***SYYSMASSUKAT 2008 syyskuussa***

snodgrass
moikka!

Riikka kiitoksia vain! Isosisko onhyväksynyt pikkuisen aika hyvin, haluaa auttaa kovasti ja silittää ja pitää kädestä kiinni. Välillä tietysti kiukuttaakin, mutta ei onneksi kohdista sitä siskoonsa vaan minuun ja mieheen. Kyllä meillä iltaisin välillä onkin aika metakka kun molemmat neidit huutaa yhtä aikaa =) Mutta ilmeisesti vauvan tulo on ollut mieluinen juttu, koska esikoinen tuumasi pari päivää sitten, että kunhan pikkusisko oppii kävelemään, niin isä vois mennä kauppaan ja ostaa uuden vauvasiemenen, että saatais vielä uusi vauva. :LOL:

Voimia kaikille loppumetreille!
snodgrass ja vauveli 1kk 2pvää
 
Snodgrass :LOL: Juu ei muutaku isi sitte kauppaan hakemaan sitä uutta siementä :D
Varmasti saa neidit ääntä aikaan.
Ja ihanaa ku käytte meitä kurkkimassa täällä!

Ulkona käyty ja päikkärit nukuttu... ( päivän tärkein tehtävä :whistle: ) Leipasin tuossa äiteelle mutakakkua ja ruokakin on odottamassa isäntäväkeä, jotta pääsevät sitte rempan kimppuun. Vaatteita käytiin pojan kanssa hakemassa ja aika hyvin olivat alkuun päässeet lattian kanssa. Illalla saunaan iiihaanaaa.. tuntuu et koko ajan haisee pahalle. Joko alapää lemuaa tai hiki :x Yöks...
Mummulta sain saunakikkaan uuden vinkin... Toooosi kuumat löylyt saunassa ja kylmää vettä selälle! Tiedä vaikka toimis, vanhan kansan neuvoja tämä. Me on yritetty tasaisin väliajoin sitä siementä saada sisään, nyt vaan täytyy pitää pannassa ku ollaan täällä mein porukoilla yötä :whistle: ei viitsi suhista salaa... siinäkin olis ässiä kerrakseen :D
R iikka
 
Laiskasti tuli kirjoiteltua, mutta luettua sitäkin enemmän. Kiitos kaikille varsinkin loppuraskauden odottamisen tuskan helpottamisesta :). Meille syntyi poika viikolla 39+4 ja kaikki meni hienosti vaikka vieraskielisessä sairaalassa synnyttäminen vähän jännittikin. Kaikenkaikkiaan projekti oli huomattavasti helpompi kuin aiempi synnytys ja vauva tietenkin valtavan ihana. Mitat 3655g ja 52cm.
 
Siis yksinkö mä täällä pyörin :'( Kaikki tietenki jo jakautumassa ja mä ainoona täällä :headwall: Oon vielä lokakuussakin :kieh: täällä pörräämässä!
Kävin tänään neuvolassa,eikä oikeen kívalta kuulostanu,kun teki sisätutkimuksen,heti vaan alko maanantaille uutta aikaa laittamaan ja mä siihen" et en mä haluu,ku tarttee synyyttää sitä ennen" ja tarkka oli vaan et ei nyt oikeen siltä näytä,et pääsisit tositoimiin :kieh: .Pää kuulemma tuntu hyvin,mut kohdunsuu tai kaula oli niin takana,et ei etes yltäny siihen |O ,hermo menee!!!

Muuten kaikki neuvolassa ok,paino oli noussu vain 0.087kg/vk et 8pv:ssä oli tullu 100g. hemo oli taas ihan hyvä ja lupas lopettaa raudan syönnin,paineet ok ja pissa puhas. Pikkuisen sykkeet hyvät jne...

Ihan oikeesti,nyt alkaa masentaan,kun niin olin jo aatellu,et saa syntyä jopa 2vk etuajassa,niin nyt jo yli paukutellaan,vaik ei vielä etes mitenkään pahasti,mut silti :headwall: .

