punainen ja koko silmä turvonnut eilisestä törmäilystä pöydänkulman kanssa ja lisäksi sai Paavon kynnestä poskeensa, kun silitti kissaa paistinlastalla (!). Ihan helläkätisesti kyllä, mutta vanha rva ei siitä välittänyt ja koppaisi poskeen. Pahus, ei ole kyllä pitkiin aikoihin sekään malttiaan menettänyt, mutta ilmeisesti silitysväline ei miellyttänyt.

gissa, meillä on Panasonic nv-gs17- videokamera (juu, kyljestä luin, en tod. olisi muistanut merkkiä ulkoa), olen tyytyväinen. On helppokäyttöinen, en osaa sen enempää tai vähempää kehua.

Stellalle toivotaan hyviä mökkeilyilmoja. Täällä alkoi just satamaan, oli ihana auringonpaiste, kun ap:llä lenkkeiltiin.

Muakin kiinnostaa, mistä linea negra syntyy.

Mites P sujuu siellä äitisi kanssa? Hienosti siis Matias oli hänen kanssaan ulkoilemaan lähtenyt, hyvä, hyvä, helpottaa kovasti. Minkälainen se vaavisänky on? Sellanen pyörillä kulkevako? Meillä kanssa melkoista kanniskelua, ei siis oikeastaan itke, mutta kovasti kitisee iltaisin, jos ei saa olla sylissä. Olenkin ahkerasti käyttänyt rintareppua, toimii! Kun vaan jaksaisi sen aina "asentaa" vaikka helppo onkin heittää ylle, muttei aina viitsisi.

Nekku, mitä ne uudet mansikka(?)D-vitskut oli? Meidän sivuapteekista ei löytynyt, enkä tiennyt merkkiä.

Jassoo, pimu heräsi, pitää taas asentaa "mahareppu", jotta hommat hoituu! :)
 
Pikainen kiepaus tänne. Mä en oo vielä ehtinyt ihastella Anskun kuviakaan.

Aamulla nlassa kaikki reilassa, rv33+:6 ja sf 30. Paino laskenut kilon, mutta viimeksi olikin turvotusta ja ähkyä. Tyyppi oli kääntänyt pyllynsä oikealta vasemmalle. En oo huomannut milloin, mutta vähän olin ihmetellyt, kun on viime päivinä tuntunut jotain jalkojen tapaisia tuolla ihan kyljessä, jossa kuvittelin takapuolensa olevan.

Nyt ei tietty oo se d-vitskupurkki käsillä, mutta näkömuistilla sanoisin, että se on nimeltään D-forte max tai jotain siihen suuntaan. Makuna mansikka-vadelma. Ja usein kuultu toive on, että ”äiti antaa Lotalle lisää taPlettia”… Että hyviä vissiin ovat.

Ah, tänään ollaa ekaa kertaa varmaan viikkoon koko perhe koolla koko illan. Tosi paljon molemmilla ollut menoja ja tuntuu, että ollaan vain vaihdettu lennossa lastenhoitovuoroa.

Kiva kuulla, että se vaavisänky vaikuttaa kätsyltä!

Munkin tarttis tehdä raparperipiirakkaa. Voisin kokeilla sitä Julian reseptiä. Mulla on kyllä omakin tosi hyvä, jossa muropohja ja päällä kermaviiliä jne.

Jos gissan mies natisee hiusten väristä, meillä jaksaa aika ajoin valittaa, että hiukset on liian lyhyet… Pöh.

Heh, voin kuvitella silmissäni Masan hissin ovella, kun siskolta tuleekin sinappitoimitus äkisti. Melkomoista. Nyt vielä naurattaa, heinäkuussa varmaan vähemmän… Mua nauratti myös Vili silittämässä Paavoa sillä paistinlastalla. ;-)
 
Voi ahdistus näitä käyttökatkoksia...

Meillä "nukutus" menossa, käytiin piknikillä ja N nukahti tullessa autoon ja sen takia ei tule uni simmuun. Huutelee tuolla mutta mää yritän venyttää ja venyttää että osaisi itsekseen nukahtaa. Joinakin iltoina on tosi vaikeaa ja esim eilen jäi kerrasta tyytyväisenä. Huoh.

Aika ihanaa oli istuskella viltillä ja nauttia auringosta ja kaffesta ja kakusta ja pikkoloshamppiksesta:-). Tuuli oli viileä mutta tarpeeksi vaatetta niin eipä haitannut.

Huomenna olis Neltsin korvatarkastus ja meinaan pyytää vielä verikokeen kun se hb oli viimeksi niin alhainen. Mikä lie anemia.

Jaahas huuto yltyy...palataan.
 
Huomenta,

Olipas ärsyttävää, kun tänne ei päässyt eilen koko päivänä, ihan kädetön olo, heh.

Stella pääsi mökkeilemään, ihanaa. Aniliinille täältäkin kiitokset kuvista, ihania. Varsinkin se unikuva oli tosi hellyyttävä.

Miehet ja hiukset... Meilläkin mies on sitä mieltä, että hiukset pitää olla pitkät. Joskus kun leikkaan pois tyyliin jonkun viis senttiä, niin kommentoi "tulipa lyhyet", vaikka siis pituutta riittää edelleen. No, en itsekään kyllä ihan lyhyeksi leikkaisi (mulle ei sovi yhtään), mutta sellaista polkkamittaa voisin kyllä harkita. Voi olla, että mies olisi aluksi näreissään, mutta toisaalta mulla oli silloinkin sellainen polkkamitta, kun tavattiin, joten tuskin siitä avioeroa seuraisi...;) Olisi kyllä hyvää vaihtelua välillä ja kasvaahan se sitten taas.

