Taapero hakkaa lemmikkieläimiä, mitä mä teen??

ei kai tohon auta muu kuin herpaantumaton vahtiminen ja kieltäminen. ettei käy niin, että joskus koira sitten käykin kiinni, kun ei enää kestä lyömistä

 

Ei tarvitse piilottaa tavaroita eikä eläimiä, jos opettaa ihan normisti mitä tarkoittaa EI- sana. siis lapsi kyllä ymmärtää sallitun ja kielletyn rajan jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Harmi että tämä perusasia vain unohtuu nykyisin jatkuvasti. Selitetään lapselle liikaa, vaikkei sen aivot ymmärrä Tätä lapsen aivot ymmärtää. elämässä vain yksinkertaisesti on EI-asioita, meille kaikille.

 

En suosittelisi kenellekkään lipsumaan kielloista uhmaiän takia. Silloin kieltoja ei voi käyttää koskaan, koska olisi aina "joku ikä". Johdomukaisuus siis kannattaa, vaikka tietyssä iässä siihen tarvitaan ihan helvetisti hermoja ja satoja toistoja.

 

Yäk, mikä pentu. Tuo eläinten lyöminen on aivan sairasta, ei normaali lapsi vaan tee sellaista, luonteessa jotain vikaa. Ja vanhemman tehtävä on estää se keinolla millä hyvänsä, pitää sanoa tiukasti ja vähän ärähtääkin, jos ei muuten mene perille.

 

Hei!
Meillä ylikiltti vanha koira ja 3,5-v. lapsi.
Parivuotiaana oli kivaa tehdä kiellettyä, mm. jahdata koiraa tai lyödä. Kielsimme, mutta ainoa tehokas keino on pitää lapsi ja koira eri paikoissa. Eli meillä koira sai ja saa edelleen aina väistää lasta. Eli koira menee eri huoneeseen tai ulos, jos ollaan kiusaustuulella.

Tuo on normaalia lapsen käytöstä. Ei sitä kieltämällä saa loppumaan, vaan estämällä tilanteita syntymästä. Elukka väistää lasta, siinä koirakin oppii arvojärjestyksen.

Turhaa hurskastelua tuo, että lapsen on opittava olemasta kiusaamatta eläintä. Lapsien empatiakyky ei ole kehittynyt vielä, niin että ymmärätävät jahtauksen tms. olevan kiuasusta. Ja kivaa hommaa vissiiin,kun eläin reagoi ja aikuisetkin reagoivat.

Pikku hiljaa oppivat olemaan yhdessä ja löytyy mielekkäämpääkin tekemistä. Tuo jatkuva kieltäminen vie eiltä tehon. Ja toisaalta tekee hommasta kiintoisaa..

 

Jatkuva kieltäminen vie hommalta tehon.. Eli ed. kirjoittajan mukaan on jokin raja sille, missä kieltäminen kannattaa lopettaa? Ok, mitä sitten, sen jälkeen? Lapsi testaa vanhemman johdonmukaisuutta, joten varsinkaan hankalamman lapsen kanssa ei voi lopettaa kieltämistä, jossei sitten keksi jotain tehokkaampaa tilalle. Loogista rajanvetoa ei ole se, että kielletään 5 kertaa ja sitten lapsi saa tehdä kuin tykkää. En suosittele..

 

Vielä lisäys, että ei lapsen tarttekaan vielä tajuta että "kiusaa", riittää että lapsi tajuaa että asia on kielletty.

 

Aina kun lapsi lyö, potkii tai muuten satutaa lemmikkieläintä, niin lyöt häntä täysillä kämmennellä kasvoihin. Eiköhän lapsi pian opi, ettei toisia saa satuttaa, ei edes lemmikkieläimiä.

 

Oletkohan sinä Kuumakalle tyhmä vai muuten vain lukutaidoton..

Paremi siis välttää noita tilanteita, etti joudu koko ajan kieltämään.
Siis lapsen ollessa sillä tuulella, lemmikit pidetään eri paikassa, niin kaikilla on helpompaa.
Tottakai kielletään, muttei ehdoin tahdoin hankkiuduta tilanteisiin, jossa joutuu kieltämään..

Parempi keksiä jotain kivaa tekemistä esim, yhdessä sen lemmikin kanssa. Ja näyttää kivoja hommia. Ei aina vain sitä eitä..

 

Ok "Harmaana", mennään sun tasolle: ITE OOT Tyhmä...

Lukutaitoa kannattaisi sinun tehostaa, sillä loogisesti ei tilanteita aina voi välttää. toki hienoa mikäli kuulut tähän kastiin jolta se onnistuu, ja onnistut lapsen tuulia lukemaan täydellisesti.

Kertoisitko miksi haluat keskustella hyökkäämällä ja haukkumalla? Onko SE mielestäsi älykästä?

 

On ihan normaalia käytöstä lapselta. Meillä jouduttiin mm puuttumaan kun 2v kävi aina kissan kimppuun tämän syödessä. Ensin kerroin että ellei anna kissan syödä rauhassa joutuu omaan huoneeseen kunnes kissa on syönyt. Puhe ei tehonnut eli tyttö huoneeseen ja ovi kiinni. Siellä tuo sitten itki ja raivosi sen 2-3 min jonka kissa söi. Sitten pääsi pois ja käytiin tilanne läpi. Joka kerta kun toistui käytiin sama läpi, ensin varoitus ja sitten huoneeseen. Tyttö oppi parista kerrasta antaa kissan syödä rauhassa.

