A
Aniliini#
Vieras
Heippa! Täällä viimeistellään pakkailuja ja olen juossut koko päivän haalien videokameraan kasetteja, täydennystä matka-apoteekkiin, matkalukemista, ristikoita jne. Alkaa olla kondiksessa kaikki. Lähdetään siis ensi yönä joskus yhden tienoilla ajelemaan kohti Hki-Vantaata. Tuntuu vielä astetta mukavammalta lähteä karkuun tätä kamalata sadetta ja harmautta, enää siis muisto vain niistä kauniista hangista.
Kiva kuulla Piritta, että kamunne saivat nauttia lämmöstä, samaa tilaamme, kiitos!
Tiitu, tänne vaan! =)
Stella, me ollaan tietämättämme "noudatettu" tuota "sääntöä", ettei alle 1-vuotiaalle saisi suuttua. Muistan, kun Vili oppi kävelemään (juuri vuoden tietämillä), silloin tietty ehti joka paikkaan ja vauhti koveni, niin kun mummulassa meni lasikaapille, ja oli vetää syliinsä kaikki viinilasit, niin mies ekaa kertaa korotti äänensä normaalia kovemmaksi, kun komensi. Mä tiuskaisin miehelle, ettei saa huutaa lapselle, kyllä se muutenkin perille menee. Ei kylläkään silloin edes huutanut, eikä ollut vihainen, komensi vain aiempaa kovemmalla ja tiukemmalla äänellä. Sen jälkeen sitä on itsekin korotellut sitä ääntään, vaikka olin eri mieltä aluksi asiasta. Mutta harmittavaista, kun hermostuksissaan sitä tulee joskus ärjäistyä. Toki pikkuvauva-aikanakin meni väillä hermo huutoon, mutta silloin "noudatin" sitä Nekun konstia, että menin toiseen huoneeseen kiroilemaan, puremaan hammasta ja itkemäänkin. No, se siitä.
Sanelman tekstiä lukiessa tuli kyllä taas todellakin mulla myös suru puseroon, mutta hienosti Stella taas kirjoitit, että me täällä vahvasti uskotaan siihen plussaan, vaikka oma toivo taatusti välillä ajan tiimellyksessä hiipuu. Kunhan se kohtu nyt toimenpiteen myötä muuttuu "vastaanottavaiseksi", niin avot!!
*Hali Sanelmalle!*
Mulla on aivan loistava th, lupsakka ja asiansaosaava n. kolmevitonen tätsy. Ihan ykkönen! On siis sekä mulla että Vilillä. Harmittaa vietävästi, kun meiltä täältä omasta kylästä siirtyy äitiysnlapalvelut naapurikaupunkiin vuodenvaihteessa, mutta tuttu th säilyy silti lastennlassa, joten emme "menetä" häntä.
Harmitus siis Keiju, ettei synkannut omasi kanssa. Toivon mukaan käy yhtä hyvin ajan kanssa kuin Riinuskalle. Ja ainahan sulla on mahdollisuus pyytää päästä jolle kulle toiselle, jos ei kemiat osu kohdille. Harva varmaan pyytää vaihtoa em. syistä, vaan ehkä tyytyy ajattelemaan Nekun tavoin, että kun perusasiat hoituu, niin ok.
Onneksi Julian poppoo tosiaan pääsi evakkoon.
Heh, ihanaa, kun Matias sai leluja kasapäin. Uudet jutut kiinnostaa aina. Mä ostin justiinsa Vilille paketillisen jotain häkkyräautoja, saa sitten koneessa tutkia, jos uutuuden viehätys kestäisi jonkin aikaa!
Hih, Vili kävi tänään itsenäisesti potalla pissalla!! Annan aina aamulla nakupelleillä ja tänään ei pysynyt sekuntiakaan potalla vaipanpoiston jälkeen. Sanoin vain, ettet sitten pissi lattialle. Hetken päästä kuulin jotain kolinaa vessasta -silitin itse pyykkejä toisessa huoneessa- ja kun jonkun ajan kuluttua menin katsomaan, niin aika annos pisua oli potassa ja poika siis jo olkkarissa leikeissään. Oli selvästi ylpeä, kun sai paaaljon kehuja. Siinä sitten hihkuttiin ja taputettiin molemmat!
Nyt laitan vielä musiikkia mp3:een ja taidetaan mennä pötköttämään kirjojen pariin Vilin kanssa, nukkui tänään ihan minipäikkärit. Saapahan (toivottavasti!)sitten illalla ajoissa unille, kun yöllä havahtuu kuitenkin puettaessa ja autoon siirrettäessä.