Mulla oli eilen neuvola, hemppa oli noussut jo yli 130:een, joten on se lisärauta tepsinyt. Jatkan nyt vielä sitä ainakin tuon paketin loppuun. Verenpaine on edelleen alhainen, vaikka sitä huimausta ei enää ole esiintynytkään, ehkä kroppa on tottunut siihen jo tai jotain. SF-mitta 28 (yläkäyrällä edelleen) ja vauva pää ylöspäin. Meillä ei ole varsinaista synnytysvalmennusta, kun nyt kesäksi ei tule enää ryhmää, mutta käydään niitä asioita sitten neuvolakerroilla läpi, eilenkin istuin yli tunnin siellä. Ihan ok, kun mies on tosiaan viikot pois, niin eipä olisi päässytkään, eikä muakaan hirveästi kiinnosta ainakaan mitkään parisuhdelätinät. Tutustuminen synnytysosastoon tulee sitten ja se kyllä kiinnostaakin, siellä käydään sitten läpi kivunlievytykset ja muut. Ja kuulin myös, että sitä kolmatta ultraa ei enää tarjotakaan, just otettu pois, kun HUS:n herrat ovat ärähtäneet, että ei sitä täällä tarvi tarjota, kun ei tarjota muuallakaan. No, ei voi mitään.

Mukavaa viikonloppua!
 
Tervehdys! Kiitos Aniliini suloisista otoksista, ihania kuvia! Hauska foto oli Paavostakin, voin kuvitella että saattaa olla meilläkin tuollainen tilanne jossain vaiheessa :)

Heh, hauskasti ilmaistu Piritta tuo sinappiruiskaisu :) Sitähän se tosiaan on!

Otin Gissa, sen pakkauksen ja Kelalta tulikin alkuviikosta lappu että tulee parin viikon päästä. Sitten pääsee tonkimaan sisältöä.

Mäkään en tiedä mistä tuo linea negra tulee, ihan mielenkiintoista olis tietää. Mun yhdellä kaverilla oli kyllä pojasta ihan ylös asti ja toisella taas tytöstä samanmittainen.

Mä oon kans ollut enemmän ja vähemmän pois töistä, keskiviikkona oli neuvola ja valmennus ja eilen tein etäpäivän. Kaikki neuvolassa ok, vauva edelleen raivotarjonnassa, peppu ja selkä oikealla puolella, sydänäänet kuului hyvin, syke muistaakseni 130, sf-mitta 31,5, mulle painoa tullut 8,5 kg eli ihan ok, nyt loppuvaiheessa sitä kuulemma sitä tulee reilumminkin. Ja hemppa 112, jee, bileet! Hyvin se alkaa nousta. Raudan syöntiä jatkan edelleen. Seuraava kontrolli onkin kokoarvio 11.6., se jännittää. Naapurilla meni melkein nappiin, arvio oli 3500 g ja heitti vaan 60 grammalla. Sama henkilö tekee kuin hänellekin eli vois olettaa että pitää meilläkin melkolailla paikkansa.

Ja sitten se valmennus...voi apua. Mä oon varmaan liian vanha innostumaan moisesta, mä vaan jotenkin ahdistuin koko touhusta. Ei mieskään kovin intona ollut :) No, vielä viikon päästä yksi kerta, pakollista kun on. Toki siellä hyödyllisiäkin neuvoja tuli ja oli kiva tutustua synnytyssaleihin ja sairaalan tiloihin. Mutta en mä ole sen tyyppinen että innostuisin "pakollisista" juttutuokioista muiden parien kanssa tai alkaisin pitää yhteyttä jatkossa. Kiva sellaisille keillä ei ole muita odottavia tuttuja, tottakai. Dvd lienee sama mistä täälläkin on puhuttu, lässyttävä kätilö ja nainen pihahti pari kertaa ja kas, lapsi oli syntynyt :)
Voi, kamala kyllä kuulostan nyt negatiiviselta, sorry vaan.

Niin ja kova ruuhka on kuulemma tulossa kesäksi. Jouduin vähän kiristelemään hampaita kun kätilö puhui siitä että ihmiset ajoittavat lapsensa syntymän kesään lomien ym. takia. Ei sais kyllä yleistää noin, hoidotkin lisääntyvät kaiken aikaa, uskoisin että näitä "suunnittelijoita" on kyllä loppujen lopuksi aika vähän. Mutta Porvoon sairaalat ovat kesällä kiinni eli sieltä tulevat myös kaikki synnyttäjät Hkiin.

Nekku ja Gissa, vähiin käy työpäivät :) Mulla enää tasan viikko jäljellä.

Mukavaa perjantaita! Ihana auringonpaiste. Niin..ja kesästä luvattu tosi lämmin :)
 
Vähiin käyvät tosiaan työpäivät ennen kuin loppuvat, kaksi aamua jäljellä. ;-) Nyt alkaa projektien suhteenkin olla jo parempi fiilis, saan luovutettua muutamia eteenpäin tänään. Melkoista haipakkaa kyllä ollut ja parin ihmisen asenne ottaa aivoon, vaikka muuten työstäni nautinkin. Ihme juttuja. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Aion unohtaa tämän maailman mahdollisimman pian täältä lähdettyäni. Kummallinen fiilis nyt, en voi uskoa, että kohta siivoan pöytäni ja palaan kotielämään!

Missä ihmeessä ootte tarjenneet Sande pikniköidä eilen? Nääs me käytiin meren rannalla katselemassa sorsia ja joutsenia ja oli aivan tolkuttoman kylmä tuuli. Kävin ostamassa kaffelasta mukaan patongin ja heti pussin nähtyään L istui hiekalle ja sanoi, että ”Syödään eväät tässä”. Täh, siis mistä se voi tietää, että retkellä syötynä leipä on evästä ja kotona vain leipää??? Kun ei siitä ainakaan eilen ollut ollut mitään puhetta. Vastaavia oivalluksia jaksetaan miehen kanssa ihmetellä päivittäin.

Jokohan Julia on päässyt kotiutumaan?

Keiju, miksi pääset kokoarvioon ja siis minne? Siis, että lähetetäänkö teiltä kaikki sinne rutiinisti? Kysyn siis siksi, että ajattelin itse ruinata sellaisen vikasta nla-lääkäristä, koska L oli sen verran kookas. Jotenkin ajattelen, että tämä voisi olla vähän pienempi, jostain syystä. Sf oli nyt 30, ja menee ihan samassa kuin viimeksikin.

Sori, nyt tulee lasten eriteasiaa… L:lla on tosi löysä vatsa melkein aina. Nyt viimeisen kuukauden ollut oikeastaan kokoajan tosi lääryä. Mitä tuumaatte, pitäisikö käydä kysymässä lääkärin mielipidettä? Ei tosin koskaan vatsaansa valita, joten en usko, että kipristelee. En ole mitään allergistakaan huomannut. Ihmetyttää vain.

