Tahkoojaplussat 60

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sandeman9503
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Heippa! Täällä viimeistellään pakkailuja ja olen juossut koko päivän haalien videokameraan kasetteja, täydennystä matka-apoteekkiin, matkalukemista, ristikoita jne. Alkaa olla kondiksessa kaikki. Lähdetään siis ensi yönä joskus yhden tienoilla ajelemaan kohti Hki-Vantaata. Tuntuu vielä astetta mukavammalta lähteä karkuun tätä kamalata sadetta ja harmautta, enää siis muisto vain niistä kauniista hangista.
Kiva kuulla Piritta, että kamunne saivat nauttia lämmöstä, samaa tilaamme, kiitos!

Tiitu, tänne vaan! =)

Stella, me ollaan tietämättämme "noudatettu" tuota "sääntöä", ettei alle 1-vuotiaalle saisi suuttua. Muistan, kun Vili oppi kävelemään (juuri vuoden tietämillä), silloin tietty ehti joka paikkaan ja vauhti koveni, niin kun mummulassa meni lasikaapille, ja oli vetää syliinsä kaikki viinilasit, niin mies ekaa kertaa korotti äänensä normaalia kovemmaksi, kun komensi. Mä tiuskaisin miehelle, ettei saa huutaa lapselle, kyllä se muutenkin perille menee. Ei kylläkään silloin edes huutanut, eikä ollut vihainen, komensi vain aiempaa kovemmalla ja tiukemmalla äänellä. Sen jälkeen sitä on itsekin korotellut sitä ääntään, vaikka olin eri mieltä aluksi asiasta. Mutta harmittavaista, kun hermostuksissaan sitä tulee joskus ärjäistyä. Toki pikkuvauva-aikanakin meni väillä hermo huutoon, mutta silloin "noudatin" sitä Nekun konstia, että menin toiseen huoneeseen kiroilemaan, puremaan hammasta ja itkemäänkin. No, se siitä.

Sanelman tekstiä lukiessa tuli kyllä taas todellakin mulla myös suru puseroon, mutta hienosti Stella taas kirjoitit, että me täällä vahvasti uskotaan siihen plussaan, vaikka oma toivo taatusti välillä ajan tiimellyksessä hiipuu. Kunhan se kohtu nyt toimenpiteen myötä muuttuu "vastaanottavaiseksi", niin avot!! :) *Hali Sanelmalle!*

Mulla on aivan loistava th, lupsakka ja asiansaosaava n. kolmevitonen tätsy. Ihan ykkönen! On siis sekä mulla että Vilillä. Harmittaa vietävästi, kun meiltä täältä omasta kylästä siirtyy äitiysnlapalvelut naapurikaupunkiin vuodenvaihteessa, mutta tuttu th säilyy silti lastennlassa, joten emme "menetä" häntä.
Harmitus siis Keiju, ettei synkannut omasi kanssa. Toivon mukaan käy yhtä hyvin ajan kanssa kuin Riinuskalle. Ja ainahan sulla on mahdollisuus pyytää päästä jolle kulle toiselle, jos ei kemiat osu kohdille. Harva varmaan pyytää vaihtoa em. syistä, vaan ehkä tyytyy ajattelemaan Nekun tavoin, että kun perusasiat hoituu, niin ok.

Onneksi Julian poppoo tosiaan pääsi evakkoon.

Heh, ihanaa, kun Matias sai leluja kasapäin. Uudet jutut kiinnostaa aina. Mä ostin justiinsa Vilille paketillisen jotain häkkyräautoja, saa sitten koneessa tutkia, jos uutuuden viehätys kestäisi jonkin aikaa! :)

Hih, Vili kävi tänään itsenäisesti potalla pissalla!! Annan aina aamulla nakupelleillä ja tänään ei pysynyt sekuntiakaan potalla vaipanpoiston jälkeen. Sanoin vain, ettet sitten pissi lattialle. Hetken päästä kuulin jotain kolinaa vessasta -silitin itse pyykkejä toisessa huoneessa- ja kun jonkun ajan kuluttua menin katsomaan, niin aika annos pisua oli potassa ja poika siis jo olkkarissa leikeissään. Oli selvästi ylpeä, kun sai paaaljon kehuja. Siinä sitten hihkuttiin ja taputettiin molemmat! :)

Nyt laitan vielä musiikkia mp3:een ja taidetaan mennä pötköttämään kirjojen pariin Vilin kanssa, nukkui tänään ihan minipäikkärit. Saapahan (toivottavasti!)sitten illalla ajoissa unille, kun yöllä havahtuu kuitenkin puettaessa ja autoon siirrettäessä.

Mukavaa viikkoa kaikille, toivotaan lunta ja pari pakkasastetta! Saattaa olla, että kurkin tänne, jos jossain koneelle pääsen! Kiitokset matkatoivotuksista! :)
 
Aniliinin poppoolle oikein ihanaa ja rentouttavaa lomaa!! nauttikaahan auringosta ja tuo paljon auringonsäteitä tänne meillekin tullessasi!Kiitos kuvista, kuten myös Murmelille!
 
Aina tätä samaa sääkeskustelua, mutta kiesus, mikä keli täälläpäin! Vettä tulee vaakatasossa. Huh. Aniliinille toivottelen telepaattisesti ihanaa ja aurinkoista lomaa! Loistoaika lähteä lomalle. Mä vielä kitkuttelen yleensä jotenkin tämän syksyn, mutta totaalisesti tulee valonkaipuu tammi-helmikuussa. Ei olla edes varattu lomaa vielä, tarttis sekin tehdä.

Mitenkäs Katan yöt? Entäs pikku-Hertan?

Meillä kiva viikonloppu. Tänään tiedossa sukulointia. Eilen oltiin miehen kanssa katsomassa Musta jää, L oli kummeillaan hoidossa. Oli tooosi kiva olla edes hetken kaksin liikenteessä, kuten ennen vanhaan. Ihan loistavaa. Me muuten tykättiin leffasta, vaikka olikin jotenkin aika ahdistava. Ootteko nähneet?

Mulla on aivan tolkuton appelsiinin himo, niitä menee 3-4 kpl päivässä, joten kauppakassit painavat… Paha olo on taas aina välillä hiipinyt, eilen jopa siihen malliin, että ostamani irtokarkit jäivät illalla koskematta. Se on meikäläiseltä paljon se.

