tää taitaa olla ainut oikea paikka mulle

kun en tunne enää kuuluvani kuumeilijoihin....
en jaksa enää lukea juttuja, joissa ihmiset valittavat että 3 kiertoa takana ja ei tärppiä ja voi voi........ meillä alkaa pian olla se 3 vuotta takana tuskaa, verta ja kyyneleitä. :'( :'( tuntuu niin turhauttavalta lukea kun ihmiset kuumeilijoissa valittavat ja monilla on jo ennestään lapsia... jos mulla olisi edes se yksi niin olisin onnellinen ja toinen saisi tulla kun tulee.... keskittysin ja antaisin kaikkeni sille yhdelle niin kauan kuin se olisi mahdollista.. tiedän että jokaisen tuska on ainutlaatuine, mutta muutama kuukausi ei ole paljon!! ja sitten kun lukee tekstejä, joissa joku tulee vain hehkuttamaan kuumepuolelle, että JES, tärppi toisesta yrityksestä ja ennestään jo 100 lasta.....
hieman oli pakko purkaa tunteitaan, toivottavasti ymmärsitte miksi :snotty:

-mittari nolona-

 

Tiedän tunteen, vaikka mulla kyllä 6-v poika ennestään, mutta mekin 2 vuotta yritetty toista lasta, alkaa usko loppua tähän touhuun.

 

Ymmärrän mittari sun tunteita, vaikka meillä on vasta vuosi yritystä takana. Silti tuntuu, että että vauvakuume palstalla on vain muutaman kierron yrittäneitä, jotka ovat jo hirveän pettyneitä, kun ei tärpännytkään näin pian. Mulla ainakin tuntuu tämä lapsettomuus siltä kuin menettäis jonkun joka ikinen kuukausi.

Oikein paljon voimia sulle Mittari ja Ellie, että jaksatte taistella eteenpäin tän asian kanssa.

 

Hyvä mittari,

ymmärrän varsin hyvin purkauksesi. Meillä on 8-vuotiaat kaksoset ja olemme heistä joka päivä kiitolliset. Meillä on yritystä takana reilu vuosi. Viime joulukuussa sain keskenmenon. Toukokuussa kävin tutkimuksissa yksityisellä gynellä. Tulos oli monirakkula-oireyhtymä ja metabolinen oireyhtymä. Sain Primolutit ja ohjeen testata ovulaatiotikuilla. Lisäksi pitäisi laihduttaa 5 kg (toivotonta, paino noussut 2 kg!!) Ovulaatio tikut ovat ed. ostamatta. Käytän nyt Primoluteja ja ainakin viime kierto oli tasan 28 pv. Minäkin käyn näillä palstoilla enää harvakseltaan, kun tuntuu, että kaikki saavat vauvoja. En halua enää edes puhua meidän perheen "ongelmasta" kenenkään kanssa, kun heti tulee joko osaaottavia katseita tai sitten neuvoja, miten niitä lapsia tehdään. Minulla on ystäväpiirissä monta naista, jotka ovat tulleet heti raskaaksi ja ennestään heilläkin on se 100 lasta. Anteeksi, mutta minusta tuo 100 lasta oli hauska kommentti, pisti kyllä suupielet ylöspäin. =)

Iso voimahalaus sinulle mittari! Paljon plussa säteilyä sinulle ja aurinkoista kesää!

-mammutti- B)

 

tiedän tunteesi. itelläkin on joskus ettei jaksa kuumeilijoiden juttuja lukee.itellä 5 vuotta yritystä saada lapsi nyt takana :hug:

 

kiitos kommenteista...

en toki tahtonut kenenkään mieltä pahoittaa. joskus vain tuntuu, että pää repeää.
toiset tosiaan yrittävät sen alle puoli vuotta ja valittavat, vaikka lapsia olisi jo.. vuosi on jo "piinaavaa"... ja monta vuotta vielä enemmän. toivon erittäin paljon plussaonnea niillekkin, joilla on jo lapsia ja suurimmat sympatiani ovat AINA niiden ihmisten kanssa, joilla se on oikeasti vaikeutunut... kuten monirakkulaisuus, endo ym. ja muuten vaikeuksissa olevat..
itsellä se on se ikävä endo... :ashamed:

voimia kaikille, toivotaan aurinkoa elämäämme :hug: :wave:

