Mitä minä teen näitten lasten kanssa?? 2v ja 4v lapset on aivan mahdottomia kiipeilee pöydille ottaa kaapista mitä irti lähtee ja levittää pöydälle! Illalla alkaa riehuminen kun iskä lukisi iltasatua molemmat vaan juoksentelee eikä kuuntele puhetta vaikka mitä yritetään...ei pysy sängyssä. Isompi vaan naureskelee ja potkii...Olenko tehnyt jotain pahasti väärin? Onko jollakin jotain neuvoja tämä tuntuu jo aivan hullulta :'( En osaa edes sanoin kuvata miten villiä meno täälä on. AUTTAKAA!!! Haluaisin vielä kolmannen lapsen mutta nyt en uskalla edes ajatella minkälaista meno olisi. Ei auta uhkailu ei lahjonta ei kiristys... Ai niin hyvää joulua jos jollakin sellainen on ollut. :heart:
Tämä on jo aivan HULLUA
- Viestiketjun aloittaja Äitiliini
- Ensimmäinen viesti
Suo-Kuokka-ja-Mies
Menevätkö lapsesi aina yhtäaikaa nukkumaan? Jos mulla olis 2 ja 4-vuotiaat (mulla 3-vuotias tyttö), varmaan laittaisin sen vanhemman kanssa pienen ensin nukkumaan ja lupaisin isommalle hiukan myöhempään valvomista, jos osaa olla hiljaa. Näin iso saa olla iso ja samalla äidin tai isän kanssa ottaa vastuuta nuoremman nukkumaan laittamisesta.
Samoin kumpikin saisi sitä kahdenkeskistä aikaa vanhempien kanssa, yksilöllistä hoivaa.
Vaikea sanoa, kun meillä nukkumaanmeneminen ei tuota hirveitä ongelmia. Välillä kun ei meinaa tyttöä saada sänkyyn, uhkaamme iltasadun väliin jättämisellä. Iltasatu on ollut aina niin tärkeä asia, että se kyllä toimii.
Säännölliset iltarutiinit on lapsille tärkeitä. Että kaikki tapahtuu aina samalla tavalla, samaan aikaan ja samassa järjestyksessä. Mutta sen nyt varmaan tiedätkin, kun siitä kaikissa paikoissa muutenkin aina toitotetaan.
Miellä rytmi menee siihen malliin, että ensin iltapala, iltapesu, hammaspesu ja iltasatu. Minkään toiminnon välillä ei ole enää aikaa leikkiä. Yleensä iltapesulle patistaessa tulee se riita, mutta sitten muut toimet meneekin omalla painollaan, kun ne aina on niin menneetkin. Vuorottelemme iskän kanssa hammaspesussa ja sadussa. Vuoropäivin luetaan tai pestään hampaat. Toinen pesee ja toinen lukee ja vuoro vaihtuu päivittäin. Iltapesulle mennessä neiti jo tiedustelee kuka lukee tänään. Se on niin selviö, eikä sitä tarvitse kyseenalaistaa. Mitään leikkiä en anna enää aloittaa, kun iltatoimet alkaa.
Voimia ja kaikesta huolimatta hyvää joulua. Lapset varmaan jo nukkuu, niin saa omaa rauhallista aikaa.
Samoin kumpikin saisi sitä kahdenkeskistä aikaa vanhempien kanssa, yksilöllistä hoivaa.
Vaikea sanoa, kun meillä nukkumaanmeneminen ei tuota hirveitä ongelmia. Välillä kun ei meinaa tyttöä saada sänkyyn, uhkaamme iltasadun väliin jättämisellä. Iltasatu on ollut aina niin tärkeä asia, että se kyllä toimii.
Säännölliset iltarutiinit on lapsille tärkeitä. Että kaikki tapahtuu aina samalla tavalla, samaan aikaan ja samassa järjestyksessä. Mutta sen nyt varmaan tiedätkin, kun siitä kaikissa paikoissa muutenkin aina toitotetaan.
Miellä rytmi menee siihen malliin, että ensin iltapala, iltapesu, hammaspesu ja iltasatu. Minkään toiminnon välillä ei ole enää aikaa leikkiä. Yleensä iltapesulle patistaessa tulee se riita, mutta sitten muut toimet meneekin omalla painollaan, kun ne aina on niin menneetkin. Vuorottelemme iskän kanssa hammaspesussa ja sadussa. Vuoropäivin luetaan tai pestään hampaat. Toinen pesee ja toinen lukee ja vuoro vaihtuu päivittäin. Iltapesulle mennessä neiti jo tiedustelee kuka lukee tänään. Se on niin selviö, eikä sitä tarvitse kyseenalaistaa. Mitään leikkiä en anna enää aloittaa, kun iltatoimet alkaa.