Tänään oli pk:ssa lelupäivä. Itsestäänselvä mukaanlähtijä meiltä oli tietenkin nukke, joka on tällä hetkellä niiiiiiiiiin darling.

Mitäs vkl-suunnitelmia? Mä olen yh:na huomisen, kun miehellä on harrastukseen liittyvää menoa. Jotain kivaa me tytöt keksitään.

Kata ja Hertta voisivat päivittää kuulumisensa, huhuu!
 
Nekku, meillä tehdään kokoarvio vikalla nlalääkärikäynnillä. Lisäksi on sellainen pitkän työuran omaava kätilö joka on kuulemma ihan ekspertti asiassa (teki just sille mun naapurille) ja sillekin pääsee kaiketi jos haluaa, näin ymmärsin th:ni puheista. Mullahan on ollut koko ajan sf-mitta yläkäyrällä eli käytän vaikka sitä perusteena jos ei muuten mene läpi :) Mutta lääkäri tekee kokoarvion siis joka tapauksessa.

Tiitu, onpas sulla hieno hemppa! Mulla on tuohon vielä matkaa..
Nauratti kun kirjoitit noista parisuhdelätinöistä :)
 
Multa oli mennyt Tiitun viesti ihan ohi. Komea hemppa sulla tosiaan! Keiju, OK, siis nla-lääkäri tekee arvion. Mulla meni viimeksi ihan metsään kaikkien kopeloijien arviot, siksi toivoisin ultra-arviota tällä kertaa.

Ja hitto, mä en tosiaan tajua tota miesten niin yleistä pitkät hiukset –fetissiä! Mulla oli pitkät hiukset tavatessa ja naimisiin mennessä, ja niitä se nyt tosiaan välillä haikailee. Minä ja kaikki muut ollaan sitä mieltä, että nykyinen pituus on paljon enemmän mun juttu. Ja hei, uusiutuva luonnonvara tosiaan! En mäkään mutissut, kun kerran päätti ajaa päänsä kaljuksi kokeiluluontoisesti. Pöh.

Mustakin ne valmennukset oli aika plääh. Meillä järjesti nla ja erikseen käytiin sitten synnärillä, jossa tosin sielläkin oli paikat tutut surullisesta tapauksestamme johtuen. Kuulin muuten tosi iloisia raskausuutisia lähipiiristä! Parilla takanaan samantapainen menetys kuin meillä ja lisäksi km. Nyt näyttää hyvältä, onneksi.
 
Perjantaita!

Eilinen katkos oli tosiaan ärsyttävä. Onneksi nyt taas pelittää.

Heh, Tiitu, meillä mies on myös pitkien hiusten kannattaja. Olen kyllä silti usein pitänyt myös suht lyhyttä, eikä ole tullut valituksia siitäkään. Mutta jos kysytään, niin pitkät ehdottomasti. Ja tummat.

Hienoa, että Tiitulla ja Keijulla hempat nousee! Tiitulla on jo tosi hyvä, Keijulla vielä vähän työtä tehtävänä sen eteen :)

Mä toisaalta menen innolla sinne synnytysvalmennukseen, tai me taidetaan mennä johonkin kaksosten valmennusjuttuun. Me kun ei täällä oikein tunneta vielä ketään, niin jospa siellä sitten tutustuisi muihin samassa tilanteessa oleviin. Tosin jos valmennus tarjotaan vain paikallisella kielellä, niin siitä voi tulla aika hmmm... mielenkiintoista. Toivottavasti löytyisi enkuksi jotain. Vielä ei oikein tuosta kielestä saa selkoa.

Sain juuri iloisia uutisia kotirintamalta, kun kaveri ilmoitti odottavansa pikkukakkosta. Olivat jättäneet pillerit pois, eikä menkkoja enää sen jälkeen kuulunutkaan... Toisilla se onnistuu siis niin helposti :/ Nyt voi onneksi iloita heidän puolestaan ilman katkeruuden häivääkään.

Tiitu, puhuit tuolla toisella puolella siitä kuvasta. Olisi kiva vaihtaa kuvat puolin ja toisin, mutta mä en ole varma sun osoitteesta tai nimestäkään :) Et ole ikinä laittanut mulle mailia. Onhan se sun osoite jossain noissa kimppamaileissa, mutta mikä se niistä on... Keijuhan varmaan silloin aikoinaan laittoi mun viestin sulle, joten replyytkö vaikka siihen, niin mä lähetän sitten sulle kuvan?

Jaahas, se kai olisi sitten huomenna astuttava aikuiselämään ja jätettävä "parikymppisenä" oleminen taakse. Mies on järkännyt jotain ylläriä huomiselle, joten en yhtään tiedä miten juhlistetaan synttäreitä :)

Nekulle, Gissalle ja Keijulle iloa viimeisiin työpäiviin! Toivottavasti kesästä ei tule liian kuuma, ettei teidän olo käy kovin tukalaksi. Mutta mikäs sen mukavampaa kuin lomailla ja mennä vaikka rannalle viilentymään :)

Hyvää viikonloppua!
 
Ai kun kiva kuulla Nasupistakin! Onnea vielä täälläkin etukäteen huomiselle, ihana mies sulla keksinyt jotain ylläriä :) Kiva sitten kuulla mitä teitte. Sulla ei ole tainnutkaan mitään kriisiä vielä pukata? :)
Minkäslainen sää siellä teillä päin nyt on?

Eikös Hertallakin ollut synttärit näinä päivinä/tällä viikolla? Kovasti onnea sulle jos en ole muistanut onnitella!

Nasuppi, toki vieraassa maassa sitä mielellään meneekin valmennukseen ja tosiaan siksikin että jos sais sieltä odotusseuraa. Heh, en ihmettele ettei kieli vielä tunnu ihan tutulta =)

Nekku, toivottavasti saisit ultra-arvion.Meillä tää konkari-kätilö on nlaläärinkin mukaan expertti ihan käsikopelolla joten saas nähdä sitten. Onhan se kiva saada vähän osviittaa minkä kokoinen kaveri siellä asustaa..