Mullakin tuli surku Sanelman puolesta, kovasti on ollut ajatuksissa. Eipä noihin fiiliksiin oikein osaa mitään sanoa, paitsi sen, että jotenkin sieltä kuopasta ylöspäin tullaan. Ajatuksiaan kannattaa rehellisesti tuulettaa, jotenkin se auttaa. Niinhän sitä sanotaan, että jaettu ilo on kaksinkertainen, jaettu suru puolikas.

Nyt suihkuun. Tässä niitä nameja vetelen…
 
Äskeinen viesti lähti vähän vilkkaasti kun anoppi soitti. Piti mun muutakin kirjoittaa :) Nekku, toi leffa muakin kiinnostaa, kiva että tykkäsitte. Muitakin kotimaisia on nyt/tulossa jotka kiinnostaa; Raja, Sooloilua, ne ainakin.

Kiitos myös tsemppauksesta neuvolatädin suhteen. Kai mä olin jotenkin suivaantunut siitä kun se ei oikein tiennyt ivf-hoidosta mitään ja laski vaan esim. laskettua aikaa sitkeesti edellisistä menkoista vaikka tarkka hedelmöityspäivä on tiedossa ja ollaan käyty ultrassakin. Katsotaan nyt miten lähtee suttaantumaan, voi olla että jatkossa paremmin. Ja toi asenne vois tosiaan vähän auttaa että siellä tsekataan perusasiat eikä tarvitse muuta odottaakaan :-) Kai tää raskaus herkistää aisteja vähän suuntaan jos toiseen. Välillä on kyynel tosi herkässä.

Pahoinvointia on täälläkin, yleensä oksentelen muutaman päivän välein, mukaan mahtuu myös todellisia hyvinvointipäiviä. Jatkuva kuvotus on vaihtunut hetkittäisiksi oksuiksi jonka jälkeen on heti parempi olo. Nälkäkään ei ole enää niin käsittämätön kuin ihan alussa. Miehen mielestä rintavarustus on vähän kasvanut mutta ei ole ainakaan tarpeen ostaa vielä isompia liivejä. Masussa tuntuu kova kohta ihan alavatsalla, mutta sekin vain seistessä, vaatteet mahtuu normaalisti eikä mitään puristusta ole vielä havaittavissa. Niin, ja nyt siis rv9+6 eli huomenna tasan 10.

Namit ei maistu mulle ollenkaan, makeasta ainoastaan jäätelö putoaa ajoittain, aina ei sekään. Suklaa on ihan yök, samoin ajatuskin viinilasillisesta. En nyt tarkoita että olisin muutenkaan sitä lasillista ottanut, mutta saa nähdä jatkuuko ajatus koko raskauden ajan.

Sä ehdit sitten Nekku kivasti np-ultraan ennen joulua. Mulla taitaa mennä joulun jälkeen/alkuvuoden puolelle? Nyt on kuulemma joku verikoe jossa selviää 90% varmuudella downin syndrooma, Felicitaksen lääkäriltä kuulin, ei hänkään tiennyt, onko jo yleisesti käytössä. Multa sen saa kyllä ottaa, jos on.

Nyt leipomaan! Mukavaa sunnuntain jatkoa!
 
Pyhää tällekin puolelle, ilma on tosiaan jotain aivan käsittämätöntä.

Aniliinille ihanaa lomaa, taidatte jo olla aurinkovarjon alla;)

Koska muuten se neuvola pitää varata, hetikö? Ajattelin, että jos soittelisin vasta sen varhaisultran jälkeen, jos kaikki ok, eli sitten joulun jälkeen. Täällä pikkukaupungissa tuskin on mitään tunkuakaan. Sellainen vähän ällötysjuttu mulla on tuon neuvolan suhteen, että naapurin vanhempi vähän rasittavan utelias rouva on siellä töissä ja ollut ainakin kaikkien tällä alueella asuvien tuttujen neuvolatätsy. En siis haluaisi välttämättä hänelle, mutta toisaalta kehtaako sitä pyytää vaihtamaankaan...? Toisaalta työtähän se hänelle on ja kävin kyllä lokakuussa papassakin hänellä. Hyvin osaa varmaan suhtautua tähän hoidoilla aikaansaatuun raskauteen, kun kyseli silloin papassa, että onko lapsia suunnitelmissa ja totesin, että on yritetty jo monta vuotta, niin vastasi, että "papan jälkeen tosi moni tulee raskaaksi, kun paikat putsautuu". Jepjep, siitä se varmaan olikin kiinni. No, turha kai sitä on murehtia, käyn vaikka minkä noita-akan vastaanotolla, jos vaan kaikki menisi hyvin...

Mukavaa sunnuntaita!
 
Heipat! Aniliinin perheen matka tuli kyllä hyvään saumaan, itku tota ilmaa. Puskettiin vaunujen kanssa tunti vesisateessa. Mulla on nykyään oikea kotiäiti-look (joku sanoisi lähiö-look..): kumpparit ja tuulitakki, pipo syvällä päässä. Ekaa kertaa elämässä haaveilen tuulenpitävästä kevyttoppapuvusta, hih. Ehkä alesta löytyisi jokin suhteellisen tyylikäs?!

Pikku-Hertalla on ollut kova nuha, jo neljättä päivää. Ei muuten haittaa menoa, mutta yöt ovat olleet toosi huonoja. Päivisin on ollut pirteä oma itsensä, syönyt ja nukkunut hyvin. Mutta IHMEIDEN IHME tapahtui viime yönä, nukkui 8 tuntia putkeen! Ihan hiiskumatta ysistä viiteen. Ja vielä omassa sängyssään. Itse heräsin, kun tissit olivat räjähtämäisillään :). Jotenkin nenä pysyi viime yönä auki, nyt on taas rohissut. Lisää tällaisia ihmeitä, kiitos. Harmi vaan, että vauvauinti jää tältä päivältä väliin.

Hertta on nykyään NIIN ihana. Tai siis onhan se ennenkin ollut :), mutta nyt vaan on taas iskenyt tajuntaan, kuinka ihana-ihana vauva meillä on. Monesti vaan tuijotellaan Herttaa ja huokaillaan, miten söpö ja kultainen se on. Joskus on ihan pakahtua rakkaudesta :). Huokaus.

