Taapero tekee minut hulluksi.

[aivan lopussa]

En oikein tiedä miten asiasta kirjoittaa. Taapero 1v 3kk tekee minut täysin hulluksi. Hänestä on tullut muutaman kuukauden aikana todella vaativa. Haluaa jatkuvaa huomiota ja kun tarkoitan jatkuvaa niin tosiaan pitäisi pitää katse hänessä 24/7. Taapero saa itkupotkuraivarit jos hänen mielestään edes räpytän väärin tai liikutan kättä niin, että hänelle ei se sovi. Olen vielä lapsen kanssa kotona ja hermot alkavat olla aika kierällä. En pääse edes vessaan ilman hirveitä huutoja. En saa pidettyä päivän aikana edes taukoja ellei taapero nuku ja nukkumaan meno tietää n 20 min suoraa huutoa. Odotan milloin naapurit tulevat ja soittavat sossun ovelle kun täältä kuuluu itkua pitkin päivää alkaen heti aamusta.

Miehen kanssa tappelemme pitkin viikkoa kumpi hoitaa lasta kun ( kuulostaa hirveälle..tiedän) kun taaperon kanssa on niin vaikeaa olla. Minulla soi korvat kaikestä huudosta jota kuuntelen pitkin viikkoa ja olen alkanut jopa ahdistua kun odotan mikä seuraavaksi laukaisee huutokohtauksen.

Tunnen itseni todella huonoksi äidiksi koska minusta tuntuuu, että en halua vietää aikaa lapseni kanssa ja odotan töihin pääsyä

 

[ijo]

aika normaalia että jossain vaiheessa voi mennä hermo vaikka sitä lasta rakastaakin. eise tee hunonpaa äitiä jos joskus tuntuu siltä ettei kestä. kyllä tuokin vaihe varmasti ohi menee

 

[Terveisiä maalta]

Kuulostaa tosiaankin "kuluttavalta" :hug:
Miten yöt menee? Nukkuuko kuitenkin? Oletan, että mies on töissä, joten sulla hoitovastuu päivisin sulla? Siks olis mun mielestä reilua, jos mies työpäivän jälkeen ottas enempi vastuuta, että saisit hetken huokasta, käydä lenkikllä tai vaikka tavata jonkun kaverin luona tai... Jotain, mikä auttaa sua jaksamaan.

Mulla on neljä lasta, enkä muista kellään olleen tuollasta "vaihetta", eli varmaan tää kuuluu teidän lapsen persoonaan. Tai ootko varma, ettei takana ole kipua esimerkiks, mikä aiheuttaa ärtyisyyden? Allergiaa tai vaikkapa korvissa jotain?

 

[taapero täälläkin]

Oletteko päivittäin ulkona? Entä tapaatteko muita aikuisia ja lapsia viikottain?

 

[kun osais]

Voi ei, mitenkähän osaisin auttaa. Ensiks ÄLÄ suotta koe huono äiti-fiilistä siitä että kaipaat töihin. Niin tekee moni muukin äiti. MUTTA hys, tällä palstalla ei niin saa vaan sanoa. Tosielämässä tuo ei liene mitenkään raskauttava seikka siinä mittelössä miten hyvä äiti olet. Äitikin saa väsähtää.

Pystyttekö käymään taaperon kanssa kerhoissa tms ? Voisiko kyseessä olla sellainen juttu että lapsi alkaa kaivata jo niin paljon seuraa leikkeihin että ikäisestä seurasta voisi olla apua? En halua lähteä neuvomaan kun en tosiaan osaa, mulla on kokemus vain kahdesta lapsesta ja sitten kun vielä kaikki lapset on niin erillaisia.

 

[ap]

Kuulostaa tosiaankin "kuluttavalta" :hug:
Miten yöt menee? Nukkuuko kuitenkin? Oletan, että mies on töissä, joten sulla hoitovastuu päivisin sulla? Siks olis mun mielestä reilua, jos mies työpäivän jälkeen ottas enempi vastuuta, että saisit hetken huokasta, käydä lenkikllä tai vaikka tavata jonkun kaverin luona tai... Jotain, mikä auttaa sua jaksamaan.

Mulla on neljä lasta, enkä muista kellään olleen tuollasta "vaihetta", eli varmaan tää kuuluu teidän lapsen persoonaan. Tai ootko varma, ettei takana ole kipua esimerkiks, mikä aiheuttaa ärtyisyyden? Allergiaa tai vaikkapa korvissa jotain?

Sehän tässä onkin tyhmintä kun lapsi nukkuu joka ilta 19- 06.00 eli saan hyvät unet..tosin nyt olen alkanut kärsimään unettomuudesta. Mies on tosiaan töissä ja osallistuu kyllä hoitamiseen töiden jälkeen jotta pääsisin pois kotoa. Hänkin kärsii taaperon raivokohtauksista ja vaatimuksista kun tekee rankkaa työtä päivällä. Jotenkin tuntuu, että kotoa lähteminen pahentaa asiaa kun tietää että joudun palamaan sen "vapaan" jälkeen takaisin kotiin joka tuntuu ahdistavalle juuri nyt. Taaperollamme on todella rasittava ( kova ja kimeä) ääni joka saattuu fyysisesti korviin.