Harmi tuo Tiitu että se vika ultra peruttiin. Säästöä, säästöä joka paikassa...huoh.

Meillä kans kotona pitkien hiusten kannattaja-mies. Sama juttu kun Tiitulla että jos reippaammin otatan latvoista niin tulee kommenttia. On se hassua.
Munkin mielestä Nekku sulle sopii tuo pituus tosi hyvin vaikken ole aiempaa versiota nähnytkään.

Mitäs veikkaatte Suomelle käyvän euroviisuissa? Nyt jo huhutaan että olis voittanut oman semifinaali-karsintansa? Mä oon kieltämättä aika yllättynyt jos Suomi menestyy. Muita viisukappaleita en ole kuullutkaan.
Meille tulee yläkerran poitsuja katsomaan viisuja, teen jotain purtavaa ja fiilistellään. Mies on illan töissä mutta pääsen ysin maissa.

Huomenna meen vielä kukittamaan toisen tanssiopeni ja muuten ihan iisiä kotona oloa tiedossa, grillailua ja sen sellaista. Aurinkoa on luvattu ainakin tänne etelään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!!
 
Huh, luin nopsaan läpi viestejä, teitäkin tuli ikävä kiireiden keskellä :) Gissa, mun piti kysyä sulta, että meinaatko värjätä takaisin blondiksi ennenkuin vauva syntyy? Mun yks ystävä oli samassa tilanteessa aikoinaan ja epäili, että mitä jos bebe säikähtää jos/kun äidin hiusväri vaihtuu drastisesti yhtäkkiä, että jos ei se tunnista enää, hih ;D No, taitaa olla ihan muista hommista kiinni se vauvan ja äidin välinen tunnistaminen ja suhde ylipäänsä, heh.

Hiusjutuista lisää... Mun miehellä on vähän pidempi tukka (siis ei nyt pitkäpitkä, mutta ei aivan lyhytkään) ja halusi jossain vaiheessa vetä ns. Beckham-siilin. Mä protestoin :) En usko, että sopisi... Toisaalta jossain vanhoissa inttikuvissa(kin) se on kyllä komea. Mutta Nekun mieskö ajeli kaljuksi, tai millinsiilin? Mustakin Nekku sulle sopii tuo oma malli hyvin, jotenkin vaikea kuvitella erilaista sulle.

Ai niin, Julian perhettä halusin myös onnitella! Vautsi vau että rinsessa sinnekin!! Meni Molly-meedion ja kaikkien muidenkin veikkaukset aivan päin mäntyä.

Aniliini, kiitos kuvista, yhdyn muihin, aivan ihania. Ja varsinkin kuva uinuvista sisaruksista, voih. Itse olit niin pirtsakan näköinen! Sitä olen aina ihmetellyt tuoreissa äideissä, että jessus sellaisen urakan jälkeen - ja hehkeinä ihan kuin ei mitään!!? Pirittakin näytti kuvissa niin hyvältä, ja siis ei todellakaan olisi uskonut että just synnytyslaitokselta suunnilleen kotiutunut. Missä kilot!??

Nasuppi, mä laitoin sen yhden miniryhmämeilin viimeksi tahkoojille, siinä näkyy tiitun osoite, ja ihan tiituna ;) Huomasitko?

Kaikille tasapuolisesti hyviä vointeja! Ja mukavaa viikonloppua toivotellen,
Molly
 
Onnittelut Nasupille tulevien synttärien johdosta! Se mun osoite löytyy kyllä noista kimppamaileista, on tiitu-versio, joten helppo päätellä. Laitan teille kyllä sitten mun oikeankin mailin, kunhan saan sen aikaiseksi, tarkoitus olisi ennen virallisen äitiysloman alkua.

Heh, meillä taitaa olla Keijun kanssa aikas samanlaiset aatokset valmennuksesta. Ei tietty pitäisi tuomita, kun ei ole käynytkään, mutta mitä olen kuullut, niin aikas höpönlöpöä ne jotkun kerrat täällä ainakin on. Porvoon sairaala on muuten kiinni juhannuksesta kolme viikkoa, joten ei koko kesää kuitenkaan, mutta tietty se sattuu just Keiju sun lasketun ajan tienoille. Täällä muuten kaikki perätilalliset menevät kuulemma automaattisesti sektioon, ellei äiti jostain syystä halua välttämättä kokeilla alakautta. Kai munkin täytyy tuohon vaihtoehtoon asennoitua, jos tuo kersa ei vaikka käännykään;)

Tsemppiä tosiaan Keijulle, Nekulle ja Gissalle vielä viimeiseen puristukseen töissä!
 
Oho, oltiinkin oltu Keijun ja Mollyn kanssa samaan aikaan linjoilla;)

En mäkään usko, että Suomi pärjää Euroviisuissa kummemmin, hinoa kuitenkin, että pääsivät finaaliin. Menisivät nyt vaikka 10 parhaan joukkoon kerrankin. Mutta ei se vissiin ole mahdollista, Suomi joko voittaa (seuraavan kerran joskus 50 vuoden päästä) tai sitten ollaan hännillä, eiks se vähän niin mene? Katsoin jo molemmat semifinaalit, ainakin Israel on mun suosikki tässä vaiheessa. Ruotsi oli jotenkin liian laskelmoitu ja kylmä... Mutta pärjää kyllä varmasti. Paljon balladeita tänä vuonna ja sitten sitä peruseurotranshumppahuttua, että siinä mielessä kyllä Suomi erottuu joukosta... No huomenna nähdään, meilläkin "kisastudio" viritteillä:)
 
Vielä pikapikaa ennen kuin karkaan kotiin.

Mulla on mennyt euroviisut ihan ohi, en oo tietääkseni edes kuullut sitä Suomen viisua. Noh, ehkä perustan keskenäni kuitenkin kisastudion ja otan irtokarkkia seuraksi huomenna. Tiedän sitten ainakin, mistä te maanantaina puhutte. ;-)

Mä uskon, ja näin on moni sanonutkin, että konkarit tosiaan saavat painoarvion paremmin käsikopelolla kuin ultralla. Mutta kun mulla meni sen verran mönkään kaikkien (käsi)arviot viimeksi, kun L oli niin kippurassa ilmeisesti. Että jos kokeilisi ottaa tekniikkaa avuksi tällä kertaa. Saas nähdä, suostuuko doktor kirjoittamaan lähetteen.