Suru puserossa muuten, kun kuulin, että tädilläni on syöpä ja on vasta 44-vuotias. Miksi, miksi? Kaikenlaista sitä voi elämässä tulla eteen, niitä kaikkein ikävämpiäkin asioita. Huh.

Meidän jouluvietto on muuten vieläkin auki.. On ollut sellainen virtahepo olohuoneessa -asia, asia, josta ei puhuta, mutta on koko ajan läsnä ;). Kerran jo päätettiin, mutta mä rupesin uudelleen pähkäilemään. Mies vaan sanoi, että jaa, toit virtahevon takaisin sitten. Äh, vaikiaa-vaikiaa.

Neuvolatätsyistä olitte jutelleet. Mulla vaihtui alkuun useasti, mutta lopulta oli mukava nuori nainen. Ihan ok, mutta ei me mitään syvällisiä koskaan puhuttu, hoiti tarvittavat hommat: kiitos-hei ja seuraava potilas.

Juustokakku uunissa ja Hertta päikkäreillä, mikäs sen mukavampaa! Kerrankin innostuin leipomaan, pieni ihme sekin :).



 
Sunnuntaihei!
Mies imuroi (!!), joten mä tulin hengaamaan masiinan ääreen hetkeksi. Sain eilen jo tukun julkortteja punaiseen kuoreen, tänään jos saisi hoidettua loput. Käytiin taas parissa talonäytössä, ihan jees. Toinen vanha, toinen uudistuotantoa, eikä siitä pääse yli eikä ympäri, että uusi on aina uusi. Valtavan iso on kynnys olisi muuttaa vanhaan, kun on aina saanut asua uudessa. Heh, mies siihen: eikös ne asunnot _yleensä_ ole käytettyjä...no niinpä :-)

Anskun perheelle Ihanaa Matkaa!! Kylläpä kelpaisi nyt porskutella jossain etelän mailla. Niin kammottavaa keliä tyrkännyt lähipäivinä. Ankeeta. Onneksi oli satamatta tunnin, että sain tempaistua kunnon sauvalenkin.

Oi Hertan unia, upeeta. Noita lisää. Tuollaisista megaunista on aina ihan ihmeissään.
Heh, virtahepo olohuoneessa :) Teillä siis ilmeisesti onkkelma päättää, missä vietätte? Tai toinen haluaisi olla toisaalla ja toinen toisaalla...? Me odotetaan koko poppoo joulua kuin kuuta nousevaa. On ihan mielettömän ihanaa, kun se tulee. Tosin mä en haluaisi mitään joulupukkeja, ja systeri just viestitteli, että sellainen taas tulossa...Ja musta se tulee kesken jouluaterian =( No ehkä nämä pukkiasiat tajuaa paremmin sitten, kun lapset on isompia. Vaan just vannoin, ettei meille tule ikuna mitään pukkeja ;)
Kurja Hertta sun tätiä =((

Kiva Nekku, että pääsitte kahden leffaan ja just sitä katsomaan, mitä halusitkin. On kyllä kovin ylistetty leffa.

Hinosti muuten Vili käynyt itse potalla! Sitä kohti mekin, joskus. Veikkaan, että kesällä alotetaan vasta treenailu meillä.

Meillä on kyllä unirytmit aika sekaisin...Posotettiin koko perhe lähes 10:een asti tänään! Eli tietää sitten, miten myöhäseksi pojan päikiltä herääminen menee...Ja yöunille meno. On niin innoissaan aina iltaisin leikeistä, autoista ja kaikesta, ettei millään tahtoisi mennä omaan sänkyynsä. Ja mä olen aika tiukka sen suhteen, että edes 21.30 eteenpäin on aikuisten aikaa.

Jännä kyllä, ettei raskaana tosiaan tee mieli makeeta. Muakin suklaa ällöttää. Tekemäni mutakakku ei tippunut oikein millään. Oli kyllä liian makeetakin, kun en käyttänyt tarpeeksi tummaa suklaatia.

Tiitulle tervetuloa tänne! Mukavaa, että saatiin sut kehiin :)

Jees, ensi vkoon!
 
Moikka!

Oltiin tuossa Turussa päin yötä, ja just kotiuduttiin, aina on kiva tulla kotiin!

Tiitu, mä ainakin varasin neuvolan vasta varhaisultran jälkeen, kun olin niin taikauskoinen..

Hertalla on ollut ihana yöuni! Lisää noita! Meillä nykyään nukutaan hyvin noin klo 3 asti, sitä ennen yleensä vain yksi herätys puolilta öin ja nukahtaa nopeasti uudestaan. Sitten kolmesta eteenpäin herää kokoajan lähes puolen tunnin välein, puoli viiden jälkeen imetän, siitä tunti niin herää kokonaan, eli yleensä noin 5.45...great..=( Eli alkuyö menee ihan tosi hyvin, aamuyö sitten huonommin. Aamupäivisin Vanessa onkin nyt nukkunut kolmena viime päivänä 1,5-2 h!

Tänään maajussien finaali! Sitä ennen saunomaan ja ipana unille!
 
Unista sunnuntaita! Meidän likka sitten päätti, että yöllä ei nukuta ja kun nukutaan, niin silloinkin sätkitään täysillä. Ja sit tietty päivällä veti melkein kuuden tunnin unet. Krooh...zzzz. En osaa itse nukkua päivällä, joten silmät ovat melkoisen kuopalla. Tiedän siis miltä tuntuu, Kata.

Hertan unet sen sijaan kuulostivat upeilta, toivottavasti saatte niitä lisää.

Piritta, me meinattiin alun perin uutta kotia myös, kun ajaltiin, että "uusi on uusi". Nyt kuitenkin ajatellaan, että vanha on sentään vanha ;) eikä tulis enää mieleenkään kaivata uutta! Tuntuu hyvältä, että kodilla historia. En tiedä, miten se tuuliviiri niin äkkiä sitten kääntyikään.

Nekku, mä olen nähnyt Mustan jään ja tykkäsin kovasti. Olihan se ahdistava, joo, mutta ne roolisuoritukset jäivät hyvinä mieleen.

Me ollaan tänään leikitty salapoliiseja ja kytätty naapureitamme. Sieltä kun vietiin päivällä yks nainen ambulanssilla pois ja poliisitkin oli pihassa. Perheessä on pieni lapsi, joten vetää vähän mietteliääksi, mitä on tapahtunut. Toivottavasti ei mitään lopullista.