Olipas masis viesti :( ,pitää vissiin alkaa vetään jotain mässyä sohvalla ja mennä sit vaikka saunassa käymään...Siivota en oo tänään jaksanu ollenkaan,en etes ruokaa tehä,ostettiin vain lidl:stä pakastepizzoja ja ne sai kelvata lapsille =) ,sit vielä huonoäitisyndrooma tähän päälle niin hyvä tulee :(

Axda ja pikkuinen 40+1
 
täällä ainakin minä :wave: :wave: :wave:
kiitokset tsempeistä!tulin juuri sairaalasta.pissassa on proteiinia,verenpainematala,vauva voi kuitenkin hyvin ja istukkakin kunnossa.kyselivät haluaisinko käynnistyksen,mutta sisätutkimuksen tehtyään lääkäri sanoi että pitäisi jotain pllereitä laittaa,kun paikat on vielä epäkypsä :headwall: on vain sormellinen auki ja 3cm kanavaa :headwall:
kuitenkin kun voi huonosti niin sain mukaan kaks isoo pönikkää johon joudun huomenna pissaa kaikki vuorokauden aikana tulevat pissat.perjantaina sit pitää viedä takaisin ja kaikki testit tehää taas ja jos ei muutosta olotilaani niin sitten perjantaina varmasti käynistellään :D

painoarvio oli vauvalla vain vähän yli 3kg,et 22kg painokertymä on tullut kyllä täysin herkuista :kieh: :kieh:
 
Kyllä täällä paikalla ollaan, tiiviisti yhdessä kasassa. Ei merkin merkkiä synnytyksestä ja jotenkin semmonen lievä ketutus koko ajan päällä niin ei oikeen ole jaksanut kirjoittaakaan mitään. Menee kumminkin pelkäksi valitukseski :whistle:

Tehdäänkö teillä muuten neuvolassa sisätutkimuksia? Siis ihan normi neuvolassa ei lääkärineuvolassa? Mulla ei meinaan olla tehty sisätutkimusta kertaakaan tuolla ja niissä lääkärineuvoloissa en ole käynyt vaan yksityisellä hoitanut sitten ne. Mutta kaikki muut tuntuu tietävän kauheasti avautumisistaan ja kohdunkaulan pituuksista ja mulla ei hirveen päivitettyä tietoa asiasta ole. Tosin en tiedä mitä mä siitä hyötyisin, että mulle kerrottais ettei juuri mitään ole missään tapahtunut :LOL:

Koitetaan me jäljellä olevat sissit jaksaa. Hermoja ja kipeitä supistuksia kaikille ;)

Feli 39+3
 
juu ollaan sitä täälläkin... ja kasassa vieläkin.. :attn: no kuten aikasemmin jo sanoin niin lohduttaudun sillä että viim ens viikon torstaina käynnistävät jos ei pikkanen löydä ulos sitä ennen... ja perjantaina sitä ollaan viisaampia ku oon sinne kättärille soittanu.. Must on oikeestaan aika hassua et tässä sitä ollaan vko 41+0 eikä mitään tietoakaan että pitäs synnytellä.. :D Mä voin oikeasti paremmin nyt kun mitä oon voinu koko raskausaikana.. pikkanenki muistuttelee olemassa olostaan niin tasasesti etten ehi huolestua ja iltasin ennen nukkumaan menoa tökin kunnes potkasee hyvät yöt mulle takas ni voin alkaa hyvillä mielin nukkumaan...

Onnea hiukolle ja perheelle kovasti :flower:

Mulla oo ainakaan ollu noita sisätutkimuksia ku kolme koko aikana eli ne neuvoloiden vakiot.

nawi ja väinö 40+6
 
ei ainakaan meillä tehdä neuvolassa sisätutkimusta vaan neuvola lääkäri,joka teki viikolla 34.paitsi nyt tänään sairaalassa lääkäri teki ja tietenkään 6vkoon ei ollut mitään muutosta tapahtunut :headwall:
 
Hiukolle perheineen kovasti onnea pojasta :heart: :flower:

Minäkin täällä taustalla kovasti lueskelen juttujanne, mutta nyt tuo vanhempi poika on täs parina päivänä imenyt mehut aikast kuiviin vanhemmista kaikenlaisella uhmalaan, että ei oo jaksanut kirjoitellakaan. Mutta eiköhän tää oo ohimenevää :whistle: Kaipa tuo ennen varsinaista murrosikää rauhoittuu :saint: :LOL:

Nyt tissitakiainenkin tuolla huutelee joten :wave:

Ja nyt niitä suppareita jokaiselle mammalle :kieh:
 
Täällä ollaan Axda, et siis ole yksin. Synnytyksestä ei mitään tietoa, joten pidän sinulle varmaan seuraa vielä pitkään samoin kuin muille odottajille :/ .

