Eipä jaksanut meidän vanha rouva pitkää lenkkiä tehdä

Vaan onhan tuolla lämminkin, relusti yli 10 astetta. Mutta tulipahan silti nautittua keväästä ja luonnon rauhasta
"On olemassa maa, jossa kaikki on kaunista ja hyvää. Maa, jossa taivas on musta ja tähdet tuikkivat kirkkaina.
Maa, jossa lammen pinta lainehtii kuin kallein silkki. Maa, jossa puut kertovat tarinoitaan.
Se on maa, jossa jänikset juoksevat miltei jalkojen välistä. Maa, jossa kettu katselee pää kallellaan polun päässä. Maa, jossa siili taapertaa päättäväisesti eteenpäin.
Se on maa, joka huumaa tuoksullaan ja kauneudellaan.
Se maa ei ole Tuonen maa, kuoleman maa, vaan minun isänmaani. Se on tässä ja nyt, koko ajan ympärilläni. Miten oppisin kaiken kiireen keskellä muistamaan, että se maa on tässä ja nyt, käden ulottuvilla?
Ja voisinko sittenkään - koskaan - tätä maata lopullisesti jättää? Vai kaipaisinko aina takaisin paikkaan, missä kaikki on kaunista ja hyvää?"
Näissä mietteissä toivottaa hyviä öitä Keittis ja sen malamuutti =)