Tämmönen tuli mieleen(liittyy tutista luopumiseen)

Moi! Kun meidän olis tarkotus luopua nyt pikimmiten tutista, neiti on nyt 2,5v, niin onko kukaan koittanu sellasta että jätettäisiin päikkärit väliin, ainakin vähäks aikaa jos se uni sitten tulis paremmin illalla ilman tuttiakin kun on tarpeeks väsy!? Meidän likka on muutaman kerran jättäny muutenkin nukkumatta päikyt, ei vaan oo uni tullu parin tunnin pyörimisen jälkeen.. Kokeiltiin jo yks yö ilman tuttia( puoltoista tuntia itki ennen nukahtamista ja yöllä heräs pari kertaa huutamaan.) Mutta hemmetti kun neiti löysikin seuraavana päivänä jostain jemmasta vielä tutin vaikka olin muka kattonu kaikki paikat.. No, tuli vähän liikaakin tätä tekstiä, mutta siis mitä mieltä ootte siitä mun alkuperäsestä ideasta? Kiitos!

 

Meillä poika nyt 2v 3kk. Itse suunnittelin tuteista luopumisen apuna tuota samaa, mitä olet ajatellut. Että sitten illalla väsyneenä tulis uni helpommin. Mutta tänään ykskaks poika sanoi vievänsä tutit oravavauvoille. Niin tehtiin. Ja nukahtaminen iltaunille sujui ihan samalla tavalla kuin normaalistikin. Mutta ihan kokeilemisen arvoinen asia toi sun idea!

 

Ei mielestäni hyvä idea, jos tyttö edelleen tarvitsee päikkärinsä, voi nukahtaminen olla vain hankalampaa illalla, jos on yliväsynyt. Tuon ikäistä voisi ehkä jo lahjoa, eli sopia jotkut kaupat. Meidän poika oli aikoinaan myös hyvin koukussa tuttiin, ja hänen kanssaan tehtiin diili, että tutit vaihdettiin sellaiseen isoon ulkona poljettavaan traktoriin. Meidän 1v 9 kk tyttö sen sijaan vieroitettiin tutista ilman itkuja, uskomattoman helposti. Tosin hänen on vaikeampi nukahtaa nykyään, mutta ei se itkemistä ole, vaan sellaista touhuamista ja hölisemistä.

 

Minä peesaan Äipykkää: yliväsyneenä nukahtaminen ehkä entistäkin vaikeampaa - etenkin ehkä sitten ilman tuttia - sen kun kuitenkin on rauhoittumisen apu.

Tuossa toisessa tutti-ketjussa jo kerroinkin, että meillä meni ihmeellisen helposti ihan "unohtamalla" unitutista luopuminen. Itse ajattelin asian paljon vaikeammaksi kuin se lapselle olikaan.

 

Meillä toimi ihan pikku kakkosen pikku prinsessan tyyli.. äiti lupasi luopua suklaasta ja tyttö tutista.. näin ollaan pysytty lupauksissa vuoden vaihteesta. Pari kertaa on kysellyt tuttia mutta olen muistuttanut että äiti luopui myös huonosta tavasta.
Tyttö 2v 3kk.

Meillä jäi muuten päikyt samoihin aikoihin melkein kokonaan.. hyvin riittää tässä iässä parit päikyt viikossa jos tarvitsee lainkaan. Yöunien pituudestahan se myös riippuu.
Meillä taisteltiin yöunille menon kanssa kunnes tajuttiin ettei tytön tarvitse joka päivä nukkua päikkyjä.

 

Kiitos kokemuksistanne ja vinkeistä =) ! Tuo lahjominen mullakin kävi mielessä että saa sitten jonkun uuden unilelun tms. tilalle jos luovutaan tuteista. Ja tyttö ei tuttia edes syö muulloin ku nukkumaan mennessä, joskus kun kiukkuhetki tulee niin sanoo hakevansa ne mutta huomion kiinnittäminen muualle on auttanut unohtamaan ne.. ehkä mä stressaan ite liikaa koko asialla ja se saattaa mennäkin helposti. Pitäkää peukkua, ensi perjantaina(kun on viikonloppu edessä ja saadaan olla kotona) meinataan tuteista luopua, palaan sitten kertomaan miten kävi !

 

Mulla puoltoistavuotias muksu ja ollut nyt vajaa pari viikkoa ilman tuttia. Mä leikkasin tutin pään rikki, eli halkasin sen tutin. Jätin tutin pöydälle päivällä, mistä poika sen löysi ja sitä sitten ihmettelemään, kun on mennyt rikki. Tuli oikein näyttämään pariin kertaan ja voivoteltiin yhdessä rikkimennyttä tuttia. Kun tuli päikkärieden aika ja maito oli juotu ja olis ollu tutin aika, niin tarjosin sitä rikkinäistä tuttia. Vähän aikaa sitä ihmetteli ja sit antoi mulle takaisin ja kävi maate. Unileluaan yritti imeskellä ja vähän kitisten lopulta nukahti. Sen jälkeen vielä muutaman päivän ajan tarjosin sitä rikkinäistä tuttia ja nyt on tutti jo unohtunut kokonaan. Nukahtamainen vie vähän enemmän aikaa kun tutin kanssa, mutta oon löytänyt uuden tavan rauhoittaa pojan untenmaille; hiljaa sormella kutittelen/piirrän silmien ympäriltä ja korvasta, hiljenee ja rauhoittuu heti. Vähän sekavasti tuli nyt kirjoitettua, mutta näin sujui vieroitus meillä. Seuraavaksi vuorossa tuttipullo... Tsemppiä.