Ystävälläni käynnistetään huomenna yliaikaisuuden vuoksi ja jännitän tällä hetkellä enemmän häntä kuin omaa tilannettani. Hän juuri komensi meidänkin vauvan aloittamaan syntymisen, niin tulisi lapsille mahdollisesti sama syntymäpäivä. Eipä taida tämä meidän jääräpäinen neiti kuitenkaan uskoa järjen ääntä :LOL:

Tänään on ollut ihan hyvä päivä. Olen tehnyt mukavia asioita, ulkoillut useamman tunnin ja syönyt hyvin. Vauva on myös liikuskellut ahkeraan, ei ole sitäkään tarvinnut jännittää.

Huomenna sitten taas neuvolaan. Feliana, minulle ei ole tehty sisätutkimusta kuin lääkärillä kolme kertaa raskauden aikana. Terkka ei niitä täällä tee.

Kauniita unia ja monia yöllä käynnistyviä synnytyksiä toivottelee,

Tiinuliini ja vauveliini 40 + 3 (tai 40 + 0)
 
edelleen täälläkin yhdessä osassa ollaan :( viikkoja 40+2 sain ajan 2.10 KOKSille että jos siihen mennessä ei ole tullut todennäköisesti käynnistävät 2.10 :( eilen koko päivän supisteli mutta 17.45 supistuksen jälkeen ne loppuivat :/ eilen neuvolassa terkkari puhui jo että supistukset saattavat olla oikeita mutta eipäs olleetkaan :( päivät alkaa tuntuu vuosilta. koko ajan pidemmiltä ja pidemmiltä :( tulis jo ulos :heart:
 
Onnea Hiuko! :flower:

Samoilla fiiliksillä täällä ku monella muulla: Pää hajoaa. Ei kertakaikkiaan enää jaksa, ei sitten tippaakaan. Pää on kipee, oon ihan sairaan turvonnu, unet on mitä on, kömpelyys on karmaisevaa ja maha on päältäpäin tosi kipee, jos osuu vaikka pöydän reunaan tai mies koskee väärään kohtaan. Nyt menee hermot. Sori valitus :(

Mayah ja Pikkuinen 40+3 :heart:
 
Onnea Hiuko :flower: :flower:

Täällä valvotaan :( . Ei tule uni silmään vaikka heräsin aamulla ennen klo.7. Pyörin sängyssä pari tuntia turhaan ja ehdin ajattelemaan kaikenlaista. Mikä siinä oikein on, että öisin valvoessaan alkaa ajattelemaan tekemättömiä asioita tai vaihtoehtoisesti kaikkia ikäviä juttuja? Nyt siirryin sohvalle koneen ja kirjan kanssa. Jospa ne karkoittaisivat ikävät ajatukset.
 
Voimia kovasti kaikille ja supparittuulia. Vaikka elävästi vielä muistan kuinka olin kypsä koko raskauteen. Koittakaahan jaksaa. Odottelemme kovasti uusia vauvauutisia!

Miia ja Tyyne reilu 2viikkoa
 
Täällähän minäkin. Yöllä tuli valvottu 03-06 :headwall: Eka supisteli tunnin 10 min välein, eikä unesta tullut mitään, sit supistukset tyssäs ku seinään, ja uni oli edelleen kadoksissa. ÖÖh, ei jaksa enää... . Aamun aloitin nännihieronnalla, yhtä ohjetta seuraten. Ettei tule liian kovia supistuksia. Mies kattoi silmät pyöreenä, pieni virne kasvoilla.

Pehmis, kivaa. Teiän vauva syntyy ihan tuota pikaa :hug: Jaksuja siihen koitokseen!

Feliana, ei meillä ainakaan neuvolahoitaja tuonne alas kurkkaa. Se on lääkäreiden/ kätilöiden hommia ainakin täällä päin Helsinkiä. Ja toisaalta ei aina kerro synnytyksen lähestyvän, vaikka olis kuinka monta senttiä auki (noh ehkä 10 cm) tms. Näin olen kuullut.

nawi, täällä vähän samat fiilikset: olo on aika hyvä. Tosin unettomuus vaivaa, mut muuten. Maha kun on niin alhaalla, niin ei ahdista ylhäältä, vain hieman painaa tuonne alas tietenkin. Mutta mä koin ahdistavammaksi sen, kun maha oli ihan korvissa. Lenkillä on kiva käydä yms. Mentaalinen puoli vain on koetuksella, kun sopeutui ennenaikaiseen. No joo, enää max parisen vkoa.

Käynnisteleekö ne muuten vknloppuna? Mullahan on la+ 14pv la 11.10, eli käynnistävätkö 41+6 vai 42+2??! Onko tietoa?

