Syyskuun Söpöliinit 2012 *Elokuussa*

Keesha minäkin olen noita Bebesin sivuja lueskellut ja hyvä mieli on kaikkiaan jäänyt. Oikein odotan sitä, josko nyt pääsisi alakautta yrittämään synnytystä!

Silloin taannoin kun muuten neuvolalääkäri määräsi bakteerivaginoosiin lääkettä, jätin sen kuurin hakematta kun en kokenut oireita tai haittaa... tiedä sitten, teinkö kamalan virheen, mutta silloin luin että haittavaikutuksena voisi olla ennenaikainen synnytys ja viime kerralla kun meni niin paljon yli, en pitänyt asiaa kovin pahana haittapuolena :ashamed: Nyt sitten juuri tuolta sivustolta muistaakseni luin, että haittana saattaa olla myös herkemmät limakalvot/suurempi riski repeämiseen, joten jäi kyllä vähän kaihertamaan mieltä olinko ihan ajattelematon. Toisaalta, jos vielä sanovat asiasta ensi lääkärissä jotain, niin haen kyllä lääkekuurin sitten.

Ihanaa kuunnella tätä vesivahinkoon liittyvää porausta ja vasarannaputusta... Saiskohan sitä silti jollain ilveellä otettua ne kaivatut päikkärit???

syksyn taimi ja tyttö 34+5

 

Nyt alkaa kyllä oleen jo jänniä aikoja, varmaan tästä alkaa sitte syyskuistenki jakautuminen ja aatella se voi jatkua vielä melkein lokakuun puoleenväliin...

mulla on leikattu väliliha molemmissa synnytyksissa, molemmat on tullu imukupilla ja sillon leikataan aina, kuopus oli vielä avosuutarjonnassa ja paino 4300g, sen takiahan minä sinne pelkopolille haluanki että käytäs tuo edellinen läpi, se oli aika kauhiaa. tuola bebesinfon sivuilla kuvattiin hyvin osuvasti mitä se on kun tulee avosuutarjonnassa. Esikoinen oli kans iso 4200g ja otettiin imukupilla kun aloin olla jo aivan puhki.

odotan todella mielenkiinnolla normaalia synnytystä ja aijon silti rohkein mielin mennä yrittään jos vaan tilanteeseen puututaan heti jos taas ilmenee jotain.

En tiijä miten hyvin olisin parantunu ilman välilihan leikkausta, mutta ihan hyvin paranin noistakin, esikoisesta tikattiin moneen kerrokseen 15-20 tikkiä ja kuopuksesta lääkäri tikkas jotain 8tikkiä, silloin paranin kyllä nopeempaa.

mun unelma synnytys olis se että saisin vauvan omin voimin pihalle, ei ole niin väliä vaikka saisin vain ilokaasua kun ei ne normaalit synnytyskivut mahdottomia ole, (tuo avosuutarjonta aiheutti aivan erillaiset järkyttävät kivut ponnistusvaiheessa.) ei tarttis välilihaa leikata, ja jaksaisin ite kävellä osastolle ja pääsisin lähen samantein suihkuun. ja noh jos tarkoiksi ruvetaan niin sais tämä syntyä päivällä kun se yösynnyttäminen on kans raskasta =) ja kaikkein tärkeimpänä se että vauva syntyis terveenä ja hyvin voivana kumoaa kaikki muut toiveen, olen valmis kyllä kärsiin vaikka mitä että tämä viimenen toteutuu!

täälä on kyllä todella joku matalapaine menossa, oon niin reunalla että ei kärsi paljoa sanoa kun tulee ihan hirvee itkukohtaus. Mutta sitähän sanotaan että itku puhdistaa, mulla on tullu vaan varastot täyteen niin täytyy vähä tyhjentää. Mies on tieten vähä ympyränä, kuten aina =)

 

Hellurei!

Äippäpolilta kotiuduttu! Olipahan hyväntuulinen käynti <3 Masuasukkaan painoarvio oli 2713g naureskelin, että olipa grammalleen laitettu eli ihan normaalikokoinen kaveri olisi näillä näkymin tulossa - ei enää pelkoa siitä yli 4,5kg jötkäleestä. Ja normaalisti alakautta olisi synnytys, mikä olikin omana toiveena kokoajan.