Tiitu, kyllä neuvolan voi hyvin varata vasta varhaisultran jälkeen.

Ihanaa, että Aniliini sai painaltaa perheineen lämpöön ja valoon. Olisi ihanaa itse kullekin. Mä sain puhuttua yhden ystäväni tyttöjen reissulle Lontooseen ensi kesänä, mutta sitä ennen elo kulkee varmaan ihan koti-Suomessa, kun se mökkikin valmistuu kohtapuoliin.

Leo on tosi ihastunut tanssimiseen. Aina kun kuulee musiikkia, alkaa jammata. Ja Kaisla tykkää seurata veljensä touhuja ja hihkuu innoissaan.

Meillä alkaa muuten sisarusuinti tammikuussa. Vähän jänskättää, kun Kaisla ei tykkää vedestä erityisen paljon.

Nyt ajatus katkesi ihan täysin. Ai niin, ottakaa vaan. Se suklaan ja makean himo iskee sitten taas imettäessä. Puhuu hän, joka on tänään syönyt jo joulutorttua ja jäätelöä ja lakritsia... APUVA.





 
Hih, jaa miten niin väsynyt. Ottakaa vaan=odottakaa vaan. Väsymys jatkuu. Vain inasen parempi yö takana. Melkoista sätkimistä ja tissillä roikkumista. Ensi yönä menen toiseen huoneeseen ja odotan vaikka koko yön, että saan tytön nukahtamaan omaan sänkyynsä. Piste.
 
Palattu skuggasta...ja mitämitämitä taas toimi tahkoojien taika, ei kahta ilman kolmatta....SUPERIA TIITU!!!! Siis aivan mieletöntä!

Oltiin siis mun vanhempien luona K-suomessa ja siellä edelleen jatkettiin muuton jälkeistä selvittelyä joten ei ihan lomaa ollut. N nautti huomiosta mutta oli aika sekaisin pari yötä, huusi kuin palosireeni eikä rauhoittunut omaan matkasänkyynsä vaan nukkui mun vieressä. Siis hän nukkui, minä en...! Tosi kummallista, kun ei oo nukkunut mun vieressä kuukausiin, mutta kai oli taas vähän vieras paikka (oltiin viimeksi 2 viikkoa sitten siellä?) ja joku eroahdistus?? Onneksi meni ohi yhdessä yössä, seuraavana syötin pari kertaa ja sitten palattiinkin normikäytäntöön, yksi tutitus ja yksi syöttö per yö.

N on ruvennut SYÖMÄÄN. Hyvällä ruokahalulla menee jo 1 prk/ruokailu, tosin vikat lusikalliset pitää huijata jonkun lelun kanssa. Ja mä kun niin vannoin etten anna leikkiä ruokapöydässä.

Huomenna mies lähtee reissuun, tulee ke-iltana. Ja mää meen tyttöjen kaa teatteriin ke iltana ja anoppi jälleen lapsenvahtina. Saapi nähdä tunnistaako N mummon tällä kertaa.

Ja hei ihanuus....hirvijahti on ohi tältä syksyltä!! Ekstaasissa sain vihdoin miehen HAISEVAT metsäkamat pyykkiin:-), niitä kun ei saa kesken kauden pestä .(joku taikausko että hirvet muka haistaa Omo Colorin hajun?) JES. Pienestä sitä ottaa ilonsa näinä päivinä.

Menen kassomaan meiliä, josko meillä olis pk-kahveet tällä viikolla, palaan sitten kommentoimaan muita juttuja mikäli ehdin.
 
Huomenta!
Voi ihanaa, kun Aniliini pääsi matkalle. Telepaattisesti toivottelen vielä hyvää matkaa :)

Viikonloppu meni väsyneenä ja hieman pahoinvoivana. Nytkin etoo ihan kunnolla ja ajatuskin ruoasta ällöttää. Toisaalta auttaa pahaan oloon, eli pakko keksiä jotain, mikä menisi alas asti. Ihanaa tämä on, en valita ollenkaan :)

Niin, mun piti Keijulle tuosta verikoejutusta. Oltiin neuvolassa pe ja täti sanoi, että on tosiaan verikoe, josta yhdessä np-ultran kanssa saadaan tuo 90 %. Meillä ei sitä tarjota (vielä), eli yksityisesti voi mennä, jos haluaa. Maksaa varmaan jotain 70€, pitänee miettiä. Kaikkia juttuja ne ei kuitenkaan sulje pois, että en sitten tiedä miten pitkälle tuon seulomisen kanssa haluaa mennä?
Mulla oli ihan kivan tuntuinen se neuvolatäti, ehkä jotain 40 v, eikä kauhean lässy. Vähän jännitinkin, ettei olisi liian vanha/nuori tai muuten vaan epämiellyttävä. Ehkä ottaisin mieluummin vanhan, kuin jonkun vastavalmistuneen, jolla ei ole edes lapsia. Sellasiakin on muutamalla tutulla ollut, ei kuulostanut hyvältä :/

Tiitu, mä varasin neuvolan ennen varsinaista varhaisultraa, mutta vuodosta johtuen olin jo ehtinyt yhdessä ultrassa käydä. Ekassa raskaudessa varasin heti ja sen peruuttaminen ei ollut mitenkään erityisen kivaa :( Kannattaa siis odotella siihen ultraan saakka, jos vaan pystyy :)

Joko Stellan naapurin tilanne selvisi?
Vitsi mua ahdisti ajatuskin Sanden miehen metsästysvaatteista, voi oksu :)

Lounasaika tulossa, mun pitää alkaa miettiä mitä saisin syötyä. Karmea nälkä, vaikka söin äsken pari keksiä ja geisha-patukan pahimpaan nälkään. Tuntuu, että ällötykseen ei auta mikään kevyt ja terveellinen, vaan ihan kunnon ruoka tai joku tuhdimpi pala. Kiloja siis tulossa, ou nou :/
 
Sandelle teretulemasta skuggasta!

Gissa, mä arvelinkin että vasta yksityisellä vois olla tuo verikoe käytössä. Mä luulen että käydään np-ultrassa ja katsotaan, jos siellä on kaikki ok niin ehkäpä se riittää sitten.

