Huomenta.
Joku taisi kysellä miten kuvia saadaan tänne. No itse tein niin, että ensin googlasin aijaan, latasin sinne kuvan (koko 360x eli ei isoksi) ja kun kuva oli ladattu katsoin hiiren väärällä nappulalla kuvan ominaisuuksia, joista kopsasin ctrl-c:llä kuvan osoitteen. Sen osoitteen sitten liitin ctrl-v:llä tähän kirjoitettavaan viestiin ja ympärille olin muistaakseni lätkässyt noi kuva / image määreet.
Saattoi olla että tein sen näin.. Enää ei oikein muista mitä eilen on tehnyt kun yöt ovat niin rikkonaisia. Ja nytkin alla on kone, jossa ei hiiren väärää nappulaa ole, joten ei voi enää testatakaan...
Meillä edelleen sama ongelma, kun esikko on kotona niin Piipi ei nuku. Eilen oli kolmet 'unet' á 20 min. Eikä illalla meinattu millään saada (taas kerran) lapsia nukkumaan. Ulkona on niin kylmä, että esikon kanssa ei sinne voi lähteä. Hänen keuhkonsa kun eivät noin kylmiä kelejä oikein kestä. Sitten hypellään koko päivä seinille sisätiloissa. Eilen esikko polkkoi joululahjaksi saamansa lankakerän (josta piti tulla kaulahuivi) viiden sentin pätkiksi (isänsä piti valvoa häntä kun syötin Piipiä), työnsi kielensä kiinni pakastimen metallihyllyihin, kieli tuli kipeäksi. Ennen saunaan menoa hän keksi pestä autonpesussa käytettyä hyvin likaista sientä löylyvedessä, seivästeli pari lettinauhaa sukkapuikoilla ja pyysi sitten mua korjaamaan reikiä.. Kaikki vaatteet hän tietty veti kaapista ja oli jo menossa vetämään pois laitettuja pieniä vaatteita kaapista 'haluan sovittaa pieniä vaatteita'. Meillä ei tällä hetkellä näy yhtään lattiapintaa yläkerrassa. Pianoläksyt sain sentään harjoittelemaan. Ruokaa hän ei syönyt vaan veti piparkakkutaloa, jonka kantoi omaan huoneeseensa. Ja tosiaan, pyysin mieheltä että saisin vetää päivätorkut ja että hän katsois lapsia mutta pääsinkin vain yhden lapsen kanssa siis nukkumaan ja siitä ajasta puolet (30 min) pidin tuttia Piipin suussa ja vähän siis torkahdimme ja sen jälkeen aloitin taas syöttämisen.
Voitte kuvitella kaaosta. Kaikki lastenvaatteet siis lattialla, olohuone täynnä langansilppua.. kellarissa esikko leikki pahvilaatikoilla (joihin olin ajatellut varastoida väärän kauden kamaa vintille) ja nyt kellarikin on täynnä pahvinpalasia eikä laatikoita ole taas yhtään.. Nyt kun molemmilla lapsilla on kuulosuojaimet, voisin yrittää imuroida. Jossain vaiheessa pitäis saada miehen paidat silitettyä, lakanat mankeloitua ja ja ja.. Eikä meille hankita enää siivoojia. Viimeisimmän käynnin jälkeen kesti pitkä aika, ennen kuin löysin tietokoneen näppäimistön ja hiiren (langattomia), vaatekaappiin oli sullottu mattoja, telkun päälle oli pinottu miehen keskeneräisiä työpapereita jne.. ja lapsen lelut olivat taas hukassa.
Ihanaa kun saa vähän omaa aikaa ja purkaa.. Luen silmät pyöreinä teidän kiinteäjuttuja. Meille siis esikon kanssa tuo syöminen oli niin traumaattinen kokemus, että vieläkin kammoksuttaa. Kun oli pakko saada lapsi syömään sellainen iso, 8kk liharuokapurkki per ateria ja lasketusta ajasta oli silloin 5kk. Ja vauva vastusti ruokaa ja sotku oli kamala kun ei saanut kaapia lusikalla poskista ruokaa. Tunti meni vähintään siihen syömiseen ja uus ruokailu oli kaks tuntia edellisen lopun jälkeen. Mitään muuta ei ehtinyt tekemäänkään kuin syöttämään ja keräämään oksennuksia. Ehtiikö sitä nykyäänkään?