Muutenkin kaikki näytti hyvältä ja mallikkaalta Ja nyt nähtiin jalkoväliinkin, mitä ei sillon rakenneultrassa masuttajan asentojen takia päästy näkemään. Lääkärin sanat oli: "Kyllä tämä niin viattomalta näyttää...tyttöhän tuo on" ei ollut ulokkeita havaittavissa eli tyttöolo muuttui näin loppumetreillä tyttölupaukseksi.

Jännittävintä oli, että kohdunkaula oli pehmeä ja sormelle auki.. kaulaa jäljellä 2cm. Elättelen toiveita, että se merkitsisi siis sitä, ettei tässä ainakaan yliaikaista raskautta tule? Onko muille kokemusta, että jos auki on jo sormelle, että onko haaveeni toivekuvaa vai voisiko oikeesti merkata synnytyksen alkamista kohtuullisessa aikataulussa? (eli viimeistään siinä LA:n paikkeilla)

Poksahtelenpa vielä samalla eli 36+0! Apuva! Raskaus alkaa konkretisoitumaan eilisen synnärivierailun ja tän päivän ultran takia ihan uudella tavalla.

Anteeksi omanapaisuus - nyt oli vaan niin paljon jännää ni oli pakko tulla kirjoittamaan

 

Äpoli kuulumisia minäkin tulen kertoilemaan...

Poitsun painoarvio 2817g,RT edelleen,yläkäyrän alapuolella mennään,ei ollu nyt kasvanu liian nopeeta,ihan normeissa mennään. Kohdunkaula pehmenny ja 2cm jälellä,rauhallisesti kuulema täytyy ottaa ja kotona oleskella,ei mitään reissuja enää tässä vaiheessa. Herkästi käski yhteyttä ottaa jos myrkytyksen oireita tulee,valkuaiset oli taas noussu pissassa. Eka kertaa oltiin nyt käyrillä,kuulema hyvännäköstä käyrää poitsu aikaan sai,yks isompi supparikin tuli siinä.
Ens keskiviikkona uudestaan,jos arvot taas noussu niin sitten ottaavat lapsivesipunktion josta kahtoovat oisko keuhkot jo sen verran kehittyny että voitas alkaa käynnistellä,käski varautua osasto yöhön,että kuulema torstaina aamulla otettas se näyte sitten. Tosi kiva kun mies ei pysty olemaan paikalla sillon! Yksin kärvistellä siinä. viimeks ottivat sen näytteen sillon ennen keskeytystä ja se lääkäri tuumas että tuntuu vähä niin kuin ampiaisen pistolta,just joo,sattu ihan kauheesti!! En sitten tiijä liekkö ollu enempi "henkistä kipua" kun tiesi mitä edessä,mutta mukavalle se ei tuntunu!
Mutta 3 viikon sisällä alkaa kuulema tapahtua,jos ei vielä ens viikolla tosi toimiin rueta!

Semmoset kuulumiset tänne,tuli vaan nyt tätä omaa napaa mullakin,väsyttääkin niin kauheesti että taija painua suihkun kautta maate!

Kaktuspiikki 34+6

Oli muutes mukava kuulla hieman tillusta!

 

Tullaampas korkkaamaan tämäkin kuukausi...nyt oltaisiin sitten virallisesti äitiyslomalla, vaikkakin varhennetulla. Eipähän nämä työt tästä muutu vaikka tuuraaja siellä lehmän alla kykkii, samat vahtimiset ja lehmien perässä juoksut! Tai paremminkin lyllerrykset...aivan järkyttävää miten voi olla huono kunto. Ei jaksaisi tehdä ei sitten mitään ja tämä väsymys on jotain hirveää. Kaikki vauvan vaatteet edelleen laittamatta ja tänään kävin hakemassa pakkauksen. Ei meillä ainakaan vaatteista tule pulaa kolmen äitiyspakkauksen plus muiden vaatteiden kanssa. Otettiin pakkaus koska aion säilyttää jokaiselle lapselle ainakin makuupussin ja haalarin. Katsotaan sitten miten muille vaatteille käy...meille ei varmaan enää tämän jälkeen tule niille pitäjää: /! Toisaalta on alkanut jo tehdä surutyötä sen suhteen, ettei raskautta kaikkine vaivoineen ja sitä tuhisevaa vauvaa enää itse koe. Toisaalta taas ajattelee, että pääsee siirtymään seuraavaan elämänvaiheeseen.

