Täytyy myöntää, että pettyisin jos lapseni olisivat pelkkiä tyttöjä

Pelkät tyhmät ihmiset osaa lukea tuon silleen että aloittaja vähättelisi tyttöjä. Ettekö tampiot tajua, että ap:sta olisi mukavaa saada molempia, sekä tyttöjä etkä poikia.

Minun mielestäni lause "en pettyisi jos en saisi yhtään tyttöä" ei kyllä tarkoita sitä, että haluaisi molempia sukupuolia. Mutta en kyllä osaa ajatella aloitusta niinkään, että tytöt ovat huonompia.

 

Aika naurettavaa moralisointia, että ap ei voisi olla hyvä vanhempi kun tuollaista kertoo Mulla on neljä tyttöä ja mä olisin mieheni vuoksi kyllä toivonu poikaa. Mieheni olisi myös ehdottomasti halunnut pojan, mikä tietysti on monen mielestä luontevaa ja sen saa kyllä sanoo ääneen

 

Itse olisin ollut todella pettynyt, jos en olisi saanut tyttöä. Se että esikoinen on poika oli jo sinällään pettymys, josta tosin pääsin pian lapsen syntymän jälkeen yli.

 

Itse en etukäteen toivonut mitään, tytön ja pojan sitten sain. Äärettömän onnellinen olen siitä, että saan kokea molempien äitinä olemisen.

 

Meilläkin juuri näin! Ihania tyttöjä ja jos kolmas tulee toivon tyttöä! Tytöt on niin ihania! Ehkä jotkut meistä on luotu tyttöjen äideiksi ainoastaan

Tämä on varmasti totta, toiset kokee itsensä "poikaäideiksi" ja toiset "tyttöäideiksi". Ehkä kokemus äitiydestä tuleekin harrastusten ja osaamisen kautta. En ikinä näkisi itseäni opettamassa virkkaamista tyttärilleni (enkä pojillekaan).

 

Eihän siinä ole mitään pahaa että toivoo. Mutta mä kerron sulle, että kun saat syliisi lapsen, synnytyksen jälkeen, niin sillähän ei ole enää mitään väliä.

 

Tämä on varmasti totta, toiset kokee itsensä "poikaäideiksi" ja toiset "tyttöäideiksi". Ehkä kokemus äitiydestä tuleekin harrastusten ja osaamisen kautta. En ikinä näkisi itseäni opettamassa virkkaamista tyttärilleni (enkä pojillekaan).

Miksi tyttöjen äidin pitäisi harrastaa virkkaamista? Ei sukupuolillla ole mitään eroa, kaikki tuollaiset jutut ovat kasvatuksen aikaansaamia, jos tytöt harrastavat virkkaamista enemmän.

Oikeastihan moni tyttö haluaisi esim. valita puukäsityön, mutta koska tietää että vain pojat valitsevat sen, ja sinne ei tule muita tyttöjä, ei valitse.

Ei ole mitään eroja, jos kasvatus on sama.

 

[QUOTE="jaahas";28782531]Miksi tyttöjen äidin pitäisi harrastaa virkkaamista? Ei sukupuolillla ole mitään eroa, kaikki tuollaiset jutut ovat kasvatuksen aikaansaamia, jos tytöt harrastavat virkkaamista enemmän.

Oikeastihan moni tyttö haluaisi esim. valita puukäsityön, mutta koska tietää että vain pojat valitsevat sen, ja sinne ei tule muita tyttöjä, ei valitse.

Ei ole mitään eroja, jos kasvatus on sama.[/QUOTE]

Pakko sanoa, että kyllä niissä on eroja, tytöissä ja pojissa, vaikka kasvatus olisi sama.

 

Ensimmäisellä lapsellani ei ollut väliä kumpaa sukupuolta on. Nyt minulla on kaksi poikaa ja olisin niin toivonut tyttöä edes toiseksi ja nyt olen miettinyt et pitäisikö vielä kolmannen kerran kokeilla josko tyttö saataisiin. En tiedä mistä tämä juontaa juurensa mutta jotenkin vaan haaveilee tytöstä... Ja voi kuinka olisin halunnut kummilapseksi tyttöä.

 

Onko sinulla yhtään lasta? Varmaan mielipiteesi muuttuu kun saat sen tytön tai pojan.

