iltoja
Josko ensin omaa napaa..
Eilisen ja tämän päivän kirrannut aaltomaisesti mahaa.. Pidin ensin ihan vaan kasvukipuiluna, mutta tänään äityi sitten sen verran pahaksi, että menin päivystykseen polille. Soittivatkin onneksi suoraan gynen, eikä tarttenut päivystävien lääkärien arvailujen kohteena olla.
Gyne oli aivan ihana ja ymmärtäväinen. sanoi että selvästi supistusarka kohtu on ja siksi myös koko mahan seutu kipeänä mulla. Kohdun kaulaa kuitenkin hyvin jäljellä, ei ollut siihen onneksi vaikuttanut. Keto-arvot (?) kuulemma epänormaalit, mutta voi jotua siitä kuulemma kun en ole oikein pystynyt syömään. Lisäksi bakteeri ja hiiva mihin lääkekuuri :headwall:
Viikko sairaslomaa, pitää ottaa iisisti ja sitten miettiä miten töissä vähän helpommalla pääsis. Lisäksi ei olis pahitteeksi käydä neuvolassa kontrolloimassa tilannetta ensiviikolla, mutta tiedän että se ei onnistu kun ei ole yksinkertaisesti aikoja.
Päivystyksen kautta jos pahenee.
Vauvalla kuitenkin kaikki hyvin ja siellä kaveri istuskeli =) Antoi vielä kuvankin päänprofiilista mukaan :heart:
Tuosta
paineentunteesta; Itselle ainakin suht normaalia, eikä ole tiennyt ennenaikaista synnytystä, mutta varmaan tapauskohtaista tuokin.
Tulee kovemmassa rasituksessa (viime raskaudessa pelkästä pidempään jalkojen päällä olosta), mutta mulla osittain johtunee myös siitä, että yrittää suonikohjuja tehdä nivusiin :| Siitä johtuu myös kamala
nivuskipu.
Neuvolasta sain jo viimeraskaudessa ohjeeksi käyttää tukisukkahousuja ja niitä kun vaan viitsii pitää kok päivän niin vähän auttaa.
Anopeista olitte puhuneet.. Appivanhemmat asuvat 130km:n päässä. Ovat erittäin auttavaisia ja sanoneetkin että kun siltä tuntuu niin pitää soittaa, apua on saatavilla. Ovat siis eläkkeellä ja niin ollen joskus lapset olleet siellä viikollakin.. Nykyään vähän harvemmin kun esikoisellakin eskari menossa.
Ihana ja auttavainen ihminen anoppini ja varmasti muitten parasta aina ajattelee. Erittäin lapsirakas ja kiintynty lapsenlapsiinsa, mutta ainakin osittain ymmärtää olla liikaa puuttumatta. Jotkin asiat ei aina kohtaa, mutta ikään mitään suurempaa ei ole ollut. Mutta esim. jaksaa taivastella kun yläkerta jäi lasten "valtakunnaksi" ja molemmilla siellä omat huoneet jossa nukkuvat, että kuinka ne siellä pärjää ja ja ja.. Hyvin näkyy pärjäävän kun tyttökin on ruennut ennätyksellisiä unia nukkumaan kun oman rauhan sai
Ja ei me nyt sentään väkisin lapsia sinne työnnetä
Poikain hyvin mielissään kun oman huoneen sai. Ja kovin paljon sääntöjä/kieltoja ei mummolassa ole, vaan tenavat saavat hyvin usein tahtonsa läpi.. vaikka sitten vinkumalla ja itkemällä jos ei muuten, joka itseä nyppii
Omat vanhemmat vielä vahvasti työelämässä ja asuvat 200km:n päässä. Näkeminen jäänyt vähemälle kun itsekkin töissä ja ei jaksa viikonloppuisin aina lähteä.
Äitin kanssa kohtaa enemmän jotkut kasvatus asiat, mutta tämä varmaan johtuneekin siitä, että hän on minut kasvattanut ja ne kasvatustavat uponneet osittain minuunkin.
Alakelmille tervetuloa mukaan kirjoittelemaan =)
Nyt unille. Olkoot huominen pv helpompi kuin tämä.