Sairaalakassista olette jutustelleet. Miulla se odottaa vielä pakkaamistaan...eiköhän tuonne aika tavalla nuita samoja juttuja tulle kuin teille muilekin. Omat hygieniatarvikkeet, viihdykkeet ja evästä. Ja tietenkin ne vauvan kotiutumisvaatteet ja omat. Ei mahda isäntä niistä osata etsiäkään.

Välilihan leikkauksesta...miulla ekassa synnytyksessä tehtiin episotomia, koska ponnitusvaihe kesti niin kauan ja tuntui ettei pikkumies mahdu tulemaan. Se itse viillon teko ei tuntunut mutta se tikkaus ei ollut niinkään mukavaa. Neidin synnytyksessä paikat repesi ja vähän jouduttiin tikkailemaan silloinkin. Huomattavasti nopeammin tuo luonnollinen repeämä parani kuin tuo leikattu. Ei sillä haavalla kärsinyt istua kunnolla pitkään aikaan...:|! Aika harkiten kaiten nuita leikkauksia tekevät...

Oma olo on aika vaihteleva...yksi ilta hulina päivän päätteeksi sain kokea oikein kunnon kipeät supistukset. Kestivät vähän aikaa, mutta loppuivatkin yhtä nopeasti kuin alkoivat. Alkaa vain hirvittää, jos olo alkaa radikaalisti paheta niin mahtaako tämä pikkumies matkassa kestää sinne vkolle38 asti. Reilun viikon päästä neuvola ja äitipoli, josko siellä selviäisi onko tilanne tuolla alhaalla merkittävästi muuttunut. Saisi pikkuinen kuitenkin vielä kasvaa...

emäntä82 ja möttiäinen 32+4

 

Huomenta

Katotaan miten kauan saan kirjotella ennenku toi nuorin tuolta herää, mut yritetään

Kakka-asiaa ihan ekaks Juurikin noin, eli sitä ei kyllä siinä tilanteessa ehdi aatella tuleeko se kakka vai ei. Mä jännitin sitä kans ekas synnytykses, mut toises en enää ollenkaan ekan kokemuksen jälkeen. Sä et luultavasti edes tiedä et se on tullu ja melkeen lupaan et ainakaan se ei vois siinä tilanteessa vähempää kiinnostaa tuleeko vai ei =) Ja hoitajat ei tosiaan mitenkään sitä ilmase, vaan pyyhkivät vaan huomaamatta pois, jos näin on. Ja hei, ne on nähny aika monet kakat ennenkin siinä pöydällä

Välilihan leikkauksesta kans oma kokemus pakko jakaa. Mulla meinaan leikattiin ekassa synnytyksessä. En oikeestaan tiedä miks? Ei tainnu sit ihan niin helposti mahtuu tuleen (tyttö 49cm ja 3150g..), tai sit niit vaan sillon tehtiin herkemmin (8v. sitten 15.9 <3 ) Oon meinaan kans kuullu et ne ei itseasias enää niitä niin herkästi tekis. Mut siis, se mitä mun nyt varsinaisesti piti sanoo oli et istuin heti synnytyksen jälkeen! Tiesin leikkauksesta vasta kun lapsi oli jo sylissä, eli en sitä edes huomannut ja tikkaukset meni pikkusta ihmetellessä, myös siis huomaamatta. Yhtään en kärsiny mistään kivuista jälkikäteen, niinkun en toisessakaan synnytyksessä missä tuli vaan pieni nirhauma ja pari tikkiä. Eli niinkun kaktuspiikkikin totes, oon samoilla linjoilla, liikaa ei kannata toisten kokemuksia lukea tai ainakaan niistä panikoida, kaikki on niin tosi yksilöllistä!

Valitettavasti Wasabille täytyy sanoo, et tiedän useammankin tapauksen, kellä ollu sormelle tai parillekin jo auki varhasessa vaiheessa ja silti menny yli :/ Mut tietenkään se ei nyt välttämättä sitä tarkota sun kohdalla! mut ihan liikaa ei ehkä kannata siihen luottaakaan et ton takia ajoissaa tulis, sit vaan turhautuminen tulee helpommin. Koita vaan nauttia niin paljon ku pystyt tästä raskaudesta vielä, kyllä se pieni sieltä joka tapauksessa pian tulee <3 Ja toivotaan et tulis viim. laskettuna aikana!