Voimia ja kaikesta huolimatta hyvää joulua. Lapset varmaan jo nukkuu, niin saa omaa rauhallista aikaa.
isi27
..ja ei saa sit lähtee siihen kilpajuoksuun mukaan..meillä ainakin tarvii hyvin usein pysäyttää lapsi aika kokonaan..istua vierellä jä pitää kiinni..kuullostaa siltä että teillä lapset on nyt jotenki mieltäny sen nukkumaanmeno tapahtuman kokanaan leikiksi..tsemppiä vaan!!
Meillä ei lueta iltasatua juuri siksi, että joku kolmesta alkaa riehumaan (2,4,6 v.). Luetaan kyllä päivemmällä, esim iltaruuan jälkeen. Silloin malttavat kuunnella, vaikkakin nuorimmalla on usein siinä oma kuvakirja selattavana. Nuoremmat menevät yhtäaikaa nukkumaan, vanhin tuntia myöhemmin. Jos alkaa riehumaan, saa mennä ulos jäähylle. Näillä pakkasilla sänky alkaa pian kutsumaan... yleensä pelkkä uhkaus riittää. Jos joku on selvästi muita väsyneempi, saa mennä yksin ensimmäisenä sänkyyn, että varmasti nukahtaa pian, ja jos 2 v. on nukkunut päivällä, niin hän on viimeinen.
\
MEillä kohta 3v. ja 4,5v. ja vauva. Puoli vuotta sitten menivät eri aikaan nukkumaan, vanhempi ensin, kun ei nukkunut päikkäreitä, pienempi myöhempään, kun nukkui. Päikkärit jäi sitten pienemmältäkin pois ja nykyään menevät yhtä aikaa nukkumaan, suht ok. Meillä yleensä mies laittaa lapset nukkumaan, koska minä olen ollut heidän kanssaa koko päivän ja omaan heikommat hermot kuin mieheni. Mutta tiedän tunteen, meilläkin välillä aika hulinaa ja hyvin käskien saa laittaa lapset sänkyyn. Ovat vielä aamu-unisia ja nukuvat mielellään lähes yhdeksään, niin illatkin sitten venyy. Rytmin siirrot ei onnistu. Kevät auttaa asiaan.
Voimia :hug:
\|O Eli kello 17... Jos suunnittelee mitä aikoo tehdä kun lapset ovat nukahtaneet, niin siitä se riemu vasta alkaakin! Itse jo päässään odottaa sitä ja sitten lapset eivät menekään "kiltisti " nukkumaan niin hermo pettää. Parempi olla suunnittelematta ja olla iloinen ja tyytyväinen jos menikin helpolla ja sai extra aikaa iltaan. Mitä vähemmän odottaa sitä vähemmän pettyy ja hermo pysyy hallinnassa.Alkuperäinen kirjoittaja 25.12.2005 klo 14:27 Leija kirjoitti:
MEillä kohta 3v. ja 4,5v. ja vauva. Puoli vuotta sitten menivät eri aikaan nukkumaan, vanhempi ensin, kun ei nukkunut päikkäreitä, pienempi myöhempään, kun nukkui. Päikkärit jäi sitten pienemmältäkin pois ja nykyään menevät yhtä aikaa nukkumaan, suht ok. Meillä yleensä mies laittaa lapset nukkumaan, koska minä olen ollut heidän kanssaa koko päivän ja omaan heikommat hermot kuin mieheni. Mutta tiedän tunteen, meilläkin välillä aika hulinaa ja hyvin käskien saa laittaa lapset sänkyyn. Ovat vielä aamu-unisia ja nukuvat mielellään lähes yhdeksään, niin illatkin sitten venyy. Rytmin siirrot ei onnistu. Kevät auttaa asiaan.