Juuh Molly, se oli mun mies, joka kerran vetäisi millin siilin. Ihan kiva sekin oli. Sama mies hiuksilla tai ilman.

Aurinkoista viikkistä! Mää yritän vihdoin saada kesäkukat multiin.
 
Moro tytöt,
Ihanuus, N kuukahti ja äiteellä olis tässä laatuaikaa kaffekupin ja korvapuustin ohella.

Mies tulee tänään, aika hinosti on viikko mennyt, ei kauheata ikävääkään kun oon niin tottunut siihen ettei kotona kauheasti viihdy. Puhelimessa väitti että Nellan ääni kuulosti erilaiselta, mutta ei kai se nyt viikossa ehdi muuttua?? Toki pimatsun repertuaari kasvaa, enää ei ole pelkkää kitinää vaan kitinän perään tulee kauhean pitkä jaaritus siitä mitä äiti ei tajuu. Hauskankuuloista. Eilen huuteli sängystä äitää joten kaippa se on nyt hyväksyttävä ensimmäinen sana?

Hah, pitkät hiukset täälläkin pitäisi olla, nyt mun tukka menee taas juuri ja juuri ponnarille mutta pitäisi leikata kun on niin karmee. Kun vaan saisi järjestettyä ajan.

Ens viikolla lähdetäänkin maalle, ensin mun vanhempien luokse keskiviikkona ja sitten sieltä perjantaina raksalle. Korvasieniä jos pääsis bongailemaan, niin olis hyvä. Kävin ostamassa tänään 39 euron mikroaaltouunin raksalle jotta saapi sitten lämmitellä mikrosapuskoja ja noita Neltsin soseita.

Nekku, ihan Kaivarissa oltiin, mutta visusti kallioiden takana tuulensuojassa.

Pitäis ehkä höylätä tuo nurmikko(siis voikukkapelto) nyt kun on aikaa mutta EN viitsi, olkoon.

Hih, me kyllä lintsattiin "pakollisestakin" valmennuksesta, käytiinkö kerran kun puhuttiin imetyksestä. Ja se kiusallinen video nähtiin jossa kaveripariskunta valehtelee lähes kaikesta mitä synnytyksessä tapahtui. Naikkarilla kävin sitten yksin tutustumassa kun mies ei päässyt. Mua ahisti ne keskusteluyritykset siellä, mieluummin mä täällä avauduin. Mutta kaikilla ei olekaan tätä tukiryhmää, voi parat!

Jösses joko teidän mammikset alkaa? Meneepä aika haipakkaa.

Euroviisut saa mun puolesta voittaa ihan kuka vaan. Ei kiinnosta.
 
Päiviää taas,
Meikä sitten yh:na Nekun tavoin koko kauniin pvän, miehellä jokin työpaikan vuotuinen virkistysreissu (yön kestävä..!)..Huoah, kaipaisi mutsikin vähän virkistystä ;) Onhan tämä aikamoista show'ta näiden kanssa yksin, etenkin aamulla uloslähtö. Vielä kun sopi treffit tiettyyn aikaan tutun kanssa, niin kyllähän se hien nostaa ohimoille.
Onneksi neitikin uuvahti edes hetkeksi nyt, kun isoveikka unilla, että saa edes tovin olla omassa rauhassa.

Aika itkuinen on ollut neitokainen päivisin, ylipäätään valveaikansa, joten ei ihan kevyitä ole päivät olleet. Hakee hakemalla unta, mutta selvästi vatsassa vääntää, kun välillä saa hervottoman itkukohtauksen, ja pitkän ajan kuluttua paukuttelee pieruja. Onneksi Matsku ei enää saa kilareita vauvan itkuista, vaan jatkaa tyynesti leikkejään. Huh, onhan tämä aikamoista luovimista välillä, tahtoisi niin kovaa halia ja huomioida molempia lapsia, mutta aina ei vaan pysty. Mun päivien slogan on Stellan tavoin, että kunhan itse pysyy rauhallisena ja positiivisena, homma sujuu kohtalaisen hyvin ;-)

Mäkään en oikein hiffannut, että on euroviisut meneillään. Ihmettelin, että mitä ne oikein lehdissä kohkaa, että nehän on joskus myöhemmin. Kummasti tämä aktiivinen arki vie ajantajun...Yksi ilta ulkoillessa yksin, tajusin, että juu, kesähän on siis nyt... :)

Meillä M syö lasten kalaöljytabuja, jotka on aivan favouritteja. Söisi koko purkin saman tien. Näköjään apteekissa oli paljon myös noita lasten d-vitoja, joita ajattelin myös ostaa. Jekovit kyllä uppoaa vieläkin hyvin, vaikka niin karmeen makuista onkin.

Aniliini, kiitos ihanista kuvista. On kyllä niin isoveljen näköä teilläkin kuopuksessa. Suloinen pakkaus. Vilillä on kyllä hauska nukkumistyyli kädet ylhäällä :) Ja hino kyllä, että on ottanut potan niin omakseen, että tekee vain siihen kakat. Me vasta kaivettiin esille potta, joka oli aivan pölyyntynyt..hm..laiskimukset..Kieltämättä vaippamenekki on niin järkkyä tällä haavaa, että ois helpottavaa, että isoveikka alkaisi pian tehdä tarpeensa poteroon.

Heh, hauskoja nämä hiusanalyysit. Sulle tosiaan käy yyberhyvin lyhyt tukka Nekku. Mulle taas ei käy mikään muu kuin pitkä tukka, ja vaalea nimenomaan. Miehellekin käy pitempi tukka paremmin, on jotenkin rennompi ja tyylikkäämpi look. Ja pidän pitkätukkaista miehistä :) Siis ei mitään hevimittaa vaan sellainen korvien yli.

Saas nähdä muuten, milloin vaavisängystä on oikeesti hyötyä...Neitihän ei sinne suostu nukahtamaan, ylipäätään olemaan siellä. Öisin on toki helpoin, jos on vieressä, mutta oma nukkuminen ja nukkumisasento on sitten mitä sattuu. Taitaa olla Kaislan tavoin vähän kainalokertun vikaa.