 

Meillä isännys vieroitti tytön 1v11kk viime viikonloppuna tutista. Oli päikkäreille laittanut ja kun typy oli kysyny tuttia niin oli vaan sanonut että ethän sä tuttia enää tarvii. Isot tytöt ei syö tuttia. Tyttö oli vastannut että ei tarvii ja oli käynyt nukkuu. Illalla oli myös kysynyt tuttia, mut iskä oli saman kysymyksen tehnyt ja tyttö vastannut samalla tavalla. Kävi nukkuu ilman ongelmia. Tutti siis jäi yhden päivän aikana. Unirätti hänellä on ollut ihan vastasyntyneestä lähtien ja se kelpaa nyt pelkästään unikaveriksi. Tyttö ollut tosi kiinni tutissa ihan koko pienen elämänsä. Söi sitä muutenki ku vaan unilla. Luulin että toi vieroitus olisi yhtä huutoa, mutta meni kyllä yllättävän helposti. Yöunetkin on rauhottunu tutin jäätyä. Ei herätä enää yöllä siihen että pitää mennä laittaa tutti suuhun. Nukahtaakin paremmin yksinään ilman tutilla leikkimistä. Vieläkin saattaa kysyä tuttia, mut nauraa sitten päälle.

 

Meillä otettiin tuttipullot pois vuoden iässä, ja tänään tulin kotiin oltuani päivän poissa oli mies laittanut tutin jemmaan aamulla ja oli kääntänyt huomion muualle sitä pyydettäessä. Nukkumaan menokin meni ilman suuria tunteita, vain n.30min. etsi tuttia kädestäni välillä ja "valitti" hämmennystään, ei siis itkua. Olen tosi mielissäni tästä, puhe oli että viimeistään 2.v lähtee tutti. Itse en olisi ollut tarpeeksi päättäväinen vierotukseen nyt, joten hatun nosto miehelle!

 

Peesaan edellisä ja yrittäisin päästä tutista eroon ensin muilla keinoilla ja sitten vasta päiväunien jättämisellä pois.

Meillä 1v8kk luopui juuri joulun jälkeen tutistaan tosi helposti. Oltin jo syksyllä puhuttu, että keväällä annetaan tutit oravan poikasille, kun poika niin kovasti tykkää oravista ja se onkin hänen ainoa tunnistettava sanansa tähän mennessä. Joulun jälkeen puhuttiin taas oravista, niin poika selvästi osoitti haluavansa antaa tutin oraville ja laitoinkin sen pihapuun oksalle ja sinne jäi toinen kahdesta käytössä olleesta tutista. Ja sinäpäivänä päiväunille nukahti ilman tuttia ihan helposti. Seuraavana iltana ehdotin, että annetaanko toinenkin tutti oraville ja poika laitto toisen tutin itse joulukuusen oksalle oravaa varten ja sen jälkeen meillä ei ole tuttia syöty. Ihmeen helposti onnistu, eikä yhtään huutanu tuttiaan takaisin eikä itkeskelly yöllä. Eli ei se tutista luopuminen aina niin vaikeaa ole, jos osaa ajoittaa sen sopivaan hetkeen, valmistelee lasta siihen ja keksii jonkun kivan jutun millä tutista päästään kuten meillä tää oravajuttu oli se pointti.

 

Moikka taas! Sinne vei likka reippaasti tutit puun juurelle orava-vauvoja varten viime perjantaina ja hyvin on menny yöt, väliilä herää ja kömpii viereen mutta paijaamalla nukahtaa uudestaan! Sunnuntaina kyllä jäi päikkärit väliin, ei puhettakaan että olis nukahtanu. Ja lauantai meni kuumeillessa, joten neiti nukkui vähän väliä pitkin päivää(ihme kuumeilu kun kesti vaan sen yhden päivän!?) Hoidossa on nukkunu kiltisti päikkärit eli stressasin ihan turhaan tätäkin asiaa :| ! Mutta näin siis meillä meni kivasti tää tutista luopuminen =)

 

mites tuollainen joka ei vielä osaa puhua,tajuaa asian...sitä tässä mietin...meillä tuo olis edessä ja poju nyt 1v 8kk

 

Ei meillä ainakaan ollut ongelmaa, tuota olin itsekkin miettinyt. Nyt viikon aikana on syliä kaivannut enemmän hetkellisesti, herännyt kaksi kertaa kuudelta kun tuttia ei ollutkaan. Myös kaksi kertaa on käynyt pyytämässä tuttia sieltä missä se aiemmin oli. Kaikenkaikkiaan pieniä asioita. Parhaiten toimii huomion kääntäminen aivan muualle. Meillä se meni tosiaan siihen että tuttia etsittiin jatkuvasti, vaikka niitä osti kuinka monta niin aina niitä oli yksi löydyksissä..ja yöllä sitä tuttia kopeloitiin ympäri petiä monta kertaa yössä. Nyt muksu nukkuu tasaisesti ja rauhallisesti nuita paria aamukuuden heräämistä lukuunottamatta, ja silloinkin on nukahtanut vielä.

Pois vaan niin jo helpottaa elämä, näin ainakin meillä. Tyttö on myös yleisesti ottaen iloisempi kun ei tarvitse huolehtia tutista ollenkaan näin entinen tuttiriippuvainen on nyt reipas tyttö!

 

mustajuuri kiitos vastauksesta.meillä juuri nuo yöt menee noin.kopeloidaan pisin lattiaa tuttia ja huuto ei lopu ennen kuin se suussa.mietin vaan mikä ilta on meillä se tutiton,kestääkö koko perhe sen huudon,vai liiottelenko vain....päivällä ei sitä ole enää käyttänyt aikoihin.päivä-ja yöunilla vain ehdoton.