 

[QUOTE="Vieras";28782542]Pakko sanoa, että kyllä niissä on eroja, tytöissä ja pojissa, vaikka kasvatus olisi sama.[/QUOTE]

Mun mielestä ei. Kun ne kasvattaa vaan ihmisiksi.

Siihen saakka kun ne ei tiedä miten niiden kuuluu tehdä, miten kaikki muut tekevät, mitään eroa ei ole mieltymyksissä.

 

[QUOTE="jaahas";28782657]Mun mielestä ei. Kun ne kasvattaa vaan ihmisiksi.

Siihen saakka kun ne ei tiedä miten niiden kuuluu tehdä, miten kaikki muut tekevät, mitään eroa ei ole mieltymyksissä.[/QUOTE]

Kyllä niissä on eroja, yhtä arvokkaita ovat toki. Erilaisia, mutta saman arvoisia

 

Mulla on yksi poika, ja toivon kovasti että saisin vielä joskus tytönkin <3 en kyllä pettyisi vaikka pelkkiä poikia siunaantuisikin.. Ihanii on kaikki <3

 

[QUOTE="liinis";28782454]No jos pitäisi valita kenen olisi syytä jäädä lapsettomaksi niin ap olisi listani kärkipäässä.

Kaikenlaista voi omassa päässän pohtia, mutta idiootin tunnistaa siitä, että aivopierut pitää julkisesti jakaakin.[/QUOTE]

Miksi ei saa sanoa ääneen, että haluaa myös pojan? Täällä ollaan heti sylkemässä päälle jonkun sanoessa sen, mitä moni ajattelee.

 

Minulla on yksi tyttö ja odotan toista lasta, jonka sukupuoli ei ole vielä tiedossa. Tykkäisin kyllä yhdistelmästä tyttö+poika. Jos pitäisi valita pelkkiä tyttöjä tai pelkkiä poikia... valitsisin ehkä tytöt. Koen, että naiset ovat ylipäätään kykenevämpiä toimimaan ja jollain tapaa itsenäisempiä. Ehkä olen liikaa nähnyt sellaisia veteliä tyhjäntoimittajamiehiä, jotka eivät osaa tehdä mitään päätöksiä.

 

Tästä ketjusta ja sen vastauksista huomaa, että naisen on helpompi sanoa toivovansa tyttöä ja se näyttää olevan hyväksytympää.. Jos toivoo ap:n tavoin poikaa, niin heti pidetään aivopesun uhrina (näin kärjistetysti). Itselle oli sama kumpaa sukupuolta tulee.. Esikoinen on tyttö ja kuopus poika. MUTTA minusta poikien kanssa on helpompi olla.. Myös eläimissä esim. koirissa suosin uroksia jos pitäisi valita perheenjäsen. Urokset/pojat ovat jotenkin selkeämpiä luonteeltaan.. Minä olen tosin kasvanut kahden veljen välissä, joten se voi vaikuttaa ajatuksiini.

Rakastan tyttöäni aivan kuin hullu puuroa ja en tee eroa lasteni välille millään tavalla tasapuolisuudessa tms. mutta silti pojat ovat simppelimpiä luonteeltaan Tyttö on kietonut isänsä pikkurillinsä ympärille aivan totaalisesti.. Ja minun mies toivoi poikaa valtavasti jo tytön kohdalla.

 

[QUOTE="Vieras";28782542]Pakko sanoa, että kyllä niissä on eroja, tytöissä ja pojissa, vaikka kasvatus olisi sama.[/QUOTE]

On niissä eroja. Tytöt on hankalampia murrosiässä, pojat on paljon suoraviivaisempia ja muutenkin helpompia.

Tosin, pojathan ei juttele yhtä helposti eivätkä ole yhtä avoimia kuin tytöt, murrosiässä.
Niistä vähän kaivaa tunteita esiin, jutella ja niitä pitää myöskin halata. Ei ne juuri halaile oma-aloitteisesti.

Tytöt on sikäli helpompia, ettei ne sulkeudu kovin helposti.
Jos vaan saavat raivota ja itkeä rauhassa, ettei sitä kielletä.

Poikienkin kyllä pitäisi saada raivota ja itkeä kotonaan, jos siltä tuntuu.
Aikuisten pitäisi pystyä kestämään se, ja keskustelemaan lastensa kanssa siitä miltä lapsista oikeasti tuntuu.

Harvat vaan pystyvät ja edes haluavat.