Joku taisi kysellä miten kuvia saadaan tänne. No itse tein niin, että ensin googlasin aijaan, latasin sinne kuvan (koko 360x eli ei isoksi) ja kun kuva oli ladattu katsoin hiiren väärällä nappulalla kuvan ominaisuuksia, joista kopsasin ctrl-c:llä kuvan osoitteen. Sen osoitteen sitten liitin ctrl-v:llä tähän kirjoitettavaan viestiin ja ympärille olin muistaakseni lätkässyt noi kuva / image määreet.
Saattoi olla että tein sen näin.. Enää ei oikein muista mitä eilen on tehnyt kun yöt ovat niin rikkonaisia. Ja nytkin alla on kone, jossa ei hiiren väärää nappulaa ole, joten ei voi enää testatakaan...
Meillä edelleen sama ongelma, kun esikko on kotona niin Piipi ei nuku. Eilen oli kolmet 'unet' á 20 min. Eikä illalla meinattu millään saada (taas kerran) lapsia nukkumaan. Ulkona on niin kylmä, että esikon kanssa ei sinne voi lähteä. Hänen keuhkonsa kun eivät noin kylmiä kelejä oikein kestä. Sitten hypellään koko päivä seinille sisätiloissa. Eilen esikko polkkoi joululahjaksi saamansa lankakerän (josta piti tulla kaulahuivi) viiden sentin pätkiksi (isänsä piti valvoa häntä kun syötin Piipiä), työnsi kielensä kiinni pakastimen metallihyllyihin, kieli tuli kipeäksi. Ennen saunaan menoa hän keksi pestä autonpesussa käytettyä hyvin likaista sientä löylyvedessä, seivästeli pari lettinauhaa sukkapuikoilla ja pyysi sitten mua korjaamaan reikiä.. Kaikki vaatteet hän tietty veti kaapista ja oli jo menossa vetämään pois laitettuja pieniä vaatteita kaapista 'haluan sovittaa pieniä vaatteita'. Meillä ei tällä hetkellä näy yhtään lattiapintaa yläkerrassa. Pianoläksyt sain sentään harjoittelemaan. Ruokaa hän ei syönyt vaan veti piparkakkutaloa, jonka kantoi omaan huoneeseensa. Ja tosiaan, pyysin mieheltä että saisin vetää päivätorkut ja että hän katsois lapsia mutta pääsinkin vain yhden lapsen kanssa siis nukkumaan ja siitä ajasta puolet (30 min) pidin tuttia Piipin suussa ja vähän siis torkahdimme ja sen jälkeen aloitin taas syöttämisen.
Voitte kuvitella kaaosta. Kaikki lastenvaatteet siis lattialla, olohuone täynnä langansilppua.. kellarissa esikko leikki pahvilaatikoilla (joihin olin ajatellut varastoida väärän kauden kamaa vintille) ja nyt kellarikin on täynnä pahvinpalasia eikä laatikoita ole taas yhtään.. Nyt kun molemmilla lapsilla on kuulosuojaimet, voisin yrittää imuroida. Jossain vaiheessa pitäis saada miehen paidat silitettyä, lakanat mankeloitua ja ja ja.. Eikä meille hankita enää siivoojia. Viimeisimmän käynnin jälkeen kesti pitkä aika, ennen kuin löysin tietokoneen näppäimistön ja hiiren (langattomia), vaatekaappiin oli sullottu mattoja, telkun päälle oli pinottu miehen keskeneräisiä työpapereita jne.. ja lapsen lelut olivat taas hukassa.
Ihanaa kun saa vähän omaa aikaa ja purkaa.. Luen silmät pyöreinä teidän kiinteäjuttuja. Meille siis esikon kanssa tuo syöminen oli niin traumaattinen kokemus, että vieläkin kammoksuttaa. Kun oli pakko saada lapsi syömään sellainen iso, 8kk liharuokapurkki per ateria ja lasketusta ajasta oli silloin 5kk. Ja vauva vastusti ruokaa ja sotku oli kamala kun ei saanut kaapia lusikalla poskista ruokaa. Tunti meni vähintään siihen syömiseen ja uus ruokailu oli kaks tuntia edellisen lopun jälkeen. Mitään muuta ei ehtinyt tekemäänkään kuin syöttämään ja keräämään oksennuksia. Ehtiikö sitä nykyäänkään?
) Ei täällä länsirannikolla varmaan enää nyt ton ilmastonmuutoksen kanssa mitään hirmupakkasii tulekaan. Mikäs on muuten pakkasraja tälläselle about 4 kk vanhalle vauvalle... Kun vastasyntyneelle se - 10... Kehtaako tämmösii edes kysyä, tulee ihan uusavuton olo.
