U
unelmaa kohti
Vieras
Olen tällainen 28-vuotias naisihminen ja nyt vasta on käynyt selväksi, että poliisiksi mä haluankin. Olen opiskellut ravintolakokiksi aiemmin ja sen jälkeen muutaman vuoden kemiaa yliopistossa, kun en ole tiennyt, mitä oikeasti haluan. Töissä olen koko ajan, myös yo:ssa kirjoilla.
Nyt tiedän, poliisin ammatti olisi minulle varmasti hyvä vaihtoehto, käynyt mielessä aiemminkin, mut en ole uskaltanut toteuttaa, kun kuvittelin, että pitää olla akateeminen tutkinto. Pääsykokeet ovat haastavat, mutta mulla on hyvä kunto ja uskon, että selviäisin muutenkin.
Mies ei nyt innostu suunnitelmastani. Koulu kestäisi 3,5 vuotta, ei ole edes pitkä aika. Jos en pääse nyt seuraavassa haussa, menen armeijaan puoleksi vuodeksi (tai vuodeksi jos on pakko), luulisi sillä irtoavan sitten vaadittavat pisteet. Jos siis ei ihan pieleen mene muuten.
Ei ole kertonut mulle, miksi ei pidä ajatuksesta. Mun elämänihän tämä kuitenkin on. Toki mulle tulisi eteen paikkakunnan vaihdos ja mahdollisesta inttiajasta aiheutuva ero, mutta onhan nuo asiat järkättävissä ja koulu ei kestä ikuisesti.
Harmittaa, kun toinen ei tue ollenkaan. En halua tehdä loppuelämääni kokin hommia ja kemia taas ei ole mun ala, ehkä joskus saan ne fm-paperit, mutta sillä asialla ei ole todellakaan kiire.
Nyt tiedän, poliisin ammatti olisi minulle varmasti hyvä vaihtoehto, käynyt mielessä aiemminkin, mut en ole uskaltanut toteuttaa, kun kuvittelin, että pitää olla akateeminen tutkinto. Pääsykokeet ovat haastavat, mutta mulla on hyvä kunto ja uskon, että selviäisin muutenkin.
Mies ei nyt innostu suunnitelmastani. Koulu kestäisi 3,5 vuotta, ei ole edes pitkä aika. Jos en pääse nyt seuraavassa haussa, menen armeijaan puoleksi vuodeksi (tai vuodeksi jos on pakko), luulisi sillä irtoavan sitten vaadittavat pisteet. Jos siis ei ihan pieleen mene muuten.
Ei ole kertonut mulle, miksi ei pidä ajatuksesta. Mun elämänihän tämä kuitenkin on. Toki mulle tulisi eteen paikkakunnan vaihdos ja mahdollisesta inttiajasta aiheutuva ero, mutta onhan nuo asiat järkättävissä ja koulu ei kestä ikuisesti.
Harmittaa, kun toinen ei tue ollenkaan. En halua tehdä loppuelämääni kokin hommia ja kemia taas ei ole mun ala, ehkä joskus saan ne fm-paperit, mutta sillä asialla ei ole todellakaan kiire.