Axda, mullakin on kohdunsuu ihan taakse ja korkealla :headwall: Lääkäri teki niin kipeän sisätutkimuksen toissapäivänä, etten voinut olla pistämättä vastaan, vaikka kuinka kielsi. Se oli oikeasti ihan sairasta: tunki koko käden mun sisään! Ja sormet sisään kohdunkaulaan ja kiersi ja väänsi ihan perkuleesti. Meni vatsa ihan sekasin suoraan sen jälkeen. Yritti hieman käynnistellä kuulemma. Siinä kyllä hyvin tunsi kohdunkaulan sijainnin -suoraan sanottuna perseessä :LOL: Tai siellä se tuntui. Synnytys kuulemma tuntuu melko samalta, mutta siinä sitten saa kivunlievitystä.
Toiv. en saanut kenessäkään liian pahoja tuntemuksia aikaan kertomallani.

syntykää jo vauvelit, syntykää...
täällä tosin mennään varmasti yli...

Cora ja tyttö 39+5
 
Huomenta kaikille ja onnittelut Hiukolle vaavista :flower: :flower:

Kasassa täälläkin ollaan ja yö nukuttu niin hyvin et harmittaa.. ei merkin merkkiä synnytyksestä.

Feliana täällä ei ainakaan norm. neuvola käynnillä tehä sisätutkimusta mut lääkärineuvola on normaalisti kolme kertaa raskauden aikana ja sillon tehään. Täällä on kyllä niin onnettoman surkee lääkäri et itku meinaa tulla. Mulle meinaan tehtiin eilen viiminen sisätutkimus ja kyselin että tehäänkö tässä samalla jonkinlaista kokoarviota vauvasta varsinkin kun sf-mitta on heilunu kokoajan yläkäyrällä. Lääkäri totes että hän ei osaa semmosta tehä eli hän vaan tarkasti kohdunsuun tilanteen ja kuunteli sydänäänet. Lääkäri vielä meinas että kun esikoinenkaan ei oo ollu iso (3190g) niin ei voi toinenkaan olla..... :whistle:
Noh, kohdunsuu oli sentään pehmeä, kaks senttiä auki ja kaulaa jälellä 1,5cm et josko pian pääsis punnertamaan, oon kyllä ollu jo viikosta 32 sentin auki et voipi tässä vielä kestääkkin :headwall:

Supisteluja kaikille ja yritetään nauttia niiiiin kauniista syysilmasta :wave:

Lyyli 39+5
 
huomenia. Täällä viikot poksuu taas ja aurinko paistaa... tosin eipä noitten viikkojen tarttis enää poksua... :D
Mut mä oon jotenkin niin asennoitunu jo siihen että viikko vaan, että ei enää harmita nää hyvin nukutut yöt :)

Nää aamut ei kyllä toimi pätkääkään tässä huushollissa. Mä nousen ja poika, etin lapsille vaatteet ja potkin vartin ukkoa ja tyttöä ylös sängystä, laitan kahvin ja lapsille aamupalan,patistan pukemaan ja pesemään hampaat ja ukkoa suihkuun ja hups joka aamu ne huomaa että 10min aikaa et koulu alkaa(pojalla ois taksikuljetus mutta tulee tonne kilsan päähän, ja ois koulussa jo 45min ennen koulun alkua, persiistä sanon minä) no huomenna herätän koko talon kuudelta et ei tuu kiire taas...


Nawi ja väinö 41+0 :LOL:
 
:wave: :wave:
Täällä mää kans!!

Onnea Huikko :heart: :heart:

( . ) Aamu taas vietetään oireettomana. Vaikka ylösnoustessa vatta oli niiiin pinkee!! Kunnon löylyt otin eilen ja sitte suihkuun kylmää vettä selälle, ja kyllä olin yön kipeenä. Oikeen kunnon menkkakivut. Otin sitte yöllä särkylääkettä, helpotti ja sain jopa nukuttua. Illalla vatta-apina pyöri ku... apina, tuntu et tulee vattasta läpi. Yritin kyllä kertoa et ulkopuolella olis enemmän tilaa liikkua, ei sitte varmaan ymmärtäny :D Ja tosiaan sai oikeen kunnon kakkoshädällä käydä eilen ja illalla sitte myös supisteli reippaasti, edelleenki kivuttomasti :/
Ajattelin, et josko tässä kroppa alkais valmistautua synnytykseen... Oon kyllä aina sanonu, et joskus tuossa 29.9 tienoolla syntyy. Katotaan pitääkö mamman ennustukset paikkansa =) Näin unta et vauva oli kääntyny perätilaan, varmaan sen möyryämisen takia tuli tällanen mieleen.
Laitoin kameran patteritki oikeen lataukseen, jos sen vielä muistas ottaa mukaan :whistle:

Felinia Mun ymmärtääkseni neuvolassa täti tekee sisätutkimuksen jos hän on kätilö. Muussa tapauksessa lääkäri. Mutta ei terveydenhoitaja tms...