 

Pojat voivat olla kamalia, esim. 12v tyttöni on kertonut, että hänen luokkalaiset pojat kutsuvat häntä pikkupilluksi ja etteivät halua olla tyttöni kanssa, koska hän ei anna pillua. Toisen koulun tytöt kuulemma antavat (epäilen).

Lisäksi kun meillä on käynyt näitä poikia, niin kauheata rymyämistä, pelkäsin että seinät kaatuvat. Mylläsivät kaikki sängyt ja jäi vaan kauhea siivo kun lähtivät.

On mulla positiivistakin sanottavaa pojista, voivat olla ihan hauskoja tyyppejä. Mutta olen huomannut, että vaikka tytöt saattavatkin olla kierompia, niin pojat puhuvat kyllä eniten paskaa!

Ei mua silti joo haittaisi vaikka saisinkin pojan, pitäisi vaan keskittyä enemmän rajoihin ja kasvatukseen, jos vertaa tyttöön.

 

[QUOTE="vieras";28782783]On niissä eroja. Tytöt on hankalampia murrosiässä, pojat on paljon suoraviivaisempia ja muutenkin helpompia.

Tosin, pojathan ei juttele yhtä helposti eivätkä ole yhtä avoimia kuin tytöt, murrosiässä.
Niistä vähän kaivaa tunteita esiin, jutella ja niitä pitää myöskin halata. Ei ne juuri halaile oma-aloitteisesti.

Tytöt on sikäli helpompia, ettei ne sulkeudu kovin helposti.
Jos vaan saavat raivota ja itkeä rauhassa, ettei sitä kielletä.

Poikienkin kyllä pitäisi saada raivota ja itkeä kotonaan, jos siltä tuntuu.
Aikuisten pitäisi pystyä kestämään se, ja keskustelemaan lastensa kanssa siitä miltä lapsista oikeasti tuntuu.

Harvat vaan pystyvät ja edes haluavat.[/QUOTE]

Voi mitä yleistämistä. "Tytöt ovat sellaisia ja pojat tällaisia." Argh.

 

Onneksi meitä on erilaisia. Mulla taas on kolme tyttöä ja itse olen erittäin onnellinen näin! Pojat ovat ihan ok, mutta minkäänlaista pettymystä en ole kokenut, päin vastoin.

samat sanat.

 

Meillä kahdeksan lasta. Kolme poikaa. Ihan samanlaisia se on kuin siskonsa, ihania, innokkaita, reippaita rasavillejä. Nuorena ajattelin, että olisipa kiva saada tyttöjä. Loppujen lopuksi, näin 40-vuotiaana, lapset ovatkin minulle ensisijaisesti lapsia. Eivät tyttöjä, eivät poikia. Eivät prinsessoja eivätkä palomiehiä. He ovat lapsia, jotka toimivat sen mukaan, millaisen luonteen Luoja on heille antanut, he ovat sellaisia jollaiseksi heidän persoonansa ovat muovailtu. Se, mitä he jalkoväliinsä saavat, ei tee heistä yhtään vähemmän tai enemmän toivottavia.
Kahdeksatta odottaessa en toivonut tyttöä tai poikaa. Olin ainoastaan iloinen uudesta lapsesta, oli hän millainen hyvänsä

 

Kyllä niissä on eroja, yhtä arvokkaita ovat toki. Erilaisia, mutta saman arvoisia

Mutta tärkeämpiä on ne erot niiden lapsien välillä, ei lasten sukupuolten välillä. Sä voit saada pojan, joka haluaa käyttää mekkoja ja tytön, joka haluaa ajaa rekkaa.

 

Lapsia minulla ei ole vielä, mutta näin alakoulun opettajan näkökulmasta: tytöt ovat ilkeämpiä ja kaksinaamaisenpia, kuin pojat. Tytöt kiusaavat enemmän. Tytöt osaavat olla todella ilkeitä. Ilkeys on tytöillä yleisempää, kuin pojilla.

 

Minä toivoisin kovasti poikaa! Mun mielestä pienet pojat ovat niin suloisia!! Mua ei haittaa, vaikka kaikki lapseni olisivat poikia.
Toivottavasti joskus omia lapsia saan.

 

Toivoin kovasti poikaa. Ultrassa mulle kerrottiin, että odotan tyttöä. Petyin aluksi, mutta nyt olen täysin tämän masuasukkini lumoissa <3