Kaikkiin kovempiin otteisiin, hännästä vetämiseen yms puututaan heti. Nyt 2,5v viimeisimpään kissan potkaisuun tehosi parhaiten se kun joutui pyytämään kissalta anteeksi. Anteeksi pyyntö on sen verran kova pala meidän tytölle että ei ole sen jälkeen taas kissaa kiusannut.

 

Lukematta koko ketjua, niin johan on taas kaiken tietäviä, osaavia ja kykeneviä äitejä paikalla. Minusta ap on jo nyt toiminut aivan oikein ja aika korjaa lopun. Tietysti se ettei voi vahtia lasta 24/7 voi aiheuttaa vaaratilanteen, jos elukka hermostuu kiusaamiseen. Sikäli suosittelisin minäkin lapsen ja eläinten eristämistä silloin, kun ei voi vahtia touhua. Mutta ei niistä lemmikeistä tämän takia tarvitse sentään luopua! Kyllä se menee ohi, kun lapsi kasvaa.

Ja sitten niille, joiden mielestä ap:n lapsessa on jotain vikaa, kun ei alle kaksivuotiaana osaa käyttäytyä oikein eläinten kanssa. Lapsi on vielä todella pieni ja lisäksi temperamentti vaikuttaa näihinkin asioihin. Meidänkin esikoinen on aina ollut helläkätinen ja keskimmäinen raju otteissaan, kuopuksesta ei vielä voi sanoa mitään.

Samallalaillahan sitä joutuu monta kertaa "takomaan" ison koiran päähän ettei saa juosta pieniä lapsia nurin. Vai pitäiskö koirasta luopua sen takia ettei se pentumaisuuttaan heti opi käyttäytymään oikein? Vai kenties luopua lapsesta, jota koira näin huonosti kohtelee? Ja, juu tietty vanhemman täytyy valvoa, mutta, kun vahinkoja sattuu, vaikka seisoisi itse lapsen vieressä. Ellei sitten pidä koiraan ja lasta erossa toisistaan sen 24/7..

 

Ei todellakaan ole normaalia jos lemmikki on aina ollut perheessä ja lapsi noin paljon niitä kiusaa.Meillä ei yksikään lapsi ole tehnyt eläimille koskaan mitään, vaan todellakin hellineet ja halineet niitä ihan taaperosta asti. Muksuilla ikäeroa 1v5kk ja hyvin on pystynyt vahtimaan, että eivät ole tehneetkään mitään älytöntä.

 

Minä en taas usko, että mikään tempperamentti tuohon vaikuttaa. minulla 3 ihan erilaisella tempperamentilla varustettua muksua ja yksikään ei ole tehnyt tuollaista. Kyllä siihen vaikuttaa hyvin paljon se miten aikuiset käyttäytyy noissa tilanteissa ja miten muutenkin suhtaudutaan eläimiin.

 

[QUOTE="Harmaana";24855844]Hei!
Meillä ylikiltti vanha koira ja 3,5-v. lapsi.
Parivuotiaana oli kivaa tehdä kiellettyä, mm. jahdata koiraa tai lyödä. Kielsimme, mutta ainoa tehokas keino on pitää lapsi ja koira eri paikoissa. Eli meillä koira sai ja saa edelleen aina väistää lasta. Eli koira menee eri huoneeseen tai ulos, jos ollaan kiusaustuulella.

Tuo on normaalia lapsen käytöstä. Ei sitä kieltämällä saa loppumaan, vaan estämällä tilanteita syntymästä. Elukka väistää lasta, siinä koirakin oppii arvojärjestyksen.

Turhaa hurskastelua tuo, että lapsen on opittava olemasta kiusaamatta eläintä. Lapsien empatiakyky ei ole kehittynyt vielä, niin että ymmärätävät jahtauksen tms. olevan kiuasusta. Ja kivaa hommaa vissiiin,kun eläin reagoi ja aikuisetkin reagoivat.

Pikku hiljaa oppivat olemaan yhdessä ja löytyy mielekkäämpääkin tekemistä. Tuo jatkuva kieltäminen vie eiltä tehon. Ja toisaalta tekee hommasta kiintoisaa..[/QUOTE]

tämä nyt oli ihan hölöhölöä...

ARRRRGGGGG!

 

Mä kielsin lasta aluksi nätisti ja yritin selittää, että kissaa ei saa kiusata ja miksi ei, monta kertaa. Pidin lapsen ja kissan erilllään, mutta aina se ei onnistunut ja lapsi aina kissan kimpussa. Lopulta sitten ärähdin ja suutuin lapselle ihan kunnolla ja sanoin, että nyt tuo loppuu ja niinpä loppuikin.

 

Äpärälle samalla mitalla takaisin

 

mitäs kun kiusaaja on mies??? siis meilä ukko potkii yms elukoita. santtu ettei saa mutta eipä välitä!!! varsnki krapulassa on kiva purkaa kaikki niihin...

 

Mitäpä jos vittu kieltäisit kiusaamasta?
Muista myös valvoa, vastuu on kuitenkin sinun.
Mutta siis eihän helevetti saa rääkätä elukoita lapsetkaan!