Axda ja Cora :wave: Mulla myös kohdunsuu takana ja korkealla. Ja tosiaan ku oikeen ronklaavat niin tuntuu et se ulostulo on pers...ssä. Pari viikkoa sitte oli viimenen nvlalääkäri.
Mutta eihän se mitään vielä kerro, joillakin on tosiaan se 1-3cm auki monen monta viikkoa.
Cora En osaa sanoa käynnistävätkö viikonloppuna, mutta tuskin sille mitään esteitä on. Etkös synnytä kuitenki isossa sairaalassa, luulis että sieltä lääkäreitä löytyy.

Nawi Sun tarttis kehitellä joku armeijatyyppinen herätys :LOL: Vuokraat jonku alikessun teille :D Jos ei rupee aamut toimimaan!!

Katjuska Kyllä se uhma on väliaikasta... Loppuu viimestään ku muuttavat pois kotoa :LOL: Tuota mää ootan itellekki :hug:

Nyt hakeen ukkokullalle ruuveja, että saavat lattiaa paikalleen. Toiveissa on, että olis tänään lankut paikallaan. Ja huomenna pääsis vahaileen... Taas vääntää vattaa :x

R iikka 38+6
 
Huomenta, täällä minä, joka sitten vissiin porskuttelen etunenässä, eli viikkoja on 41+2. Ja ihan kuten tuntuu muillakin olevan, niin olo fyysisesti mainio. Heräsin vasta, eli nukuttuakin saan. Tosin viime yönä tuntui vähän supistelevan - ei kuitenkaan niin paljoa, että olisin oikeasti kehdannut nousta niitä seurailemaan. Tänään onkin neuvola, viimeinen yhdessä koossa :)

Feliana: Meillä kuulemma on terkkari tehnyt sisätutkimuksia kavereiden puheiden perusteella, mutta minun kohdalla on tyytynyt vaan toteamaan, että kun ei ole ollut säännöllisiä supistuksia, niin tuskin siellä on mitään tapahtunutkaan.. mikä taas minusta on hassua, kun kuitenkin jo elokuussa kohdunsuu oli auki 1cm ja kaula lyhennyt, vaikken ollut tuntenut yhtään tämän kaltaisia supistuksia mitä nyt on aina väliinsä tullut. Ihmeellistä.

Cora85: Vähän toi sun sisätutkimus kuulostaa oudolle! Idealla "tälle se synnytyskin tuntuu", ihan sadistinen lääkäri! Ei kai nyt sisätutkimuksen tarkoitus ole tuntua samalle kuin synnytys... Eikä mulla ainakaan ole lääkäri työntänyt koko kättänsä sisään vaikka onkin kohdun suu takana, piti vaan itse väännättää asentoa pöydällä erilaiseksi.

Juuri tuossa aamulla totesin vauvalle, että olisi kyllä kaunis päivä syntyä tänään. Kolme päivää on sitten sinne yliaikaiskontrolliinkaan... jännää.

Mutta ei muuta kuin uutta päivää kohden, pidetään mahat korkealla vaikka päähän ottaisikin. Onhan se niinkin, että nyt eletään niitä viimeisiä mahapäiviä juuri näiden vauvojen kanssa, sitä aikaa ei sitten enää saa takaisin :)

Pienpapu
 
Heissan!

Kuulumisia minäkin tulin kurkkimaan ja toivottamaan jaksamista viieisille metreille!! :hug:
Sitten copypastella odotuspuolelta:

Jospa saisi nyt kirjoitettua tuota synnytyskertomusta, kun jätkän sain vihdoin ja viimein unten maille :whistle:

Lauantai 13.09.08
Lauantaina alkoi supistelut BB:n jälkeen ja ihan tasaisesti 5min välein. Käytiin nukkumaan mutta enhän mä niiltä saanut nukuttua vaikka kipu oli vielä ihan siedettävissä Paracetamolin voimin. Jännitti ja pieni paniikkin valtasi mielen kun kellottelin supistuksia sängyssä maaten. Päätin että jos ei ole kahteen mennessä meno rauhoittunut, niin painun suihkuun ja yritän syödä jotain. Suihkussa vietetyn puolituntisen jälkeen aloin herättelemään miestä ja soitin synnärille, että säännöllisiä supistuksia on tullut neljä tuntia. Pyysivät tulemaan kun siltä tuntuu.