Itellä nyt tullu jotenkin aika ajoin vähän suru :/ Samoin kuin emäntä82:lla, tämä myös meidän viimeinen. Harmittaa siis se, et en oo yhtään kerinny tästä nauttiin, istuun alas ja vaan "olla vatsan kanssa". Oikeen kadehdin teitä, joilla meinaa turhautumiset ja tekemisen puutteet iskeä. Siitä oon tyytyväinen et nyt oon saanu jo aika paljon valmisteluja tehtyy, enää ei oo kun jotain sellasta mitä sit jos kiire tulee, ehtii kyllä vielä tehdä sinäkin päivänä kun vauvan kanssa kotiudutaan.

Vieläkin tää on jotenkin epätodellista, jotenkaan en osaa yhtään kuitenkaan aatella et meillä taas pian pieni. Tosi hassua, ja jotenkin sitä sit pelkää, et tarkottaako tää sitä, et jotain kurjaa sattuukin? ku en osaa nyt yhtään asiaa ajatella. Inhottavia pelkoja :/ Mut onneks niihin ei ehdi jäädä murehtiin ja kuitenkin pohjimmiltani uskon siihen, et kaikki menee niinkun on tarkotettu, oli se sit hyvää tai huonoa.

Mites teillä muuten muilla miehet ottaa/ on ottanu teitä huomioon nyt raskausaikana? Mua jotenkin sekin on nyt harmittanu, ku mitään hemmotteluja ei oo ollu, tosi vähän mitään vatsan taputuksia edes :/ Paljon enemmän huomioi vatsaa kun ootin tota kuopusta. (Tosin ei sillonkaan mitään sen enempää kyl hemmotellu, muutaman kerran ehkä hiero hartioita naama pitkänä ku tarpeeks pitkään kinusin). Nyt jotenkin miehelläkin menny tää sillee "ohi" varmaan tää raskaus, ku on toi toinen pieni. Just pari iltaa sit kysyin, et oottaako hän yhtään tätä meiän tulevaa, ku tuntuu välil ettei kiinnosta yhtään :/

Höh, tulipa kurjat jutut tähän loppuun. Mut se täytyy muuten nyt sanoa, jottei jäis niin negatiivinen sävy, et mä rakasta kesää ja kuumaa! Oikeen harmittaa kun tää kesä ollu tällanen. Mua ei haittaa vaikka oisin miten raskaana, lämmin on mun juttu Mut tosi kurjaa, et jotkut kärsii ja heidän kannalta hyvä et on ollu tällanen viileempi kesä

Ihanaa et sain kirjottaa ihan rauhassa!! Vieläkään ei neiti heränny

kaarja 35+5

 

Meinasin tulla jo eilen kirjoittelemaan, mutta minut oli "bannattu". Wikipedia osasi kertoa, että se tarkoittaa sivustolta poistamista huonon käytöksen takia. Pahoittelen kaikille, mikäli olen jotakin tehnyt, luulisin kuitenkin, että se oli joku koneen keksintö tai jotain.

Mullakin leikattiin väliliha, ei se juuri miltään tuntunut. Ompelun aikana vetelin sikeitä, joten siitä en sitten mitään tiedä. Mutta hyvin parani, nopeammin kuin sektiohaava.

Sairaalakassiin mä meinaan pakata sitten joskus itselleni herkkuja. Ja lakritsia, se pehmentää mahaa, mikäli tulee ummetusta. Luumuja sain viimeksi talon puolesta. Hammasharjan voisi vaihtaa kohta, ja laittaa vanha harja kassiin, niin sen voi sitten heittää sairaalasta lähtiessä pois.

Hurjaa, että meininki alkaa kuulostaa siltä, että synnytykset lähenee. Niin se kai itselläkin on, mutta todennäköisesti vasta syyskuussa. Äitipolikin on vasta tämän kuun lopussa. Se jännittää jo, että tuleeko alatiesynnytys vai sektio.

Mulla oli pari päivää sitten neuvola ja täti kommentoi kovasti painonnousua .Oli tullut kahdessa viikossa taas yli 700gr/viikko. Se tuntui kurjalta, kun muutenkin on ihan tursunut olo. En tosiaankaan osaa nähdä itseäni kauniina raskaana ollessa! Ja joskus luulin olevani sinut itseni ja kehoni kanssa, mutta niin ei taida oikeasti ollakaan. Painoa on siis nyt tullut 9kg eikä se mun mielestä kuulosta liian paljolta.