-mittari-

 

Saahan sitä itteensä purkaa ja pitääkin välillä. Itseänikin välillä ärsyttää muutaman kuukauden kuumeilleet. Väliin pistää ärsyttään muutaman vuodenkin kuumeilleet. Vaikka tiedän kuinka pitkä aika se on. Mutta koittakaapa perässä miltä tuntuu, kun lasta on odoteltu tulevaksi yhdeksättä vuotta. Sori, purkaus. Tsemppiä muille yrittäjille ja hyvää Jussia!

 

Mä olin kans tuolla kuumeilijoiden puolella jonkin aikaa mut en jaksa enää...kuumeilen yksinäni. Meillä on yksi ivf-poika, kuuden vuoden yrittämisen tulos. Nyt haluttais kovasti toinen ja mennäänkin elokuussa taas hoitoihin. Hyvää jussia kaikille enemmän ja vähemmänaikaa kuumeilleille :/ (mikä sana)

 

ette usko kuinka tutulta kaikki nämä lukemani kuulostaa. Yritän kertoa jotain omasta tarinastani koska uskoisin sen edes vähän antavan toivoa teille. Aloimme nykyisen mieheni kans yrittää lasta kun olin 18, halusin nuorena äidiksi. Minulle on tehty kaikki mahdolliset hoidot ja 4;tuloksettoman IVF-hoidon jälkeen, kun adoptioprosessikin oli jo käynnissä, vihdoin tuli plussa viimeiseksi aikomastamme ivf;stä,olin silloin jo ehtinyt 28vuoden ikään.
Sitten kun hartaasti toivottu pikkuisemme oli 9kk;tta ajattelimme vielä kerran yrittää kun pahimmat paineet oli pois...ja se tuotti taas heti plussan.
Tämän jälkeen en enää uskaltanut edes toivoa enempää onnea osakseni, vaan kuinkas kävikään, nuorimmaisen ollessa6 huomasin järkytyksekseni olevani raskaana vastoin kaikkia lääkäreiden ennusteita täysin luomusti
=)
Nyt uskallan taas kuumeilla uutta ihmettä vaikka se kohtuuttomalta välillä tuntuukin, olenhan saanut osakseni jo niin paljon.
Minulla on taustalla PCO, jokainen ivf-hoito tuotti vain yhdelle siirrolle tarvittavat alkiot, eli niitä kypsyi maksimissaan 2 per hoito, labaroskopia tehtiin 2;sti, olin hoidettavana hyperstimulaatiosta ym ym. Olen vain tuumannut että kun MINÄ kaiken tämän jälkeen kuitenkin olen saanut jo3lasta niin kyllä se on mahdollista lähes jokaiselle, aikaa voi kulua kohtuuttomankin kauan mutta kun se plussapäivä koittaa niin voin vakuuttaa että kaikki on ollut sen arvoista
Toivottavasti edes joku sai jotain toivoa toivottomaan oloonsa. Lapsettomuuden tajuaa vain se joka sen itse on kokenut...ne ajat seuraa mukana" lapsellisessakin" elämässä ja tekee ihmisen nöyräksi.

 

kyllä on elämä piinaavaa ja odottavan aika on liian pitkä... sitä jotenkin jaksaa vain eteenpäin, vaikka koko ajan on vaikeaa... kiitos teille kaikista kirjoituksistanne, saa aina vähän voimaa ja tuntuu että joku tukee ja tietää omat tunteet. nyt taas on sellainen vaihe, että on niin rikki kuin voi olla... jokainen lapsen itku kadun kulmassa saa pään kääntymään ja kurkkua kuristaa. sydämessä on kolo, joka suorastaan tuntuu...