Kello neljän jälkeen lähdimme käymään sairaalassa ja oikeastaan arvasin, ettei mitään ihmeellistä ollut tapahtunut. Kohdunkaula oli hävinnyt, mutta paikat täysin kiinni. :headwall: Kotiin passitettiin kera särkylääkkeiden, sain hieman torkuttuakin aamun aikaan, kehottivat kuitenkin palaamaan jossain vaiheessa päivällä jos supistukset jatkuisivat ja jatkuihan ne.

Sunnuntai 14.09.08
Puolilta päivin nokka kohti sairaalaan ja voi elämä... ihan sormenpäälle vasta auki ja kuitenkin säännöllisesti 5-10 välein supistanut jo yli 12 tuntia. Tässä vaiheessa alkoi karu totuus valkenemaan minulle, ettei tämä tainnut ainakaan mikään syöksysynnytys olla, vaan mennään äidin mallin mukaan eli kuumeessa kolme päivää ja sectio... eli juuri se mitä olen koko ajan "pelännyt" ja taas toisaalta tiennyt että näin se tulee menemään.
Päästiin miehen kanssa semmoiseen siirtymähuoneeseen jossa oli amme ja pedit molemmille. Iltapäivällä sain Oxynorm-piikin kankkuun ja tajun kankaalle pariksi tunniksi. Kunhan tästä tokenin niin päätin laittaa itseni kylpyyn, siellä lilluessa menikin rattoisasti tunteroinen. Kulutimme aikaa ravaamalla rappusia ja ulkona pyörimällä. Kävipä minun vanhemmatkin pihassa täydentämässä meidän ruokavarastojakin. Kahvion väki näki mun omintakeista kahvittelua, kun nousin vähän väliä steppaamaan supistusta pois. Klo 18 sisätutkimus ja 1,5cm auki :kieh: :headwall: Mä luulin jo että olisi edes jotain edistystä mutta ei. Supistukset jatkuivat edelleen 5-7min välein ja sovimme seuraavan tutkimuksen puoli yhdeksäksi jolloin paikat edelleen saman verran auki. Jälleen Oxynormia takalistoon sekä paracetamolia kuumeeseen joka oli tuolloin 37.7 astetta. Pari tuntia jälleen ihanasti taju kankaalla ja elämä hymyili... vauvan sykkeet vaan alkoi kovista lääkkeistä ottamaan kytyrää ja mietittiin miten kipua voi lievittää. Tyly tuomio oli että mies hieroo, jeejee!

Maanantai 15.09.08
Sunnuntai vaihtui maanantaiksi ja klo 01.00 yöllä se saamarin kohdun suu oli edelleen sen 1,5cm auki, alkoi tällä tytöllä palaa anturit ihan hyvästi. Kieltäydyin lähtemästä kotia enään, koska siellä en olisi nukkunut senkään vertaa mitä sairaalassa. Mies sai ihan mieluusti lähteä kotia nukkumaan (raukka sai unta vaan neljä tuntia kun anoppi ahdisteli puhelimitse) Minut sitten siirrettiin toiveiden mukaisesti osastolle ja naamaan Opamoksia rauhoittamaan ja jonkin sortin piikin ne jälleen laitto. Tämä oli kyllä kumma juttu koska kysyin kahdesti, että mitä varten laittavat ja vastaus oli vaan että; helpottaa oloa.. :eek: loppu pelistä tulin siihen tulokseen että kyseessä oli supistuksien estolääke :headwall: noh, ne välit ainakin piteni tuon lääkityksen voimalla puolen tuntiin, eli juuri kun sain nukahdettua niin supistus ja vessaan yms.

Klo 6.30 pyysin jälleen paracetamolia kipuun ja sen myös sain. Aamupäivä meni sitten siinä kun supistuksia kärsin ja odottelin miestä joka tulikin siinä kello ysin pintaan paikalle, huonetoverini oli oikein ihana tapaus ja jälkikäteen vielä hänen kanssaan keskustelinkin, jäi oikein lämpimästi mieleen hänen tarinansa ja tilanteensa. Klo 11 sitten taas tutkitaan ja jotain saatu etenemään eli kohdunsuu oli 3cm auki ja kyllä sen huomasi että kivut yltyivät puolenpäivän jälkeen. Jälleen kerran Oxynormia ja taju pois :whistle: :p mies kiikutti ruokaa ja mä yritin syödä, ei vaan oikein maistunut. Jonkin verran puhelimessa päivitin kuulumisia kun supistuksilta pystyin ja suihkussa käytiin miehen kanssa helpottamassa oloa useaan otteeseen.