Voimia :hug:
16052000
kuullostaa siis aivan meidän arjelta vaikka poika on jo 5v. en todellakaan enää tiede mitä tehdä ei auta puhuminen ei huuto ei rangaistukset ei mikään välillä tuntuu et mahtaako ollla pojassa oikeesti joku vika. ainoa lohtu on ne harvat päivät kun kaikki sujuu hyvin ei kiukuttelua vasta hangottelua eikä mökötystä mut täytyy varmaan vaan jaksaa ja muistaa et niitä voimakas tahtoisia lapsia on muillakin ja toisaalta olisko semmonen "nyhverö" lapsikaan niin ihana joka apaattisena istuisi vaan?
Mahtaiskohan tuo huutaminen ja riehuminen ynnä muu show-touhu johtua siitä, että lapset on liian väsyneitä? Meillä tuo isompi tyttö, 3-v, jätti päikkärit pois ja sen jälkeen olen huomannut aivan selkeän eron siinä, että jos vien hänet nukkumaan klo 21, niin ei tule kertaakaan pois sängystään ja nukahtaa heti ja nukkuu rauhallisesti aamuun asti, mutta jos menee edes 21.30 nukkumaan, niin alkaa hirveä huuto ja säätö ja yölläkin saattaa herätä. Tuosta lapsesta ei mitenkään päällepäin näe, että olisi väsynyt, mutta kun vie sänkyyn, niin nukahtaa heti eli on kuitenkin väsynyt.
Kuopus meillä 1-v ja nukuttamisen ajoitus on vähän ongelmallista. Pienempi kun on tähän asti viety nukkumaan 20.30, että on ehtinyt nukahtaa ennen klo 21 kun isosisko tulee nukkumaan, mutta nyt pikkusisko on alkanut kiekkua hereillä myöhempään ja olisi myös kypsä sänkyyn noin klo 21. Yhtäaikaa noita ei voi kuitenkaan sänkyyn viedä (nukkuvat samassa huoneessa), koska sitten alkavat leikkiä ja temppuilla keskenään. Jos taas isomman nukuttaa ensin, niin hän kuitenkin herää siihen kun pikkusisko tuodaan nukkumaan.
Kuopus meillä 1-v ja nukuttamisen ajoitus on vähän ongelmallista. Pienempi kun on tähän asti viety nukkumaan 20.30, että on ehtinyt nukahtaa ennen klo 21 kun isosisko tulee nukkumaan, mutta nyt pikkusisko on alkanut kiekkua hereillä myöhempään ja olisi myös kypsä sänkyyn noin klo 21. Yhtäaikaa noita ei voi kuitenkaan sänkyyn viedä (nukkuvat samassa huoneessa), koska sitten alkavat leikkiä ja temppuilla keskenään. Jos taas isomman nukuttaa ensin, niin hän kuitenkin herää siihen kun pikkusisko tuodaan nukkumaan.
meillä isommat on jo nyt jo niin isoja ettei ongelmia ole mutta pienempänä nukkuivat samassa huoneessa, ja me tehtiin niin että luettiin satu makkarin sängyssä, lapset kainalossa, ei missään nimessä vierekkäin.
toinen, isompi, meni siitä sitten omaan sänkyyn ja toinen jäi meidän sänkyyn, josta sitten kannettiin omaan sänkyyn kun molemmat olivat kunnon sikeässä unessa. nukkuivat samassa huoneessa siihen asti kun olivat 5 ja 7, mutta nyt nukkuvat omissa huoneissa ilman minkäänlaisia ongelmia. lapset vaan riehaantuivat toistensa seurasta, enkä tiedä onko se niin kauhean kamalaa, mutta rasittavaa kyllä.
toinen, isompi, meni siitä sitten omaan sänkyyn ja toinen jäi meidän sänkyyn, josta sitten kannettiin omaan sänkyyn kun molemmat olivat kunnon sikeässä unessa. nukkuivat samassa huoneessa siihen asti kun olivat 5 ja 7, mutta nyt nukkuvat omissa huoneissa ilman minkäänlaisia ongelmia. lapset vaan riehaantuivat toistensa seurasta, enkä tiedä onko se niin kauhean kamalaa, mutta rasittavaa kyllä.
Meillä on sellainen periaate, että mikäli lapsi ei osaa olla kunnolla (esim. juuri illalla) niin hetkeksi rappukäytävään rauhoittumaan. Sen jälkeen on sekä 3 että 5 vuotiaskin jo ihan erimielellä. Ovisilmästä toki katselen koko ajan silloin kun lapsi (vain toinen) on rappukäytävässä.
Ei uhkailu pelkästään riitä, saati sitten mikään palkitseminen. "Kovempia" otteita ja toimenpiteitä se lapsikin kaipaa ja meillä on kaksi ihanaa kilttiä poikaa. Ongelmia eli tuota käytävälle laittamista tapahtuu hyvin harvoin.