 

[ap]

Onneksi taaperomme lähtee kesäkuussa hoitoon..tuntuu ihan tyhmälle valittaa kun jäljellä on enää 2kk..

 

[Terveisiä maalta]

aivan lopussa:

En saa pidettyä päivän aikana edes taukoja ellei taapero nuku ja nukkumaan meno tietää n 20 min suoraa huutoa.

Tuon ikänen tarvii päiväunensa ihan joka päivä. Onko teillä muuten säännöllinen päivärytmi?

 

[taapero täälläkin]

Meillä oli muutama kuukausi sitten, samassa iässä just tällainen takertumisvaihe. Kehityspsykologian mukaan tämä "uudelleenlähentyminen" kuuluu kyllä asiaan! Kun tämä kehitystehtävä käydään onnistuneesti läpi ja lapsi saa tankata turvallisuutta, seuraava askel on entistä suurempi itsenäistyminen.

 

[ap]

aivan lopussa:

En saa pidettyä päivän aikana edes taukoja ellei taapero nuku ja nukkumaan meno tietää n 20 min suoraa huutoa.

Tuon ikänen tarvii päiväunensa ihan joka päivä. Onko teillä muuten säännöllinen päivärytmi?

On säännöllinen ja taapero nukkuu tosiaan 12h yössä ja 1-2tuntia päivällä.

 

[stb]

Mä kanssa liputan säännöllisen päivärytmin nimeen. Ja siihen että lapsella ei ole liikaa aktiviteettejä. Tarkoitaen siis sitä että joka päivä ei olla menossa jonnekin. Ruoka-ajat aina samoihin aikoihin, ulkoilut, leikit, päiväunet jne. Niin että lapsikin osaa aavistaa aina mitä seuraavaksi on tulossa.

 

[Terveisiä maalta]

Meillä oli muutama kuukausi sitten, samassa iässä just tällainen takertumisvaihe. Kehityspsykologian mukaan tämä "uudelleenlähentyminen" kuuluu kyllä asiaan! Kun tämä kehitystehtävä käydään onnistuneesti läpi ja lapsi saa tankata turvallisuutta, seuraava askel on entistä suurempi itsenäistyminen.

Eli mulla on sit epänormaalit lapset?
Ei vaan, kyllä kai meilläkin on jotain tuon suuntasta ollut, ei vaan noin "voimakkaana", ehkä ap:n lapsi on vaan vaativampi ja haastavampi, kun taaperot keskimäärin. (ja meillä on neljä ns. "helppoa lasta" )

 

[ap]

Meillä oli muutama kuukausi sitten, samassa iässä just tällainen takertumisvaihe. Kehityspsykologian mukaan tämä "uudelleenlähentyminen" kuuluu kyllä asiaan! Kun tämä kehitystehtävä käydään onnistuneesti läpi ja lapsi saa tankata turvallisuutta, seuraava askel on entistä suurempi itsenäistyminen.

Eli mulla on sit epänormaalit lapset?
Ei vaan, kyllä kai meilläkin on jotain tuon suuntasta ollut, ei vaan noin "voimakkaana", ehkä ap:n lapsi on vaan vaativampi ja haastavampi, kun taaperot keskimäärin. (ja meillä on neljä ns. "helppoa lasta" )

Mä oon kanssa miettiny, että tuo lapsi on varmaan vaan vaativa ja jossain vaiheessa. Jos itkukohtaus tulee siitä, että minä vaihdan asentoa sohvalla niin kaippa tässä jotain epänormaalia on.

 

[psykologi]

Kuulostaa siltä että olet pahasti stressaantunut. Tästä on voinut kehittyä kierre: lapsi aistii äidin tunnetilan ja ahdistuksen ja reagoi negatiivisesti sekä takertuu äitiin.

 

[ap]

Kuulostaa siltä että olet pahasti stressaantunut. Tästä on voinut kehittyä kierre: lapsi aistii äidin tunnetilan ja ahdistuksen ja reagoi negatiivisesti sekä takertuu äitiin.

Tottakai mä olen stressaantunut..en voi räpyttää silmiä pelkäämättä, että huuto alkaa.

 

[Onkohan tää paha]

Tää on varmaan typerin ehdotus kautta aikojen, mutta etkö voi tän "vaiheen" ajan käyttää kevyitä korvatulppia...? Onko ihan huono idea? Koska se huuto voi todellakin olla siis ihan hirveetä...

 

[jassåå]

kuulostaa tutulta,paitsi meillä tyttö on 11kk... Ja vaativa on ollut alusta asti.

 

[ap]

Tää on varmaan typerin ehdotus kautta aikojen, mutta etkö voi tän "vaiheen" ajan käyttää kevyitä korvatulppia...? Onko ihan huono idea? Koska se huuto voi todellakin olla siis ihan hirveetä...