Klo 17.30 KTG-käyrille ja siellä kaikki hyvin, supistukset noin 6 min välein. Noh, sitten alkoi tapahtumaan, jos tästä synnytyksestä nyt voi edes niin sanoa :p Klo 19.30 kätilö teki sisätutkimusta ja kalvot puhkesi, lapsivesi oli kuitenkin vihreää ja nopean syke seurannan jälkeen synnytyssaliin vaikka paikat edelleen sen 3cm auki. Miehelle tiukka käskytys pakata kamat kasaan ja nopeasti. Huoli iski ihan täysillä päälle ja matka synnytyssaliin kävellen täydessä supistuksessa ilman pysähtymisiä oli ihan mielenkiintoinen kokemus ja varmastikin näky iltapalaa odottaville. Mä vaan en voinut pysähtyä kun oli hirvittävä kiire sinne laitteiden sekaan ja seurantaan. Tämähän tiesi sitten sitä, että seuraavan kerran sängystä noustiin vasta keskiviikkona. Saliin kun päästiin niin pojalle laitettiin päähän pinni, jolla seurattiin vointia.

Klo 21 supistukset oli tihentynyt 2-3minuuttiin ja jälleen tälle mammalle kankkuun Oxynormit joka laski pojan sykkeitä jälleen 110-120. Kivut kävi sietämättömiksi, kun kipupiikki lakkasi vaikuttamasta ja paikalle pyydettiin anestesialääkäri epiduraalia varten.

Tiistai 16.9.08
Tiistain puolella puolenyön jälkeen sain sitten sen ihanan helpotuksen selkänahkaani, laitto onnistui toisella yrittämällä. Lääkäriä odotettiin tunti ja mulla kyllä meni tässä välissä jo ajan taju ja kosketus tähän maailmaan, kipu oli niin kokonaisvaltainen. Sen kestin vaan sillä, että mies painoi kuumia kääreitä selkään ja laski ääneen aina supistuksien aikana. Nuo kääreet oli kylä tosi hyvä apu läpi synnytyksen. Epiduraali aiheutti tunteen kauheesta kakkahädästä, supistukset laantui joten oksitosiini-tippa käteen, jotta saatiin hommaan vauhtia :LOL: jota ei sitten koskaan kai tullutkaan!

Paineet tipahteli mulla välillä hyvinkin alas, mutta ihan kai asiaan kuuluvaa. Koska edistystä ei tuntunut tapahtuvan, laittoi kätilö IUP- mittarin kohtuun, jolla saatiin tarkka supistusvoima näytölle. Supistukset oli ihan hyviä niissä ei mitään vikaa ollut. Kello 05 koin toisen "helvetin" joka alkoi siitä, että supistus vaan jatkui ja jatkui ja jatkui. kroppa alkoi laittaman kapuloita rattaisiin ja aivan älytön tuska iski kohdun suulle ja mulla oli kyllä täysityö olla repimättä niitä kaiken maailman piuhoja alapäästä irti. Tässä vaiheessa tältä tytöltä pääsi ekaa kertaa itku. Epiduraalin kautta kaikki ylimääräiset annokset, buscopania kohdunsuuta rentouttamaan ja katetri jolla saatiin rakko tyhjäksi.

Nähtävästi muutaman päivän jatkuva supistus sai kohdunsuun pahaan kramppiin. Kello 06 laitettiin antibiootti menemään suoneen ja ekaa kertaa alettiin puhumaan section mahdollisuudesta. Joten täydellisen ravinnottomaan ja nesteettömään linjaan. Kohdunsuun tilanne oli surkea, 4cm (johon siis oman äitini molemmat synnytykset jäivät) Aloin olla niin henkisesti kuin fyysistikin ihan rikki koko tilanteeseen. Tässä vaiheessa olin jo niin vakuuttunut siitä, että alakautta lapsi ei tähän maailmaan tule ja toisten hohhailut ja kannustukset että "kyllä se vielä voi tästä innostua", tuntui tosi turhauttavilta.

Klo 07 taas ja jälleen kerran sisätutkimus ja auki oli 4,5cm eli puoli senttiä edistystä. Odottelimme sitten siinä lääkärin kiertoa ja toivoin todella että asiaan alkaisi tulla jonkin sortin ratkaisua. Sanoinkin jo että jos tässä ikinä päästään sinne ponnistusvaiheeseen niin enhän mä jumankauta mitenkään jaksa. Olin valvonut lähes kolme vuorokautta muutamien tuntien lääketokkuraunilla ja kuume kävi parhaimmillaan jo 39 asteessa.

