Syyspäivää!
Josko minäkin jotain kertoilisin. Poikanen täyttää vuoden kahden viikon päästä ja synttäreitä juhlitaan reilun kahden viikon päästä viikonloppuna. Emme ole kutsuneet kuin omat sisaruksemme, vanhemmat ja kummit eli ei mitään hehtojuhlia. "Vieraita" tosin on koko viikonlopun, koska minun suku asuu 300km päässä ja siksi heidän on mukavampi tulla koko viikonlopuksi, kuin ajella eestaas yhtenä päivänä.
Poju konttaa, kävelee tukea vasten, kiipeää rappuset ylös ja alas, tulee sängyltä ja soffalta itse oikealla tyylillä alas, tekee tarpeensa pottaan aina kun potalle laittaa - ei olla viititty kyllästyttää häntä asialla, joten säännöllisesti potatamme vain aamulla ja illalla sekä joskus päiväruoan jälkeen (aamulla tulee aina kakka ja muulloin aina ainakin pissa )- toistelee joskus sanoja perässä, mutta enimmäkseen juttelee omaa kieltään. Ja paljon. Tunnistettuja sanoja on olleet äiti, ikkä (iskä ), pappa, kakka ja ei. Usein toistaa ainakun ekan tavun sanoista, esim. lamppu --> la, kissa --> ki, eli yritystä oikeeseen puheeseen on. Sanoja ei vielä osoita kuitenkaan tunnistavansa kovinkaan paljoa eli jos kysyn, missä koira (pehmokoira ), ei reagoi mitenkään. (Keittiön ) lamppu, (pehmo )pallo ja tissi ovat asioita, joihin reagoi siten, että huomaa hänen tunnistavan jo sanasta asian. Tänä aamuna herätessä tuli todistettua tuo tissi-asia, kun poju heräsi vierestä kitisten ja vääntelehtien ja sanoin vain unisena, että otatko tissiä, niin kitinä loppui välittömästi ja poika ryömi tissille tyytyväisenä.
Tuetta ei vielä seiso, eikä luonnollisestikaan siis vielä kävele tuetta.
Syöminen on aina ollut pojulla helppoa eli tosi moniruokainen ja hyvä syömään. Ei ongelmia sillä saralla. Yötissistä vierottelimme hänet, kun aloin väsymään yöheräämisiin ja samalla otimme tutinkin pois, koska se oli ehkä pahempi juttu kuin syömiset, kadotessaan aina yön pimeinä tunteina tuhottoman monia kertoja. Tutti jäi sitten kokonaan päivältäkin pois, koska hän ei ole tuttia sen koonta kaivannut, kun sitä ei yöllä enää saanut. Tissiä luttuuttelee n. yhdeksän aikaa illalla viimeisen kerran ja aamulla sitten noin puoli kuusi on seuraavan kerran nälkä. Yleensä herää kerran tai kaksi siinä välissä, mutta rauhoittuu silityksellä. Omassa sängyssään aina aloittaa unet, mutta joskus puolen yön jälkeen herää ja on otettu viereen, koska nukahtaa siten helpommin uudelleen ja -mikä tärkeämpää- meistä on ihanaa nukkua osa yöstä pojun vieressä. Ja aamulla on ihana herätä pusuihin ja jutteluun!
Päiväunia hän nukkuu kahdet. Aamupäivällä ja iltapäivällä. Aikataulut on ihan väsymystilan mukaiset. Ja yöunille lähtee viimeisten päiväunien heräämisajankohdasta riippuen klo 19-20.30. Päikkäreitä nukkuu yleensä 1-2h kerrallaan. Unirytmit eivät ole siis mitenkään kellon tarkat ja meidän perheelle sellainen sopii. Aamuherätys on kyllä melko tarkka 6.30 aina.
Eroahdistus oli pahimmillaan reilu kuukausi, ehkä kaksi kk sitten. Nyt jo hivenen helpompi. Vierastaa yleensä vain hetken uusia ihmisiä ja on kovin seurallinen ja sosiaalinen. Toisista lapsista, kaiken ikäisistä, pitää tosi paljon. Ja koirista.
Nuha on nyt vaivannut parisen viikkoa. Sitkeä, mutta tosi kevyt versio eli ei haittaa pojun eloa mitenkään.
Siinäpä päälimmäiset kuulumiset. Muiden juttuja en osaa näin pitkän ajan jälkeen juurikaan kommentoida.
Meripihkalla oli ollut hauska keskustelu
, Hexan
tyttö kasvaa tosi hienosti, vaikka syöminen on niin heikkoa! Nikin emon tilanne on varmasti usein melko sietämätön! Todella todella paljon voimia sinne! Ja DD :tä jaksan ihmetellä: yöheräämiset, kaksi pientä lasta, opiskelut, harjoittelujaksot, miehen osallistumattomuus ainakin välillä ja sitten vielä voimia kiinnittää huomiota painon pudotukseen. Superwoman!
Nyt sorvin ääreen, kun murunen heräsi aamu-uniltansa!
Lizard ja poikanen n.11,5kk