Ihanalta Mariska kuulosti sun riitojen analysointi. Siis oikeesti, toihan on hieno juttu, että kinat käydään heti läpi ja mietitään, miksi kuohahti ja mitä siitä opittiin. Tietty aamun kiireessä se on vähän haastavampi episodi, mutta uskoisin, että tavasta oppii jokainen jotain.

Keiju, se valmennuksen toinen osa oli mun mielestä parempi. Siinä meille tuore perhe tuli kertomaan synnytyksestä ja muutenkin aihe taisi olla kiinnostavampi. Meillä ei kyllä mitään pakkohetkiä tullut jutella muiden pariskuntien kanssa, ihan omissa oloissa oltiin. Ylipäätään oli ihan kiva juttu, vaikkei sieltä ihan hirmuisesti käteen jäänyt.
Kesät tuntuu kyllä aina olevan ruuhkaisia laitoksilla, vaikkakin kätilön kommentti oli tosi kökkö. Niinpä, ne vauvat vain _tilataan_ kesäksi...Puuh.

Viikendejä vain niille, jotka täällä vielä pyörähtää. Me jatketaan täällä survivor-lauantaita ;)

 
Lapsi uuvutettu unille ja uunissa Dr. Oetkerin pinaattipizza ja jälkkäriksi jädeä. Että sellaista gurmeeta tällä kertaa, heh… Ootteko muuten syöneet noita “ötkereitä”? Varsinkin toi pinaattisysteemi on mun mielestä aika hintansa väärttiä.

Ei oo totta P, että olit tänään yh:na! Mä olisin hyvin voinut lähteä retkelle teitin suuntaan. Kävit jopa mielessä retkikohteena, mutta tietty aattelin, että ootte perheen kesken. Olispa tullut aikaisemmin puheeksi. Noh, me visiteerattiin kaveria, jolla Masan siskoa päivän nuorempi tapaus. Herttinen sentään, eihän ne oikeasti oo noin pieniä ne bebet??? Tuleeko meillekin sellainen???? Ihana se kyllä oli.

P, ootko kokeillut Relatippoja vatsanpuruihin? Suosittelen. Ja vetele itse myös. Mä just aloitin kuurin ja jatkan loppuraskauden. Tutkimusten mukaan maitohappobakteerien pitäisi kehittää sen bebenkin suolistobakteereja tai jotain. Söin viimeksikin ja L pääsi kipristelyissä tosi vähällä. Voi tietty olla täysin sattumaakin, mutta eipä noista haittaakaan ole. Muillekin viimemetrien mahaille vinkiksi, jos ette jo syökin niitä.

Mäkin havahduin viimeksi tänään, että nyt on KESÄ! Mahtavaa.

Herättiin miehen kanssa tänään klo 7.10 totaalisen hölmistyneinä, kun Lotan höpötystä kuului portaista. Oli siis kiivennyt itse sängystään ja oli nukke kainalossa matkalla meidän luo. Mikäs siinä, kunhan nyt yönsä pysyy siellä.

Nyt mä perustan sen mun kisakatsomoni, adios!
 
Tahkoojaplussat 72
Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08 Tyttö 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Tyttö, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Tyttö
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g

Odottajien la:t:

Nekku 3.7.2008
Keijukainen 7.7.2008
gissa 14.7.2008
Tiitu 11.8.2008
Nasuppi 28.10.2008

Terveeks!
Tyypilliseen tapaani en ole ehtinyt lukemaan juttujanne ja kerron pikaisesti omaa napaa. Sorgen..

Synnytys eli sektio tällä kertaa sujui loistavasti. Jäi hyvin positiivinen fiilis tästäkin synnytyksestä. Aika yllättävää, että kaksi täysin erilaista synnytys kokemusta ja molemmista on jäänyt hyvät muistot.