Mukavaa viikkoa kaikille, toivotaan lunta ja pari pakkasastetta! Saattaa olla, että kurkin tänne, jos jossain koneelle pääsen! Kiitokset matkatoivotuksista!
Kiva kuulla Piritta, että kamunne saivat nauttia lämmöstä, samaa tilaamme, kiitos!
Tiitu, tänne vaan! =)
Stella, me ollaan tietämättämme "noudatettu" tuota "sääntöä", ettei alle 1-vuotiaalle saisi suuttua. Muistan, kun Vili oppi kävelemään (juuri vuoden tietämillä), silloin tietty ehti joka paikkaan ja vauhti koveni, niin kun mummulassa meni lasikaapille, ja oli vetää syliinsä kaikki viinilasit, niin mies ekaa kertaa korotti äänensä normaalia kovemmaksi, kun komensi. Mä tiuskaisin miehelle, ettei saa huutaa lapselle, kyllä se muutenkin perille menee. Ei kylläkään silloin edes huutanut, eikä ollut vihainen, komensi vain aiempaa kovemmalla ja tiukemmalla äänellä. Sen jälkeen sitä on itsekin korotellut sitä ääntään, vaikka olin eri mieltä aluksi asiasta. Mutta harmittavaista, kun hermostuksissaan sitä tulee joskus ärjäistyä. Toki pikkuvauva-aikanakin meni väillä hermo huutoon, mutta silloin "noudatin" sitä Nekun konstia, että menin toiseen huoneeseen kiroilemaan, puremaan hammasta ja itkemäänkin. No, se siitä.
Sanelman tekstiä lukiessa tuli kyllä taas todellakin mulla myös suru puseroon, mutta hienosti Stella taas kirjoitit, että me täällä vahvasti uskotaan siihen plussaan, vaikka oma toivo taatusti välillä ajan tiimellyksessä hiipuu. Kunhan se kohtu nyt toimenpiteen myötä muuttuu "vastaanottavaiseksi", niin avot!!
Mulla on aivan loistava th, lupsakka ja asiansaosaava n. kolmevitonen tätsy. Ihan ykkönen! On siis sekä mulla että Vilillä. Harmittaa vietävästi, kun meiltä täältä omasta kylästä siirtyy äitiysnlapalvelut naapurikaupunkiin vuodenvaihteessa, mutta tuttu th säilyy silti lastennlassa, joten emme "menetä" häntä.
Harmitus siis Keiju, ettei synkannut omasi kanssa. Toivon mukaan käy yhtä hyvin ajan kanssa kuin Riinuskalle. Ja ainahan sulla on mahdollisuus pyytää päästä jolle kulle toiselle, jos ei kemiat osu kohdille. Harva varmaan pyytää vaihtoa em. syistä, vaan ehkä tyytyy ajattelemaan Nekun tavoin, että kun perusasiat hoituu, niin ok.
Onneksi Julian poppoo tosiaan pääsi evakkoon.
Heh, ihanaa, kun Matias sai leluja kasapäin. Uudet jutut kiinnostaa aina. Mä ostin justiinsa Vilille paketillisen jotain häkkyräautoja, saa sitten koneessa tutkia, jos uutuuden viehätys kestäisi jonkin aikaa!
Hih, Vili kävi tänään itsenäisesti potalla pissalla!! Annan aina aamulla nakupelleillä ja tänään ei pysynyt sekuntiakaan potalla vaipanpoiston jälkeen. Sanoin vain, ettet sitten pissi lattialle. Hetken päästä kuulin jotain kolinaa vessasta -silitin itse pyykkejä toisessa huoneessa- ja kun jonkun ajan kuluttua menin katsomaan, niin aika annos pisua oli potassa ja poika siis jo olkkarissa leikeissään. Oli selvästi ylpeä, kun sai paaaljon kehuja. Siinä sitten hihkuttiin ja taputettiin molemmat!
Nyt laitan vielä musiikkia mp3:een ja taidetaan mennä pötköttämään kirjojen pariin Vilin kanssa, nukkui tänään ihan minipäikkärit. Saapahan (toivottavasti!)sitten illalla ajoissa unille, kun yöllä havahtuu kuitenkin puettaessa ja autoon siirrettäessä.
Mukavaa viikkoa kaikille, toivotaan lunta ja pari pakkasastetta! Saattaa olla, että kurkin tänne, jos jossain koneelle pääsen! Kiitokset matkatoivotuksista!