Tuo uhkailu vailla mitään toimenpiteitä on ihan naurattavaa, sehän ei toimi aikuisellakaan niin miksi toimisi lapsella?
Jos on omakotitalo niin pihalle pikku hetkeksi "jäähylle", varsinkin talvella tuollainen pieni lapsi nöyrtyy yllättävän nopeasti eikä konstia tarvi montaa kertaa käyttää kun alkaa jo uhkailukin toimimaan. Ei se ole lapselle vaaraksi eikä molemminpuolinen rakkaus siitä kärsi.
Sen verran vielä, että meillä se EI suinkaan ole mikään rankaisukeino vaan käytössä pelkästään silloin kun lapsi jatkuvasti tekee jotain samaa kiellettyä = ei osaa käyttäytyä kunnolla. Eli ei rankaisu jostain yhdestä teosta vaan siksi "jäähylle" kun ei osaa olla kunnolla, ja sisään saa tulla kun osaa käyttäytyä.
Ei uhkailu pelkästään riitä, saati sitten mikään palkitseminen. "Kovempia" otteita ja toimenpiteitä se lapsikin kaipaa ja meillä on kaksi ihanaa kilttiä poikaa. Ongelmia eli tuota käytävälle laittamista tapahtuu hyvin harvoin.
Tuo uhkailu vailla mitään toimenpiteitä on ihan naurattavaa, sehän ei toimi aikuisellakaan niin miksi toimisi lapsella?
Jos on omakotitalo niin pihalle pikku hetkeksi "jäähylle", varsinkin talvella tuollainen pieni lapsi nöyrtyy yllättävän nopeasti eikä konstia tarvi montaa kertaa käyttää kun alkaa jo uhkailukin toimimaan. Ei se ole lapselle vaaraksi eikä molemminpuolinen rakkaus siitä kärsi.
Sen verran vielä, että meillä se EI suinkaan ole mikään rankaisukeino vaan käytössä pelkästään silloin kun lapsi jatkuvasti tekee jotain samaa kiellettyä = ei osaa käyttäytyä kunnolla. Eli ei rankaisu jostain yhdestä teosta vaan siksi "jäähylle" kun ei osaa olla kunnolla, ja sisään saa tulla kun osaa käyttäytyä.
Niin en todellakaan käsitä miksi vanhemmat antavat lasten kiipeillä pöydillä ja riehua - saatikka sitten POTKIA?! Hyvänen aika, keinot (esim. em.)on olemassa ja niitä pitää käyttää. Liika lepsuus pois ja jonkinlainen KURI taloon! Ja huom! en todellakaan puhu mistään ruumillisesta kurituksesta - en todellakaan. Tuo jäähykäytäntö on toiminut tosi hyvin ja lapset edelleenkin rakastavat meitä.
DontKnow
Meillä myös käytössä "jäähypenkki" = tuoli tuulikaapissa. Siellä lapsi istuskelee ja miettii aikansa - hyvällä tuulella ja tottelevaisena tulee yleensä pois. Huutamisella ei saa mitään aikaiseksi. Kohtele lasta (ja muita ihmisiä), niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Lisäksi lapsille selvät rutiinit ja säännöt kotona.
Huom. oma olotila heijastuu myös lasten käytökseen. Eli jos itselläsi/parisuhteellanne on ongelmia/huono olo, niin ennen pitkää se yleensä näkyy lapsen/lasten käytöksessä jollakin tapaa.
Rauhallisuutta ja johdonmukaisuutta lasten kanssa, niin hyvä tulee. Mutta muistetaan, ettei kukaan meistä ei ole kasvatuksen mestari.
Lisäksi lapsille selvät rutiinit ja säännöt kotona.
Huom. oma olotila heijastuu myös lasten käytökseen. Eli jos itselläsi/parisuhteellanne on ongelmia/huono olo, niin ennen pitkää se yleensä näkyy lapsen/lasten käytöksessä jollakin tapaa.
Rauhallisuutta ja johdonmukaisuutta lasten kanssa, niin hyvä tulee. Mutta muistetaan, ettei kukaan meistä ei ole kasvatuksen mestari.
Katso sitä lapsityrannit ohjelmaa TV 2 tiistaisin 19.10 niin näet miten ko. ongelmia ratkotaan.