nyt juhannuksena tein apteekin testin hädisäni ja toiveissani kun on ollut uupunut olo, se näytti 10 min jälkeen todella. melkein näkymättömän haamun ja testissä sanottiin että se pitää lukea 20 min jälkeen.... ja lämpöjä olen taas seurannut ja nekin laskivat niinkuin mulle käy aina kun menkat on alkamassa... kyllä masentaa ja toisaalta hämmentää, mitä se viiva oli? olen kuullut niistä viivan paikoista ja mietin että sekö se oli.... no, sekin selviää ajallaan.... voitte kuvitella varmaan mitkä on fiilikset, pienen pieni toivonkipinä on, että ihme tapahtuisi...
:'(
pelottaa aivan suunnattomasti ja silti olen niin varma, että tätsä tulee kuitenkin... :ashamed: jotenkin sitä kuitenkin on sen verran itsesuojelu-pessimisti, että ajattelee että se vaan kun ei ole mahdollista ikinä ja jos oliskikin niin kesken tulee tai sitten tuulimuna taas... mitenkähän sitä pääsisi pois noista ajatuksista.. ? olen koittanut olla miettimättä, mutta sehän on mahdotonta.

vielä toivoa on niin kauan kuin menkat voi alkaa... :\|

-mittari- (hiukkasen hämmentyneenä)

 

Otan osaa sun tuskaasi. :hug: me yritettiin lasta kuusi vuotta, molemmissa oli vikaa...mulla piuhat tukossa ainakin kun tehtiin laparoskopia ja laitettiin varjoaine, niin oli molemmat tukossa,miehellä heikkolaatuinen sperma. yksi kohdunulkoinen raskaus leikattiin pois..ja taas tuli lisää arpikudosta. Kaikille avoimesti kerroimme, miten asiat ovat, kun emme jaksaneet uteluita lapsenhankkimisesta..koskas "teette" lapsen jne... eipä auttanut kertominenkaan,silti kyseltiin. kolme kertaa meille tehtiin mikroinjektiohedelmöitys..tuloksetta.Taysissakin oli tyhmä kuunnella muita, kun selvittivät että kolmas icsi ja kaksi lasta jo kotona jne...No me luovuttiin koko hommasta ja sitte oikeesti tulin raskaaksi! Lääketieteellisesti mahdotonta! Mutta meillä on 2,5 vuotias poika josta olen todella onnellinen. Emme tietenkään edelleenkään käytä ehkäisyä, jos vaikka toinenkin "lottovoitto" tulisi kohdalle. Nyt ihmetyttää,kun läheiset,vaikka tietävät vaikeutemme, niin sanovat koko ajn, että eikö jo olisi aika tehdä kaveri pojalle. kummallista ajattelemattomuutta! Se on aina raskas asia,sitä ei kukaan voi sanoa, että oikeesti ymmärtäisi toista.Kukaan ei milloinkaan voi toisen pään sisällä olla ja tuntea toisen ajatuksia ja tuskaa. onnea teidän yrityksille SAADA lapsi.(ärsyttää kun puhutaan lapsen tekemisestä) Voimia! :hug:

 

joskus kirjotin, miltä musta tuntui, kun taas alkoi kuukautiset:


Kaikkialla äitejä ja isiä, isoja vatsoja,lapsia
Kohtuni itkee verikyyneleitään:
mun sylini tyhjä

 

Kiitos kaikille ihanille ihmisille täällä, joiden ansiosta olen jaksanut eteenpäin :flower:

kun kerroin tuossa aikaisemmin tehneeni tosi haalean haamun niin tein äsken aconilla plussan :heart: :'( olen niin iloinen.... nyt vain täytyy yrittää ottaa rauhallisesti josko kolmas kerta toden sanoisi epäonnistumisten jälkeen ja kolmen vuoden odotus palkittaisiin vihdoin :heart: sekä toivon että tuo endo antaisi raskauden edetä rauhassa...

-mittari-

 

:hug: nyt otetaan hissukseen ja kaikki sormet ja varpaat pystyssä.....

 

Onnea plussasta ja enkeleitä runsaasti matkaan :saint:.

 

voi mittarirakas, hurjasti onnea, vauvaliimaa ja enkeleitä sulle!!!!

 

kiitos tuhannesti :heart: ja toivon teillekkin näitä positiivisia yllätyksiä!

 

Täältä tulee myös aimosatsi liimaa sulle mittari!!! Ite alottelen taas tota ivf:ää ja olen suht toiveikas sen suhteen...saihan tuo poikakin tokalla kerralla alkunsa, mut eipä näistä koskaan tiedä. Tsemppiä meille kaikille ja toivotaan lisää hyviä uutisia.