Mä olen miettinyt tätkin vaihtoehtoa, mutta tunnen jo nyt huonoa omaatuntoa asioista..jotenkin tuntuisi hirveälle käyttää korvatulppia. Olen kyllä huudon aikana laittanut sormet korviin kun kipu käy hirveäksi. Jälkeen päin sitten itken millainen äiti olen.

 

[bee]

Tuon ikänen tarvii päiväunensa ihan joka päivä. Onko teillä muuten säännöllinen päivärytmi?

Meillä tuossa vähän päälle vuoden iässä kyllä lopetettiin päikkärit ja alkoi samalla arkikin sujumaan... ei kaikki niitä tarvii.

onko jotain muutoksia tullu perheen lähellä/sisällä, meillä mies lähti töihin pitkän lomautuksen jälkeen ja taaperosta tuli todella takertuva äitin vauva...

 

[nöppäri]

Entä jos et välitä pätkääkään tuosta pompottelusta, olet kuin et huomaisikaan, mitä muksu silloin tekee?
Tai oletko joskus ns katsonut loppuun asti mihin johtaa, jos et reagoi tuommoiseen, ja mihin se johtaa??
Ihan mielenkiinnosta kysyn, en moittiakseni =)

 

[ap]

Entä jos et välitä pätkääkään tuosta pompottelusta, olet kuin et huomaisikaan, mitä muksu silloin tekee?
Tai oletko joskus ns katsonut loppuun asti mihin johtaa, jos et reagoi tuommoiseen, ja mihin se johtaa??
Ihan mielenkiinnosta kysyn, en moittiakseni =)

Se meillä tuo ongelma onkin. Minä en suostu taaperon pompotteluun ja vaatimuksiin -> raivarit. :/ Kyllä taapero lopulta raivareiden jälkeen rauhoittuu. Tämä vain toistuu todella useasti päivässä.

 

[sk]

Meillä on tällä hetkellä 2.5vuotiaat kaksoset joilla siis aivan selkeää uhmaiästä johtuvaa raivoa. todella kuluttavaa.. huuto ja raivo tuntuu pahalta, mutta et sinäkään voi alkaa tanssia pienen lapsen pillin mukaan.. lapsi kyllä oppii aikanaan mitä äiti tekee ja mitä ei ja missä menee raja tuollaiselle hypyttämiselle! Koittakaa käydä jossain päivisin, että lapsi saisi jotain virikettä eikä sinun tarvitsisi koko päivää kuunnella raivokohtauksia.
Missä nukutat lastasi päiväunille? Lähde ulos rattailemaan päiväunien aikaan, kyllä lapsesi varmasti nukahtaa jossain vaiheessa.. Meillä nukuttiin tuon ikäisenä aina rattaissa joko sisällä tai ulkona, myöhemmin siirryttiin sisälle omiin sänkyihin, nyt vasta päiväunet jäävät silloin tällöin pois kun sängyssä vaan riehutaan.

 

[mie]

Kuulostaa siltä että olet pahasti stressaantunut. Tästä on voinut kehittyä kierre: lapsi aistii äidin tunnetilan ja ahdistuksen ja reagoi negatiivisesti sekä takertuu äitiin.

Tottakai mä olen stressaantunut..en voi räpyttää silmiä pelkäämättä, että huuto alkaa.

Ei sitä lapsen huutoa tarvitse pelätä. Kyllä näinkin pieni aistii, että pääse "pomputtamaan" äitiä huutamalla, joten hän käyttää tätä keinoa.

Itselläni esikoinen on aina ollut temperamenttinen tapaus. Hänellä oli tälläinen vaihe n. 1v8kk ikäisenä. Mutta meillä kyllä helpotti kunnon rytmi, paljon ulkoilua ja tekemistä, mutta samalla myös rahoittuminen. Ja se, että äiti ei "totellut" huutamista.

 

[.]

mun mielestä ainut ratkasu olisi saada tuo kierre katkaistua, koska kun itse jo valmiiksi pelkäät/jännitätä sitä huudon alkamista se alkaa taatusti... eli jotenkin täytyisi saada sun luottamus äitinä oloon kohoamaan ja että ei se lapsi siitä säry vaikka huutaakin ja kyllä jos lapsen huuto käy korviin, suosittelen toiseen huoneeseen siirtymistä ja palaamista kun huuto on hieman hellittänyt.

meillä on aina lapsi reagoinut huutamalla, ei onneksi ole purrut tai lyönyt tai muuten ilmaissut fyysisesti mutta se huuto....

aika hyvin ollaan pärjätty ennakoimalla ne tilanteet missä huuto alkaa ja harhauttamaan, kyllä meillä ainakin huomaa helposti jos on huono päivä tulossa ja huutoa tiedossa, silloin kyllä välttelen tilanteita mistä huuto voisi alkaa, mutta jos huuto nyt kuitenkin alkaa esim syystä että äiti istui lapsen mielestä väärään tuoliin, niin ei sovi antaa periksi tai seuraavalla kerralla huuto on kahta kauheempaa.

en ole mitään muuta kunnolla tehoavaa tähän keksinyt kuin aika.....eli kyllä se joskus loppuu...toivottavasti.