Kiitos Tillun kuulumisista kertoneelle ja Äipälle uudesta pinosta!

Santra ja masuvauva 32+5

 

Ihana kun täällä on hieman porukka aktivoitunut ja keskustelua syntyy

sairaalakassiinmeinasin laitella samoja juttuja mitä muutkin on aatellu. Hygieniavälineet, liivinsuojia, vähän herkkuja ja vaatteet itselle. Mies saa sitten tuoda vauvalle vaatteet kun hakee kotiin Mitään viihdykkeitä en ota kun en koe tarpeelliseksi..Ja en noita luumujuttujakaan ota kun esikon aikaan oli ainakin tarjolla luumumehua yms..

Olo on ollu pari päivää hiukan raskas. Hengitys tuntuu raskaalta ja välillä vihlasee ihan hemmetin kovaa vatsan oikealta puolelta..ihan kuin sukkapuikko vihlasut mut ne ei tule tonne alapäähän vaan vatsaan...Kai siellä vaan paikat venyy ja paukkuu ja kun vauvalla alkaa olla jo ahdasta niin liikkeet jopa sattuu välillä : /

Sainpa viettä rauhallisen aamun kun tyttö nukkui pidempään...join kahvin rauhassa ja nortteilin koneella Nyt tytsylle aamupalaa ja kohta tulee kaveri kylään lasten kanssa

Biba ja tytsky 33+1

 

Minäkin toisaalta suren sitä, että tämä saa jäädä viimeiseksi vauvaksi (???). Toisaalta tämä loppuraskaus on kamalaa sen vuoksi, että mietin taukoamatta sitä, miten vauva aikoo tulla maailmaan. On edelleen perätilassa, joten jos ei tästä itsekseen (tai luonnonmukaisin keinoin) käänny, on sektio ainoa vaihtoehto. Sektio taas pelottaa erittäin paljon. Itse leikkauksen lisäksi se avuttomuus.
Ensi viikolla saan lähetteen ä-polille, jos tosiaan vauva ei ole kääntynyt.

Jos taas vauva kääntyy ja syntyy normaalisti, sairaalakassiin ei tarvita paljon mitään. Aion nimittäin synnyttää polikliinisesti eli suoraan salista kotiin.

 

Miten herkästi ne tekee sektion jos vauva pt? Kaksi tuttuani on synnyttänyt pt olevan vauvan alateitse eikä sectiosta puhettakaan? Toinen oli ensisynnyttäjä...Varmaan paikkakuntakohtaista?

 

BiBa mulle ainakin sanoivat että saan itse valita synnytystavan koska on perätilassa. Silloin kun esikoinen oli tukevasti istualteen. Eivät alkaneet kuvailemaan mitään, koska sanoin melkein heti että sektion haluan. Lääkäri sanoi että viisas valinta ja mukisematta varattiin sektiolle aika. Varmasti paiukkakuntakohtaista mutta mikkelissä ainakin näin. Mutta onhan se minusta ainakin reilua että saa itse tuossa tilanteessa valita.

Uusimmat uutiset täältä. Eilen oli se äitipoli käynti ja sappihapot oli noussu aika rajusti. Alotettiin lääkitys. Onneks en joutunu jäämään osastolle. Pojan painoarvio oli 2100kg eli ihan keskikäyrällä mennään. Kaikki oli muutenkin hyvin, oli kova hikka ja lääkäri totesi että onpas vilkas tapaus. Nyt sitten viikoittain kontrolli ja verikokeet. Sanoisin kyllä ite että semmoset max 5 viikkoo nii käynnistävät tai leikkaavat, riippuu nyt miten poika meinaa tuolla masussa oleilla.

Aurinkoista päivää kaikille!