Perjantai aamuna mentiin Taysiin osastolle ja odoteltiin aikamme kätilöä, joka sitten opasti meille osaston toiminnan ja näytti meidän huoneen. Niin, mehän ei saatu mennä tutustumiskäynnille kun en ollut ensisynnyttäjä, vaikka Taysissa ei aiemmin oltu oltukaan.
Huoneessa vaihdettiin vaatteet, miehelle leikkaus-saliin kaapu ja mulle avonainen paita. Muutaman tunnin odoteltiin ja kuultiin olevamme toisena jonossa. Naureskeltiin vielä, että kumpikohan sieltä tulee.
Kymmenen jälkeen kätilö tuli ja lähdettiin yläkertaan kohti leikkaus-salia. Mies ja kätilö kärräsivät mua sängyllä pitkin käytäviä.
Salissa oli paljon väkeä ja kuinka ollakaan tuttu kätilö oli työvuorossa. Mahtavaa :) Mies laski, että huoneessa oli meidän lisäksi yksitoista muuta tyyppiä. Annoin tietysti luvan kaikille, jotka olivat kiinnostuneita. Paljon kandeja, kaikki aivan loistavia tyyppejä. Siinä kun ehti jutteleenkin kun mua desinfioitiin, selkäydinpuudutettiin ja laitettiin katetri. Mies istui vieressä ja piti mua mua kädestä kun mää tippa linssissä moneen kertaan hoin, että "kohta me nähdään meijän vauva".
Sitten erikoistuva lääkäri ja joku "vanha konkari" lääkäri alkoivat hommiin. Tunsin avausviillon liikkeenä, en kipuna ja sen jälkeenkin oli mielenkiintoista kun tunsi miten nahkaa vedettiin. Anestesia lääkäriltä pyysin, että hän kertoo mitä tehdään. Hän selosti eri kerrosten avaamisen jne ja pian lääkäri sanoi h-hetken koittavan, tarkoittaen kohdun avaamista. Se olikin jännittävä hetki. Tiesin, että avausviillosta 1-5 minuutin kuluessa vauvan pitäisi olla ulkona. Minuutit tuntuivat pitkiltä! Sitten erikoistuva lääkäri ja "vanha konkari" vaihtoivat paikkaa ja konkari auttoi vauvan ulos. Selvisi, että vauva oli niin poikittain ettei meinannut mahtua ulos haavasta. Konkarin ottein sekin kuitenkin onnistui vauvaa vaarantamatta.
Venäläisellä korostuksella puhuva anestesia lääkäri ehti toteamaan vauvan olevan tyttö ja sanoi miehelleni onko kamera valmiina. Mies ehti nappaamaan yhden verisen, mutta kauniin kuvan juuri syntyneestä tytöstämme.
Sitten vauva vietiin pikapikaa lääkärin tarkastettavaksi ja me jännitimme taas koska itkua ei kuulunut. Pitkiä minuutteja jälleen kerran.. Sitten kuulimme kunnon rääkymisen ja hymyilimme toisillemme, minä itkien.
Pian kätilö huuteli miestä paikalle pesemään ja kapaloimaan ja minä jäin saliin kokoon kursittavaksi. Siinä menikin lähes tunti. Ympärillä olevat ihmiset olivat todella loistavia ja yhdeltä kandilta, joka oli lähimpänä katselemassa, pyysin, että hän selostaisi miten se vauva sieltä tuli. Hän kertoi ja minä ihmettelin.
Kursimisen jälkeen en joutunut heräämöön, sillä olin niin hyvässä hapessa. Pääsin vihdoinkin vauvan ja miehen luo. Mies laittoi vauvan rinnalleni ja tyttö alkoi oitis imemään. Ihanaa! Maitotippoja oli tullut jo muutaman päivän ja nyt niitä tuli hyvin ja vauva osasi hienosti imeä. Hyvä alku elämälle.
Haava vähän vuoteli ja jouduin olemaan "leikkaus-sali valmiudessa" ilta yhdeksään kun pelkona oli, että haava joudutaan avaamaan ja vuotava suoni sulkemaan. Onnekseni vuoto kuintekin saatiin kylmähoidolla ja kolmenkilon hiekkapussin painolla loppumaan. Sain iltapalaakin!
Kipupumppu oli loistava, en tiedä miten ilman sitä olisin pärjännyt illan ja yön.
Aamulla pumppu ja katetri poistettiin ja pääsin suihkuun. Vähän huippasi.
Mies oli meidän kanssa päivät Ilonan ollessa mummilassa. Harmikseni Ilona ei päässyt lainkaan sairaalaan, sillä vesirokko iski torstaina. Aiemmin olleet näppylät eivät siis olleetkaan vesirokkoa.
Maanantaina, kolmantena sairaalapäivänä vauva pääsi lastenlääkärin tarkastettavaksi ja saimme luvan lähteä kotiin. Ensin kylläkin käytiin läpi Ilonan vesirokon tila. Vauvalle ei tartuntaa haluttu. Hyvä säkä senkin suhteen, Ilonalla rakkulat jo kuivuneet, eikä tartuntavaaraa enää ollut.
Siitä sitten kotiin. Ilona tuli ulos vastaan ja auttoi miestäni kantamaan vauvan turvakaukalon sisälle. Sisällä vauva laskettiin sohvalle (puolueeton paikka äidin sylin sijaan) ja yhdessä kyykistyimme viereen ihailemaan siskoa. Ilona oli ihan tohkeissaan ja halusi vauvan syliinsä. Siitä se sitten lähti, meidän nelihenkisen perheen arki :)

Tähän mennessä on sujunut loistavasti. Ilona on ylpeä sisko, hoivaa jatkuvasti siskoa.
Mies on kotona vielä kaksi viikkoa, mahtavaa aikaa tämä. Niin mieletön fiilis kuten Stella ja Piritta ja muut ovat sanoneet kun tuhisevat lapset nukkuvat ja niitä katsellessa herkistyy. Meidän PERHE, sanoo Ilonakin.
Arki varmasti iskee päin näköä siinä vaiheessa kun mies palaa töihin, mutta nyt nautimme näistä ikimuistoisista hetkistä. Kiukuttelen ja valitan sitten myöhemmin..
Vauva nukkuu paremmin kuin Ilona vauvana, jospa se lupaisi hyvää. Ilona ei alussa koskaan nukkunut yli kolmea tuntia, tämä tyttö taas nukkuun aina ekan pätkän jopa neljä tuntia yhteenmenoon. Pari viikkoahan ne sanoo, että vauva nukkuu kun on elämästä väsynyt, sitten alkaa armoton tissitys ja kitinä vähintään kahden tunnin välein. Vai?

Kiitos jos jaksoitte lukea!

Nimiasiasta piti vielä sanomani, että meillä on selkeä ykkös-suosikki, joka on kylläkin täällä jo erään vauvan nimenä. Eipä kaiketi haittane kun ei sen kummemmin olla tekemisissä Herttojen kanssa ;) ???

Eikun tissittämään.
 
Meikä täällä pyyhkii kyyneleitä, valuvat solkenaan. Julialle ja PERHEELLE mahtirutistukset ja onnea! Ihanaa. Nauttikaa toisistanne siellä. Ja niin ihanaa, että kaikki meni hyvin, vaikka sua jännittikin. Sektio oli varmasti todellakin oikea päätös, jos kerran vauva oli poikittainkin. Vaikuttaako pt muuten jotenkin sektioonkin?

Vai saatiin toinen pieni Hertta. Sehän sopii. ;-)
 
Tahkoojaplussat 72
Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08 Tyttö 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Tyttö, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Tyttö, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g

Odottajien la:t:

Nekku 3.7.2008
Keijukainen 7.7.2008
gissa 14.7.2008
Tiitu 11.8.2008
Nasuppi 28.10.2008

Päivitin Kertunkin mitat listaan. =)

Oi, että ihanaa kuulla Julia, miten hieno kokemus sektiokin sitten oli, vaikka kovasti jännäsit. Jotenkin sitä itselläkin oli vähän sellainen olo, että tietynlainen tunnelataus puuttuu, kun viedään leikkauspöydälle, mutta ihan puppua sellainen ajatus, niin kauniisti ja liikuttavasti synnytyksen kulun kuvastit. Onnea vielä koko perheelle, hieno juttu, että Ilonakin on ottanut isosiskon roolin niin kivasti vastaan.