 

\

Täältä tulee myös aimosatsi liimaa sulle mittari!!! Ite alottelen taas tota ivf:ää ja olen suht toiveikas sen suhteen...saihan tuo poikakin tokalla kerralla alkunsa, mut eipä näistä koskaan tiedä. Tsemppiä meille kaikille ja toivotaan lisää hyviä uutisia.

täältä tulee onnen :hug:

 

Kaikkialla äitejä ja isiä, isoja vatsoja,lapsia
Kohtuni itkee verikyyneleitään:
mun sylini tyhjä


Mulla on kanssa sama itku;sylini huutaa tyhjyyttään.

Ollaan oltu 3 vuotta ilman ehkäsyä ja mitään ei tunnu tapahtuvan.

Meidän paikkakunnnalla on nainen jolla on 5 lasta ja taas ilmeisesti raskaana.
Mietin aina miksi sillä on oikeus saada niitä mutta mulla ei?

Vetää välillä aika katkeraksi :headwall:

 

Moikka, tiedän kyllä tunteen! Itselläni on nyt lapsia mutta taival ei ole ollut helppo.Ja minua ärsyttää vielläkin kun joku sanoo että TEKEE LAPSIA. Meillä on luomu ja ivf. salaa haaveilen mutta olen jo haaveillut ´pari vuotta.....Voimia sinulle kovasti. toivottavasti olet jo mennyt apua hakemaan! Älä hakkaa päätäsi turhan kauan seinää.

 

Onnea Mittari :hug: Minäkin täällä kovasti kuumeilen ja mun tilanne on siis se mitä profiilini kertoo Eli yritystä on ollut vuodesta 2003. Tässä odottelen menkkoja...toivon siis ettei ala.

 

Itellä kans takana yritystä n.3v.On kaikenlaisia hoitoja aloitettiin clomeilla vaan pari kiertoa,sit iui pari kiertoa ja sitten ivf 2 kertaa tuloksetta,meinasivat että tuskin koskaan luomusti lähtee.
Lopetimme hoidot ja aloin aattelee ettei sitten taida onnistua lainkaan lopetin taikka oikeesti( yritin) olla ajattelematta koko asiaa otti kyllä tosi kipeesti.
Emme aatelleet sen kummemmmin asiaa melkein annoimme periksi ehkäisyä ei käytetty ja kuinkas ollakkaan n.1/2 vuoden päästä olin raskaana ihana yllätys.Olimme niin onnellisia mutta ikävä kyllä raskaus meni kesken viikolla 9+5.
Raskasta aikaa tuo yritys ja taas yritys ja odottaminen alkaako kuukautiset vai ei.Ja aina toivoo että nyt sitten tärppäsi ja taas pettyy,kovaa aikaa.
No nyt me taas vaan ootetaan hetken ja koitetaan saada lapsi mutta kauaa en enää jaksa sitä ainaista pettymistä ja sitä paitsi minulla tulee pian ikäkin vastaan.
No sitten ei auta muu kuin oottaa lapsenlapsia vaan...
Ikävää ainainen pettyminen ja oottaminen se rassaa hermoja jos joku.
Uskon että monet äidit kamppailevat tämän asian kanssa,eikä ole kivaa kaukana siitä.
Toiset narisee jos on muutama kuukaisi yritetty,tietty se ottaa kaikkiin kovaa.Tulee itse vaan niin katkeraksi kun on aina vaan pettynyt,joten ottaa välillä hermoon kun toiset joilla hetken yritystä takana valittavat.
Mutta meitä on moneen junaan.
Taitaa tämä olla minullekkin hyvä paikka kun on muitakin äitejä jotka ovat tosi kauan yrittäneet eikä vaan natsaa.
Ikävää tosiaan.

 

Niin onnittelut sinulle plussasta mittari ja paljon liimaa matkaan.

 

Toivottavsti en loukannut ketään viestilläni.
Oli se sitten pitkä yritys tai lyhyt uskon että se ottaa silti kaikkiin kovaa.
Sitä vain itse on vissiin tullut vähän katkeraksi ainaisesta pettymyksestä,sori vaan..