Halfcafnonfatlatte: Onnea!!!!
Täällä pukkaa pientä heikotusta. En todellakaan kuvittele tätä, en vaan tiedä varmasti mistä johtuu.
Edistystä tapahtunut! Juttelin miehen kanssa eilen illalla siitä vauva-asiasta. Hänkin jopa keskusteli ihan mun kanssa.
Hänellä ei siis ole ehdotonta eitä asiaan, kuulemma jos kävis vaikka vahinko niin lapsi ois ehdottomasti tervetullut. Ei vieläkään tullut suoralta kädeltä mitään sopimusta että joo tehään, mutta ymmärtämäni mukaan hän kait haluais ihan, mutta miettii jaksamispuolta. Musta kuitenkin tuntuu että asia alkaa olla suht selvä, mies ei varmaan vaan uskalla sanoa sitä myöntävää vastausta tai jotain vastaavaa.
Sanoin illalla sitä että mun mielestä ois kivointa sillein että jatkettas samaa linjaa, eli että ei kortsua käyttöön kun ei sitä tähänkään asti ole ollut. Mies ynähti myöntävästi.. Sanoin myös, että tunnen hänet kyllä eli jos asia ois ehdoton ei, hän kyllä pitäisi siitä ehkäisystä huolta, ja taas myöntävä inahdus..
Kun oltiin aikamme asiaa spekuloitu niin kysyin että onko tää nyt tässä (jolloin lopputulos ois ollut se että yritetään) niin vieläkin se jaksoi sanoa että en mä tiedä, pitää miettiä.. Mutta luulen että asia on aikalailla selvä. Eilinen keskustelu kuitenkin valaisi niin hirveän paljon hänen näkökantaansa asiaan.