Musta tuntuu ihan ettei sillä mun neuvolatädillä ole lapsia, on jotenkin niin tietämätön vähän kaikesta, asiat vaikuttaa ihan ulkoaopituilta eikä mistään voi poiketa.
Mulla muuten on paino noussut pari kiloa just ton jatkuvan syömisen takia, mutta luin jostain että on näillä viikoilla ihan normaalia jos painoa ei kauheesti ole omasta takaa. Nyt on jämähtänyt paikalleen vaikka syöminen jatkuu että ei kai se ikuisesti nouse tätä tahtia =) ?

Mä en taida edes muistaa koska varasin neuvolan. Kai se oli ennen varhaisultraa?

Mulla ei kyllä ole ollut ruoan kanssa ongelmia, kaikki (suolainen) maistuu. Janottaa ihan pirusti kans koko ajan.

Mikähän siellä Stellan naapurissa, hui. Tietty noita miettii.
 
Ööh, miten mä taas täällä roikun..? Ne perkskutan kalenterit pitää saada tilattua, viimeksi ohjelma teki tempun. Ei ketuttanut ei...ihan pikkasen vaan. Omaa aikaa kun ei olis hukattavaksi asti.

Kai te kaikki katsoitte eilen Amazing Racea?? Voi apua, kun se oli HYVÄ. Tositv-päätösjakso vailla vertaa. Molemmat pyyhki lopussa kyyneleitä, koska oikeat ne voitti. Ankeeta kun ei ole enää moista helmeä sunnuntai-iltojen iloksi.

Keiju ja Gissa, painoa _saa_ kyllä tulla. Mähän söin ihan valtavia määriä tuossa vaiheessa, ja painoa tuli vaan muutama sata grammaa. Toisaalta mun lähtöpaino oli jo valmiiksi koholla, heh. Nyt ei ole nälkä sitten millään - erikoista sekin. Mutta onhan se vauvan kasvuvauhti alusta viikoille 12 aika haipakkaa, joten ei ihme, että nälättää.

Voi Stella, kurjalta kuulostaa teidän yöt just nyt. Toivotaan, että tytteli sais unta myös omassa sängyssä. Oliko Leo samanlainen Kaislan iässä, vai nukkuiko jo heti vauvasta ns. hyviä öitä?
Hui teidän naapurin tilannetta muuten. Mitä lie tapahtunut?

Noista kodeista vielä. Mä ymmärrän ton vanha-aspektin rintamamiestaloissa ja muissa vanhoissa rakennuksissa, mutta esim. jos rivari on ollut monien asukkaiden asuma, niin ei oikke nappaa...Siinä se historia on kuitenkin niin toista kuin 50-luvun asunnossa.

Hinoa, että Nellalle taas sapuska maistuu. Kyllä noihin leluihin pöydässä on vähän pakko tottua. Esim. aina jogurtin/viilin kanssa M vaatii tietyn auton, mutta muussa tapauksessa ei....Ja kyllä on kirjojakin luettu.
Siitä puheen ollen, tänään onkin kirjastoauto taas kulmilla.

Tulkaas jutskaamaan.
 
Ihanan vilkasta, jee!

Jee pikku-Hertan yötä. Vaikkei trendiksi yltäisikään niin jokainen hyvä yö on plussaa! Mulla oli sama, että silloin, kun L harvoin posotteli pitkään, meitsi meinasi revetä meloneistaan ja joskus pumppailin, kun muut nukkuivat. Kaislalle myös hyviä öitä!

Mäkin melkis nyyhkin eilen AR:n finaalin ratkettua, miestä lähinnä huvitti, kun mua jännitti niin tolkuttomasti se loppu. Oikeat ja oikeus voitti! Se Rob oli NIIN kuvottava tapaus, jaiks. Tai se Ron, sissus mikä redneck!

Äh Keiju, ymmärrän ketutuksen nlan th:n suhteen. Mulla vähän tota samaa, nimittäin Lottaa odottaessa ei sanallakaan viitannut meidän epäonniseen raskauteen tai kertaakaan kysynyt, miten mä sen asian suhteen voin tai miten ollaan selvitty jne. Nlalääkäri sen sijaan otti sen asiakseen, terkka vaikeni asian kuoliaaksi eikä käsittänyt mun huolta, kun rv17+ pelkäsin sydänäänten kuuntelua. Oli sekin musta omituista, ettei tällä kertaa edes onnitellut, kun varasin aikaa. Ihme juttu, etteivät nykyterkat tiedä mitään noista hoidoista, ovat kuitenkin (valitettavan!) tavallisia ja vaikuttavat varmasti odottajan fiiliksiin, kun pelot ovat ehkä toisenlaisia kuin salamaraskautujilla.

Mulla otettiin viimeksikin se seerumiseula yksityisellä. Ilmeisesti tulee julkiselle HUS:n alueella vuoden alusta? En oo varma. TÄllä kertaa np-ultra julkisella ja verikoe samana päivänä (lääkärin lähetteellä) yksityisellä. Antaa osviittaa downista ja yhdestä munuaissairaudesta. Mä olen vähän friikki noiden seulontojen suhteen, kokemuksista johtuen haluan tietää mahdollisimman varhain, jos jotain on. Vaikeita asioita kaiken kaikkiaan ja jokaisen henk.koht. harkittavissa.

Mulla nousi viimeksi paino tasaisesti koko raskauden ajan ja olin alussa ihan, että kääk, mihin tässä päädytään, kun siis jo alussa nousi. Mutta loppujen lopuksi tuli 12 kg ja kaikki lähtivät, vaikka herkkuja kului Stellan kuvailemaan tahtiin. Nyt on paino ihan samassa kuin L:n kaa tässä vaiheessa, +1 kg.

Hui Stella naapureita! Tosiaan, selvisikö tilanne?

Vitsit, kun hyvä mieli, kun gissa ja Keijukin on täällä. :-)
 
Heippa!

Käytiin just Kodin Anttilassa ostamassa joulukrääsää, kivakiva! Kun vaan joku tulis ja siivois kodin, niin ehkä erottaiskin ne joulujutut muun moskan alta..=(

Tosiaan Nekku veit sanat suustani, ihan loistavaa että Gissa ja Keiju ja Tiitu ovat täällä! Ihan tulee vanhat hyvät ajat mieleen... Tietysti ihan kauheasti toivon, että kaikki pääsisivät toiselta puolelta pian tänne.