Taitaa olla jotain perää siinä, että vauvat vain nukkuvat ja syövät ekat pari viikkoa ja sitten alkaa "arki". Meillä Kerttu on ihan täysin sylikissa, ainakin illat. Päivisin viihtyy toveja itsekseen pyllytellessä ja sitten sitä "keltaista naamaa" katsellen sängyssään. Lattiallakin olisi, mutta on arveluttava paikka, ellei itse olla myös millin päässä. Vili ei ole tarkoituksella Kerttua mukiloinut, mutta pelkään tietty, että loikkaa päälle tms. Mä olen osani pikkunipistyksistä jo saanut, mutta vähäisellä mustasukkaisuudella edelleen. Tai liekö mustasukkaisuutta, mutta sitä huomionhakua, kun oltiin lähes koko vko kolmisin, miehen ollessa töissä. Hyvin on silti mennyt, rintareppu vaan kovassa käytössä, jotta saa jotain kotihommiakin tehdyksi.
Niin ja unet ovat vähän huonontuneet, nukkuu ekan pätkän NOIN 22-03, mutta siitä sitten tissitelläänkin koko aamuyö, noin tunnin välein. Onneksi huolii tutinkin. Vielä ei väsytä ihmeemmin. =)
Mitään vatsanväänteitä en ole havainnut. D-vitskut ollaan aloitettu maltillisesti, yhdellä tipalla muutamia päiväiä ja siitä lisäten aina muutaman päivän samalla annoksella. Nyt annoin kolme tippaa tänä aamuna. Ja Relaa lisäksi, kunhan muistaisin, kun on jääkaapissa säilytettävä.

Nekulla pari aamua enää, kumman nopeasti tämä aika kuluu, ainakin toisten raskauksia seuratessa. :)

Voihan argggh sitä Keijun lääkärin (?) kommenttia synnytyksien ajoituksista. Särähtää vaan niin korvaan aina sen kaltaiset asiat.

Mitäs vielä? Niin, siihen hiusjutusteluun pitää sanoa, että mä olen vaihtanut väriä tässä yhdentoista vuoden (ollaanko me oikeasti niin kauan oltu yhdessä???) aikana vaaleasta punaiseen, tummaan ja taas suht vaaleaan, eikä siitä mies ole juuri kommentoinut. Kiharat ovat hänelle se nounou, ei mulla permistä ole ollut, mutta joskus kun olen jotain rullia kokeillut, niin aina kulmat nousee. Ja mun "pinnikampaus" on hälle myrkkyä, vedän otsurin joskus pinnillä pois, niin välittömästi kuuluu isoilla kirjaimilla, että ota TUO pois!! =)

Voihan nenä näitä kiloja. Mä olen ihan tuskissani, kun pikkuveljen ylppärit ensi la ja mä en mahdu mihinkään vaatteisiin. Alkuraskaudessa ostin uuden rennon, punaisen bleiserin, napit vaan paukkui, kun uhallakin kokeilin eilen päälleni. On mulla yksi jakku, mutta oli veljeni rippijuhlissa taannoin, en haluasi samaa laittaa näihin juhliinsa. Vaikka ajaton ja ihan kiva onkin, niin kuvista sitten ainakin näkyy, että samaa kolttua se käyttää edelleen. =) Se oli mulla myös Vilin ristiäisissä, enkä aio kyllä Kertun ristiäisiin sonnustautua siihen samaan. Mutta uutta näin isoa en kyllä osta. Ehkä jonkun halvan tunikan sitten, tms. Pah, sanon minä. Anteeksi turhamaisuuteni, tiedätte kyllä, että se painoasia on sivuseikka tämän nyytin rinnalla.

Miehet nukkuu ja pimu vaatii murkinaa, joten sunnuntain jatkoja! :)
 
Hello!
Voi ihanaa, kiitos Julia synnytyskertomuksesta ja onnea vielä kertaalleen, mullekin tuli liikutuksen kyynelet silmiin vaikkei täällä töissä voikaan rauhassa vetistellä. Mutta tosi ihanalta kuullosti sun ja miehesi yhteiset hetket ja sanat. Ja Ilonan sanat meidän perheestä.
Mulla oli kyllä jostain syystä sellainen olo että tulee teille se toinen tyttö :)

Kiitos Piritta rohkaisusta, se toinen valmennusosio on tosiaan ylihuomenna. Luulen että on sitten kätilöstä eli vetäjästä kiinni, haluaako niitä pakollisia juttutuokioita.
Sande, ne on tosiaan sikäli ihan pakollisia että muuten ei pääse Haikaranpesään synnyttämään jos ei käy valmennuksia.
Torstaina meillä on sitten se synnytyskeskustelu.

Aniliinille tsemppiä kilojen kanssa, tuo on edessä itselläkin..
Ja tiedän olevani tasan yhtä turhamainen :)

Viikonloppu oli ihana. Tietty ihanat kesäilmat ja aurinko vaikutti hurjasti. Lauantaina kävin kukittamassa toisen tanssiopeni ja treenasin vielä kuntoni mukaan, eli siis hyvin vähän :) Illalla tuli yläkerran poitsupariskunta katsomaan euroviisuja, ei se Suomi pärjännyt mutta eipä ollut yllätys. Venäjän voitto kyllä oli. Voittivat sitten mm-lätkän lisäksi myös viisut!
Eilen oltiin ihan kotona ja oli todella ihanaa. Nautittiin auringosta, vanhempani kävivät kylässä ja toivat multaa, vaihdoin isoihin istutuslaatikkoihin mullat ja istuskelin vaan aurinkotuolissa, mies kuvasi mun masua videokameralla ja otti fotoja. Ja siis kirjaimellisesti istuskelin ja luin, mä en pysty olemaan silleen mukavasti takakenossa löhöillen aurinkotuolissa, tuntuu että vatsa painaa keuhkoja enkä saa henkeä.
Illalla grillattiin ja saunottiin, ja romantiikkaa viritellessä kyllä välillä vähän huvitti, onnistuuhan se läheisyys mutta aika huvittavan momentin tuo kyllä iso masu, joka sisältöineen heiluu ja hytkyy ja potkiskelee :-D

Mitkäs on Nekun tunnelmat, onkos tää sun vika työpäivä? :)
Mulla viimeinen maanantai, ah!









 

Similar threads

N
Viestiä
101
Luettu
3K
P
G
Viestiä
108
Luettu
3K
J
A
Viestiä
104
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
S
Viestiä
109
Luettu
4K
N

Yhteistyössä