Korkeakaan kuume ei siis ole vaarallista, jos lapsi muuten vaikuttaa pirteältä. Yleiskunnon katsotaan olevan hyvä, jos lapsi edellä kuvatulla tavalla leikkii, juo ja jaksaa olla kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän olisi yhtä pirteä kuin täysin terveenä. Lapsen sairastuessa on tärkeää osata arvioida, millainen lapsen yleiskunto on.
Lämpö mitataan, kun lapsi on ensin levännyt 20 minuuttia viileässä huoneessa. Kun lapsi on aktiivinen ja leikkii, ruumiinlämpö saattaa terveenäkin nousta 38 asteeseen. Ruumiinlämpö nousee helposti myös silloin, kun lapsi oleskelee hyvin lämpimässä huoneessa. Normaali aamulämpötila on 37 astetta, ja iltalämpötila vastaavasti 37,5 astetta.
Mikäli halutaan tarkka kehon lämpötila, lämpö on mitattava peräaukosta. Peräaukosta mitattuna kehon normaali lämpö on 37 astetta. Jos lämpö on aamulla peräaukosta mitattuna 37,5 astetta tai enemmän, henkilöllä on kuumetta. Illalla kehon lämpö on korkeampi, tällöin vasta 37,8 astetta lasketaan kuumeeksi.
Kainalosta, korvasta ja suusta mitattu lämpö ei anna kehon tarkkaa lämpötilaa. Kainalon, suun ja korvan lämpötila on alhaisempi kuin peräsuolen, ja niistä mitattuun lämpöön ei voida luottaa. Näistä paikoista mitattu lämpö voi vain antaa osviittaa siitä, onko henkilöllä kohonnut kehon lämpötila, mutta tarkkaa kehon lämpötilaa niistä ei saa.
Kuume on yleensä merkki virustartunnasta, esim. flunssasta tai influenssasta. Pienille lapsille nousee korkea kuume herkemmin kuin aikuisille, 39-40 asteen kuume ei ole mitenkään epätavallista. Lapsen kuume kohoaa tavallisesti päivän kuluessa ja on korkeimmillaan illalla. Niinpä kyse ei välttämättä ole sairauden pahenemisesta, jos flunssaisen lapsen aamulämpötila on 38 astetta ja illalla kuume on noussut 39 asteen seutuville.
