tämmöistä probleemaa

No niin.... Antakaapa palautetta meidän tilanteeseen. Rakastan vaimoani suunnattomasti,ja uskallan tuoda sen julkikin päivittäin.Naimisissa olemme olleet yli 20v ja lapsiakin on siunaantunut Minua on alkanut hiertää vaimoni "puhumattomuus" eli hän ei kerro mitään ellei erikseen kysy hänen mieltään painavista asioista. yleensä kyllä suuttuu kun kysyn,vedoten ettei mielessä mitään.Hänellä on myös ärsyttävä tapa "unohtaa"mainita kaikkia koskevista asioista/tapahtumista. Hän on muuten 10+ vaimo,mutta haluaisin jakaa myös muuta,kun laskut ja hiljaisuuden. Puhuminen ei tunnu aukaisevan solmuja....

A P U V A.

 

Onko käytössäsi oikeita konsteja? Huumorilla voi kysyä, ja muutenkin eri sanamuodoilla, jotkut tietyt muodot kun voi ärsyttää.. Vai onko hänellä päässään jokin asia jota hän vasta muotoilee oikeaan muotoon- silloin on turha edes kysellä välttämättä. Onko tilanne ja hetki oikeita? tarvitseeko hän aikaa sanomiseen ja rauhallisuutta?
Vai onko hän muuttumassa? Ja muista miehenä kertoa myös tunteesi: tuntuu pahalta kun en saa tietää ajatuksiasi, vaikka selvästi näkee että jokin sinua vaivaa? tms.

 

Hän ehkä on nyt vasta päässyt elämän vaiheeseen jossa on "omaa" aikaa jota hän on ehkä kaivannut kovasti je sitten varjelee tätä omaansa kaikelta hyväätarkoittavaltakin puuttumiselta.Toisekseen kaikenlainen jakminen ja puhuminen vaatii useimmiten myös kannanottoa asioihin ja ehkä hän haluaa rauhaa ja hiljaisuutta eikä halua ottaa kantaa tai aiheuttaa eripuraa jne....Jos hän on kauan ja paljon jakanut sinun ja perheen kanssa kaiken (jopa yksityisinmmät wc hetkensä kuten kotiäiti joskus joutuu tekemään) niin ehkä tilanne on nyt toisessa ääripäässään. Ja vaikka sinä tiedät rakastavasi vaimoasi ja ehkä sanoin sen kerrotkin kertovatko myös tekosi samaa viestiä ja välittyvätkö vaimollesi siinä muodossa että hänkin kokee tulleensa hyväksytyksi ja rakstetuksi SELLAISENA KUIN TÄLLÄ HETKELLÄ ON?

 

Onko hän ennen kertonut? Itselläni tuota samaa vikaa ja keskusteltiin asiasta ja nyt tosissani yritän sanoa tunteeni ja ajatukseni suoraan!
olen ehkä jotenkin aatellu etten viitti toista vaivata kun ei ooiso asia, tai ehkä sitä ei kiinnosta, en viitti vaivata tämmösellä mitättömyyksellä kun on isompiakin murheita jne....

 

ihan mukava ,kun jokunen vastauskin. =) Yritän ainakin näyttää niin teoissa,kun puheissanikin miten loistava Hän on. halaan useita kertoja päivässä(lähes aina kun mahdollista). Kerron hänen kauneudesta(mitä itse vähättelee,nainen kun on). Mutta oikeasti haluaisin kuulla hänen nauruaan minun kanssa,koska tuntuu ainakin ,että muut ovat parempaa,ja hauskempaa seuraa poikkeuksetta. Varmasti hän tietää että rakastan häntä tommoisenakin,mutta itseä ahdistaa.Yksin kun pohtii niin asiathan tahtoo paisua.... välillä tuntuu että hän haluaa mahdollisimman kauas meistä kaikista ja olla nykypäivän "uraraketti", riippumatta minun tunteista. Välillä tuntuu että hän etsii uutta parempaa seuraa jne.....