Klo 7.30 käytiin tiputtamassa oktisotiini jo puoleen ja omilla supistuksilla jatkettiin. Klo 10 huoneeseen pölähti useampi lääkäri erikoislastenlääkäristä lähtien, semmoinen täti oli se että huhheijaa vaan! Se runttas kirjaimellisesti sen kohdun suun siitä 4,5 sentistä 7cm ja oli sitä mieltä kyllä tämä tästä edistyy. Samalla alkoi menemään jo kolmas epiduraali putkilo. Päästiin jälleen odottamaan että synnytys edistyisi ja mä päätin että nukun vaikka väkisin tässä välissä. Välillä heräilin kattomaan vauvan sykkeitä ja taas unille.

Klo 13 ne pirulaiset vihdoin ja viimein ymmärsivät että kohdunsuu oli auennut puoli senttiä kolmessa tunnissa ja ettei tämä homma suju kuten oli tarkoitus. Sectio päätös tuli vaikka koville otti, kyllä minä ymmärrän, että etenkin kun mulla oli tuo julma tauti päällä, että ei se ihan riskitöntä ole lähteä leikkaamaankaan. Mutta kyllä sanoisin että se oli ainoa oikea vaihtoehto.

Puoli kahdelta lisää mömmöjä naamaan ja nokka kohti leikkuria, anestesialääkäri laittoi puudutteen epiduraaliin, vaikka normaalisti tämä tehdäänkin spinaalipuudutuksessa. Iskä pääsi mukaan ja poika saatiin pihalle klo 14.01. Siitä aika nopeesti sitten sekä isä että poika lähtivätkin punnituksille ja pesuille ja mua jäätiin kursimaan kasaan. Taas tuli mutkia matkaan kun ei meinannut istukka irrota ja vaikka olisinkin alakautta synnyttänyt, niin leikkuriin oltaisiin menty istukan takia. Kohtua varten laitettiin supistavaa ainetta enemmänkin, kun sekin sanoi itsensä irti siinä vaiheessa kun poika oli jo pihalla. Onneksi saatiin sekin sitten kursittua kasaan. Minä lähdin heräämöön ja kolmen tunnin jälkeen pääsin osastolle, silmissä vilisi ja päässä pyöri kuin hedelmäpeli. Olin ihan sekaisin.

Illalla sitten lastenlääkäri katsoi pojan vointia kun happisaturaatio oli alhainen, noin 90-95 ja hengitys tihentynyttä. Ottivat tarkkailuun vastasyntyneiden teholle ja hyvä niin! Lopulta infektio iski poikaan ja siellä teholla meni sitten useampi päivä. Tästä voin sitten kertoa hieman myöhemmin jos jaksan, mutta raskasta oli kuunnella muiden vauvojen itkua eteenkin öisin kun omasta oli valtava huoli ja ikävä.

Kukaan ei varmaan jakanut tätä jumalatonta romaania lukea, mutta sainpahan ainekin purettua tapahtumaa omassa päässäni. Vieläkin synnytyksen tapahtumat mietityttää ja seuraavaa raskautta ajatellen sainkin sitten lantio röntgeniin lähetteen, mikä oli hyvä, että saa sitten suoraan sen sectio päätöksen, jos ei alakautta ole mahdollista synnyttää.

Koiruus ja poikanen 1vko 2pv
 
NO hui, olipahan kokemus. Tiedän ton tunteen ku joutuu kuuntelee muiden vauvojen itkua eikä oma ole siinä, se on kamalaa. Mä olen vakaasti sitä mieltä että ne äidit joiden vauva on muualla pitäs saada omalle osastolle tai ees oma huone. Mulla oli poika lastenklinikalla vastasyntyneiden teholla ja ite makasin kättärillä.. niin kurjaa...
Onneks kaikki päätyi sit hyvin kuitenkin.


 
Toivon mukaan kukaan ei mitään traumoja mun kertomuksesta saa ja osaa jättää lukematta jos alkaa ahdistaa :hug: Muistutan vielä että tämä oli vain minun kokemus ja kuitenkin ihan hyvillä mielin asian kanssa olen.

Koitakaahan jaksella tytöt!
 
Täällä ollaan kans kasassa ja huomenna on taas neuvola. Eilen lenkkeiltiin, saunottiin ja nautiskeltiin isännän kanssa toisistamme, mutta yön nukuin tosi hyvin.

Että kohtalotovereita täällä vielä on tyttöset. Eikait sitä auta muuta ku odotella.
viikkoja nyt 39+5
 

Yhteistyössä