Vanella yöt sen kun pahenee, olen nyt ottanut sen linjan, että tää on nyt tätä tällä haavaa, turha miettiä sitä liikaa, joku päivä sitten taas nukutaan. Viime yönä likka karjui kahden tunnin välein, nousi istumaan ja rimpuili vaan jos syliin yritti ottaa. Lopulta aina sit nukahti viereen tai syliin. Ehkä tääkin joku VAIHE. Onneksi omat uniongelmat ovat pysyneet poissa, niin jaksaa ihan hyvin. Toi huutaminen yöllä on vaan vähän raskasta.

Mä en ole katsonut AR:iä, sen sijaan maajusseja toljottelin ihan innolla..=)
 
Höh, oli pakko tulla nostamaan meitä ylöspäin, kun oltiin jo toisella sivulla.

Niin, mä yhdyn Keijun aiempaan kommenttiin siitä, että anteeksi, jos en kommentoi teidän kaikkia lapsiin liittyviä juttuja, ei vaan oikein osaa neuvoa antaa tai muutenkaan olla mitään mieltä :)

Mäkään en ole katsonut Amazingin Racea, en viitsi edes aloittaa, kun jään niihin heti koukkuun.

On tämä ailahtelevaa. Eilenkin oli ihan hyvät fiilikset, tosi positiivinen olo tän raskauden jatkumisen suhteen, vaikka muuten huomaankin ärtyväni suht nopeasti. No, tänään on taas eri fiilis :/ Pientä särkyä ja vuodossa havaittavissa jotain väriä, eli heti iskee hirveä paniikki, vaikka verinen vuoto vasta jotain tarkoittaakin.
Siitä pitikin Keijulta kysyä, että tuleeko sulta valkovuotoa enemmän kuin normaalisti? Sori vaan ällöjutut, mutta pakkohan mun jotain vertailupohjaa on saada :)

No, ei mulla ollut mitään kummempaa asiaa, tuleepahan nosteltua!
 
Hello! Mun pitikin kommentoida tuota Amazing racea, että seuraan kyllä ja mies kanssa. Ja olin NIIN onnellinen voittajaparista, mä en tykännyt niistä toisista yhtään. Ja se mimmikin kun joutuu tukkansa ajelemaan, oli aika koskettavaa. Vanhukset oli kans sitkeitä sissejä, tosi pitkälle pääsivät!
Piritta,mä luin lohduksi että seuraava tuotantokausi tais alkaa jo tammikuun puolivälissä eli ihan kohta :-)

Gissa, kyllä mulla on valkkaria enemmän havaittavissa, jopa huomattavasti enemmän ja se on sellaista aika vetistä. Tuntuu kans lorahduksia jotka vähän säikäyttää välillä (sorgen vaan tarkat eritekuvaukset mutta kiva jos on apua:). Ja fiilikset kyllä vaihtelee tosiaan, mullakin on aika epävarma olo ajoittain varhaisultrasta huolimatta.
 
"huomenta"
Taas oltu liikenteessä koko päivä, tällä kertaa Ompussa kun oli auto käytössä. Mies lähti aamulla reissuun ja tietty herätti koko perheen somasti klo 5.50! Jokunen hetki meni ennen kuin N nukkui uudelleen ja sitten nukuttiinkin molemmat vierekkäin ysiin asti ja taas tuli KIIRE. N on kyllä niin hauskaa shoppailuseuraa nykyään kun kommentoi jokaiselle joka katsoo rattaisiin ja hymyilee ja keimailee:-). Tulee äidillekin hyvä mieli.

Keiju ja Gissa, eipä näitä meidän lapsi-juttuja tarvitsekaan kommentoida, ehtiihän niitä sitten kun kääröt on sylissä. Tää vertaistuki on vaan NIIN hinoo kun muilla on vanhempia lapsia ja me epätietoiset kyselee että "OLIHAN teilläkin, olihan...??" Välillä sitä on ihan epätoivoinen kun nukkumiset ja syömiset mättää.

N on nyt pari päivää päristellyt ja tehnyt kuplia ja maiskutellut, voitte kuvitella sotkun määrän kun tekee sitä myös syödessään. :-)))

Saakutti sentään, tänään oli pakko ottaa buranaa kun maha on kipeä. Siis alaselkä/alavatsa samaan tyyliin kun menkkojen alkaessa pahimpaan endo-aikaan. KELE jos se alkaa TAAS vaivata.:-((

A pääsi lämpöön, onnenpirkko! Kyllä kelpais edes auringon pilkahdus tähän pimeyteen!
 
Onpas hiljaista, oltiin taas kakkossivulla.

Tampereella on kaunis auringonpaiste. Käytiin kerhoilemassa, laulettiin urakalla joululauluja ja syötiin kakkua. Ihan mukavaa :).

Voi Sandemanin kipuja... ei ole yhtään kivaa.

Ja voi Katan ja Vanessan öitä. Minä yhdyn kuoroon. Olen nyt pari yötä ollut Kaislan kanssa eri huoneessa ja yrittänyt saada häntä nukahtamaan omaan sänkyyn. Ei onnistu. Me jatketaan treenejä. Onneksi nyt ollaan nukuttu yksi pätkä hyvin siinä 12-04, mutta sekä sitä ennen että sen jälkeen on aikamoista pyörimistä. Pandailua, siis.

Ihania reseptejä on tupsahtanut meiliin. Huomenna tulee vieraita, joten niitä vois testata. Mukavaa näin joulun alla tavata kaikkia. Glögi-iltoja on vähän väliä.

Multa jäi se AR:n päätösjakso katsomatta. Mä muuten jostain syystä pidin niistä Robista ja Amberista, vaikka olivatkin kaikkien inhokkeja. Voittajat olivat silti oikeat.

Mä muuten jo uloskirjauduin koko Facebookista, kun totesin, ettei mun tule sitä käytettyä, mutta sitten eilen tuli tarve "vakoilla" erästä muinaista tuttua, joten kirjauduin takaisin ;). Oi aikoja, oi tapoja!

Niin joo, älkää tuoreet plussaajat mitenkään olko pahoillanne, ettette osaa kommentoida lapsiasioihin, kyllä te ehditte! Me ollaan vaan puhtaan iloisia siitä, että olette täällä, ja pääsemme kuulemaan teidän raskauskuulumisianne.

Hyvä, että Sanelman leikkaus sujui hyvin. Nyt vaan voimia odotteluun taasen!

Täytyy mennä laittamaan lounasta tuolle vilperille, joka parhaillaan jahtaa koiraa ferrarilla (Matiaksella näytti olevan samanlainen...). Moro!

 
Panda-mama täälläkin...tiedätte varmasti tunteen kun klo 5 tietää jo että koko päivä menee pilalle...Tosi jees. N päätti herätä ns aamusyötön jälkeen kokonaan eli jutteli iloisesti klo 5-6 jolloin minä vielä halusin nukkua. Nukahti sitten viimein ja heräsi ysin jälkeen. Nyt sitten on syöty aamupuurot ja lounaatkin mutta ei vieläkään päiväunia. Ja pimatsu on aivan sippi ja ei kelpaa kuin syli. Valmistaudu siinä sitten iltaan:-( Nyt otin sen tuohon viereeni soffalle, on ihan ihmeissään että pääsee kassomaan mitä tällä koneella oikein tehrään.
Juups anoppi tulee kolmen maissa illan hoitokeikalle, toivottavasti N ei toista eilistä huutokonserttia, onhan se tylsää anopillekin. Taitaa olla nyt joku vierastus/eroahdistus-kausi mutta ei auta, mun on nyt päästävä vähän kamuja moikkaamaan. Meillä ei juurikaan ole glögikutsuja, hmmm, alkaakohan jengi olla vanhoja vai niin pirun kiireisiä? Mulla ei ole vielä yhtään joulumieli, pitäisi varmaan virittää se jouluradiokanava.
Aurinko paistaa täälläkin. Ja totesin mikä on pimeyden hyvä puoli...ei näy tämä kaikki moska ja p*ska...voi pärkkele, kuka täällä jaksaisi siivota???

Jaahas taitaa pimatsu olla valmis päikkäreille, jospa mutsi kirjoittaisi vaiks joulukortteja sillä aikaa...
 
Täälläkin paistaa aurinko siniseltä taivaalta! Vähän pakkasen puolella, kiva keli.

Hehee, Leo jahtaa koiraa ferrarilla…

Jos Nellis on kelpo shoppailuseuraa, Lotta ei sitä enää ole. Ei viihdy rattaissa kuin tutin voimalla ja sittenkin huonosti. Itte, itte –vaihe on alkanut… Itte pitää pukea. Itte syödä. Itte kävellä. Itte kiivetä syöttötuoliin, saunanlauteille jne. Itte pestä hampaat. Itte juoda lasista. Muka… Yrittää myös häätää meitä esim. tietokoneelta (jotta pääsisi itse leikkimään hiirellä!) ja sanoo pois, pois. Tästä alkaakin sitten se varsinainen kasvatustyö, tavallaan aika hauskaa! Ei voi mennä neidin pillin mukaan, vaikka poru tulee 10 kertaa päivässä, kun ei saa tahtoaa läpi.

Eilen oli nlalääkäri. Tuoreet mitat: 12,2 kg, 86 cm. Paino nollakäyrällä, pituus melkein +2 käyrällä. Pitkä likka. Hää oli elementissään siellä lääkärissä, esitteli nukenhoitotaitojaan, rakensi palikoista tornin ja höpötti lääkärin puolipyörryksiin, keräsi pudonneet klemmarit lattialta ja toi ne lääkärille, joka oli just aikonut pyytää näytteen pinsettiotteesta. ;-D

Mulla oli nla tänään. Perussetti. En halunnut kuunteluttaa sydänääniä, kun ei vältsyyn olisi kuuluneet. Nyt siis rv10+6.

Sitkeitä muuten ovat nuo pikkuiset vieressänukkujat! Me päästiin siinä tosi helpolla, L on aina nukkunut omassa sängyssään. Juontaa varmaan juurensa siihen lonkkalastaan, kun nukkui silloin kopassaan ison tyynyn päällä eikä viihtynyt meidän sängyssä “kovalla” patjalla.

Lootuskalla nenä vuotaa. Esittääkö joku vastalauseita meidän saapumiselle to:na? L toisin koisii parvekkeella ison osan visiitistä. Tai siis toivottavasti niin, kovasti on päikät vaihdelleet taas.

Onkos Julia jo palannut evakosta?
 
Hei pitkästä aikaa!
Ei ole hirveästi ollut voimia/aikaa istua koneella, joten on ollut pitkä tauko, etten ole edes pystynyt lukemaan kuulumisianne!

Plussia on tänne ropissut! Ihanaa, onnittelut kaikille tasapuolisesti! :)

Aniliini on livahtanut matkalle. Toivottavasti matka on onnistunut! Nyt en kyllä ole edes hajulla minne menittekään...

Meillä elämä ei ota edelleenkään sujuakseen. Tuo Stellan 24-4 uni yöllä kuulostaa todella luksukselta! :( Meillä on aika harva yö nukuttu edes tuota vertaa putkeen. Alkaa olla äiti melkoisen sippi, kun yli 10 kuukautta on valvonut. Ja kun ei ne päiväunetkaan ole kuin 30 min, joten ei siinä päivälläkään huilata tai tehdä mitään! Tyttö nukkuu vieläkin yleensä päivällä kolmet unet, kun ei noilla pätkillä kauan jaksa olla hereillä.

Lääkärissä on juostu ja ruokavaliota säädetty, mutta ei ota sujuakseen ja kasvuasiatkin on nyt jo vähän niin ja näin ja kun ei tuo tyttö muutenkaan ole iso! Äidin mieli on huolesta raskas, mutta josko tämä elämä vielä alkaisi sujua?

Ihanaa joulun odotusta kaikille mammoille ja jälkikasvulle!
 
Hellou!
Kaunista paistetta tosiaan, vaihteeksi. Tosin ikävästi paljastaa laiskan kotihengettären...no onneksi saamme huomenna vieraita ( N totta kai tuutte!), joten se antaa vähän lisäpontta rätin heiluttamiseen ;)

Raksassa käyty aamulla ja vauvalla kaikki hyvin. Ja ihana vauvelihan siellä köllötteli, uskomaton tunne JÄLLEEN. Kauniita kuvia saatiin suoraan naamasta ja sivuprofiilia selkärangasta. Aikamoiset pusuhuulet ;) Hyvin eloisa kaveri, eikä suostunut raottamaan jalkoväliä, vaikka mama olisi kernaasti halunnut kurkistaa, hih!
Ihmeellistä, että tyyppi sopii asustelemaan masussa, eikä edes protestoi, vaikka oon tuhannen mutkalle pitkiä päivää ja milloin missäkin asennossa lattianrajassa kyykkimässä.

Suvi, sua onkin huhuiltu. Mukava, että jaksoit silti käydä päivittämässä kuulumisia. Mutta ikävä kyllä kuulla, että teillä edelleen nukutaan huonosti ja ilmeisesti syöminenkin takkuaa. Kurja juttu. Onko tullut lisäallergioita? Eiköhän se teilläkin ala sujua, kun tyttö täyttää vuoden. Luulisi, ja näin ainakin toivomme.

Ounou meidän pandamammoja =( Zemppiä. Sitä kieltämättä kauhulla ajattelee, miten väsynyt sitä saattaa olla vuoden kuluttua. Juuri tähän pimeään aikaan. Nyt on päässyt niin helpolla ja ylipäätään Lotan tavoin M on kaksikuisesta viihtynyt omassa sängyssään. Sinne se kipattiin ja jätettiin hakemaan unta. Nythän nukkumaanmenoa saattelee muutaman minuutin karjuminen, ja johtunee ihan siitä, ettei poika malttaisi lopettaa leikkejään, vaikka yritämmekin rauhoittaa iltaa hyvissä ajoin. Aikansa huutaa ja sitten nukahtaa.

Voi Lottaa ja minäitteä :) Nimittäin, M:han seuraa yleensä pari kk Lodea jäljessä, joten tiedänpä sitten, mitä on luvassa. Siinäpä tosiaan on jälleen oma kasvatussessionsa. Heh, mä olin eka lukevina, että L näytti nukenheittotaitojaan :D
Pitkä likka tosiaan, ja onhan hänellä paljon isompi jalkakin kuin Matskulla. Mä veikkaan, että M on vajaa 11 kg ja 82 cm tai jotain. Kuun lopussa selviää.

Mies on liikuttavan innoissaan, kun jää pojan kanssa kotiin. Huokailee vaan, miten ihanaa, kun hän saa viettää päiviä poitsun kanssa ja mitä kaikkea he aikovat yhdessä tehdä. No se on kiva kuulla ;-) Vaikka puoltoistavuotiaan elämään mahtuu myös niitä ei-niin-kivoja-piirteitä, niin on toi poika hauskassakin iässä - ja niin valloittava. Tietää, että saa meidän nauramaan tietyillä ilmeillään ja sehän on iltojen ohjelmanro. Ja Leon tavoin rakastaa musiikkia ja tanssimista.

Ar:sta vielä..Pitää myöntää, että Rob ja Amber olisi siinä mielessä ansainneet setelinsä, että aikamoinen taistelutahto niillä oli ja Rob osasi ärsyttävyydestään huolimatta vetää juuri oikeista naruista ja nimenomaan kilpailla. Mutta eikös ne miltsinsä aikoinaan saaneet Survivorista..? Mustat oli niin sympaattisia ja kultaisen oloisia, että oikeat kyllä voitti ehdottomasti.
Jees, jos sarja taas jatkuu! Mä en tosin jaksa seurata alkujaksoja kun kisaajia on liuta. Puolivälissä tunnelma alkaa vasta lämmetä.

Pukkaa juttua vähän liikaa, joten poistun sinne rätin varteen :) Unihiekkaa lapsosille!
 
Kiva kuulla Suvista, vaikka tosi kurjaa, että ei ole lähtenyt edelleenkään elämä sujumaan vaivattomammin :( Piritan tavoin, toivotaan kovasti, että pian helpottaa!

Mä olen ihan järjettömän kypsä.... siis tähän avioerolapsen joulunviettoon. Voi jestas. Avioeroa enemmän tämä liittyy mun erittäin erittäin vaikeaan isään. Sitä on mahdotonta miellyttää ja nyt yritettiin järjestää enemmän aikaa aattopäivään hänen kanssa ja ruokailuakin, koska ei ole naisseuraa tänä vuonna. No, sehän ei herralle kelvannut ja saatiin vielä syyt niskoillemme aiemmista jouluista, kun ei olla oltu tarpeeksi hänen kanssa. No, eipä olen hänkään koskaan perinteen muuttamista ehdottanut. Puhuin ja huusin ja itkin sen kanssa eilen puhelimessa about 1,5 tuntia ja asia ei tietenkään selvinnyt suuntaan eikä toiseen. Nyt ilmoitti, että tehdään miten päin vaan, niin ei ole tyytyväinen. Voi kun en olisi jouluihminen, niin ilmoittaisin vaan, että olen kotona, tehkää mitä haluatte. Ei pysty, kun on itsellekin tärkeä juhla. Vaikka mä nyt miten päätän, etten anna sen vaikuttaa ja teen niin kuin itse haluan, kun hän on joka tapauksessa tyytymätön, niin tiedän, että onnistuu pilaamaan meidän joulun, kun meidän pitää jättää se yksin illaksi. Äiti jopa suostui kutsumaan hänet syömään, mikä on aika iso juttu, kun ei voi sietää koko ihmistä :) Sekään ei siis kelvannut. Heräsin sitten neljältä yöllä ja en saanut enää unta, kun aloin taas kelata äijän toimintaa. Tiedän, että tätä on vaikea ymmärtää, kun on oikeasti tosi tosi vaikea tyyppi. Mä en vaan kuulu niihin ihmisiin, jotka pystyy katkaisemaan välit, joten pitää ilmeisesti taas niellä vaan :/
Koko jutun pointti oli se, että mä murehdin nyt, miten tälläinen murhe ja stressi vaikuttaa raskauteen??

Harmi Sanden kipuja, toivottavasti on poikkeuksellista, eikä tule joka kk :(

Mulla on muuten tarkoitus kuunnella sydänääniä ensi viikon perjantaina ja pelkään minäkin, että jos niitä ei kuitenkaan kuulukaan vielä, niin sitten saa olla koko joulun sydän syrjällään. Mulla on taaksepäin kallistunut kohtukin ja se nlatäti sanoi, että se vaikeuttaa sitä löytämistä lisää?? Mites muilla on kuulunut?
 

Similar threads

G
Viestiä
108
Luettu
3K
J
A
Viestiä
104
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
A
Viestiä
126
Luettu
3K
G
N
Viestiä
101
Luettu
3K
P
A
Viestiä
109
Luettu
3K
Lapsen saaminen
^^Keijukainen
K

Yhteistyössä