Riikka&Niisku 33+4

 

Me ollaankin sitten Wasabin kanssa oltu samaan aikaan Jorvissa eilen ilmeisesti. Itse olin siellä synnytysosaston puolella, synnytyspelkopoliklinikalla.
Sieltä sain vahvistuksen näille jo puhutuille välilihanleikkausasioille, eli nykyisin ei tehdä enää sitä, kuin pakon edessä. Kun ekoja lapsia synnyttelin, oli kätilöillä ohjeistuksena, ettei ole mitään syytä olla tekemättä. Sanoi myös, etä luonnolliset repeämät paranee paremmin, lukuunottamatta sellaisia valtavia repeämiä. Eikä nykyään tarvitse enää sanoa ettei välilihan leikkausta halua, niinkuin silloin 93-96 kun nuo vanhimmat on syntyneet: Silloin painotettiin, että pitää muistaa sanoa jos ei halua. Niin se maailma muuttuu! Onneksi.
Sitten siihen keinotekoisten supistusten tekemiseen, joka oli minulla se kauhun aihe. Kätilö sanoi että on todennäköistä, mitä useamman lapsen synnyttää, että tippaan joutuu. Johtuu siitä, että vaikka lapsi syntyisikin pienemmillä supistuksilla, voi istukan syntymisen kanssa tulla ongelmia, ja siitä seurata runsas verenvuoto. Siitä syystä se tippa laitetaan kohtuullisen helposti, ja on todennäköistä, että se laitetaan tälläkin kerralla. Kätilö ehdotti epiduraali- tai spinaalipuudutusta siinä tapauksessa. Itse mietin, että ehkä se epiduraali on helpompi kestää, kun se laitetaan varhaisemmassa vaiheessa, eikä tartte kärvistellä kummallisessa asennossa kun on jo kovat supistukset. Ponnistusvaiheen kätilö vahvisti tuntuvan pahemmalta kun on ollut puudutus, niinkuin olen kuullutkin. Enemmän kuin se synnytys jännittää tällä hetkellä se puudutus, mutta hyvä kun se on ennakkoon suunniteltu, ettei käy niin, että sitä ei saakaan enää kun tarvitsee. Viimeeksi kun laitettiin tippa, oli kohdunsuu täysin auki (klo 14), joten puudutusta ei enää saanut. Viiteen asti siinä sitten meni - kätilö totesi, että iso lapsi laskeutuu kauemmin, ja ennen tippaa olisi voinut sen spinaalin laittaa. Mutta jälkeenpäin on tietysti turha jossitella, kun ei ollut tiedossa kuinka iso vauva on tulossa, niin olisi voinut äkkiäkin syntyä.

Kävin eilen tuskaisesta olosta huolimatta ostoksilla. Ostin kosteussuojan omaan sänkyyn lapsivesien varalta. Ekalla kerralla nimittäin meni patja pilalle lapsivesien takia. Ajattelin sitten leikellä sen froteen pienemmäksi vauvansänkyä varten, kun ei ole enää "omaa tarvetta". Myös yksi huppupyyhe tarttui matkaan. Tutteja, rasvoja, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä ym. arjen vauvatarviketta tuli myös hankittua viimeinkin. Tajusin myös, ettei meillä ole vielä vaipparoskistakaan, mutta toisaalta äidinmaitovaipat ei haise juuri miltään, joten sen ehtii hankkimaan... Keittiön roskiksen mukana kulkeutunevat nopeimmin ulos talosta joka tapauksessa.
Eli meillä mennään edelleen kertakäyttövaippalinjalla. Ekan lapsen aikaan yritin kestovaipoin, jotka silloin oli vielä aika onnettomia, eikä siitä seurannut kuin vaippaihottumaa ja ohivuotojen kautta jatkuvaa vaate- ja lakanapyykkiä... Kaksi viikkoa riitti! Kertakäyttövaipoista taas ei ole kuin hyvää sanottavaa, vaikkeivät kovin ekologinen vaihtoehto olekaan. Tietysti kestovaipat on kehittyneet, ja ovat varmaan nykyään ihan toisenlaisia, ja olenkin iloinen, että edes jotkut jaksavat niiden kanssa puljata.

 

Aamuja! (venähti vähän mun aamu...)

Että osaa tympiä tää mahan kokoon koskeva kommentointi. :kieh: Eilen jopa epäiltiin, onko kaksoset tulossa.. En olis uskonut, että siinä tilanteessa näkisin punaista, mutta niin pääsi käymään.. Ihanaa olla yleinen kommentoinnin kohde... Mun sf-mitta menee tällä hetkellä keskikäyrän alapuolella, tuskin tuo maha nyt niin järkyttävän iso on..

Kiitos sairaalakassivinkeistä! Niistä oli ainakin minulle hyötyä!

Synnytys on mielessä usein. Itseä on kiehtonut hirveesti luomusynnytys veteen, mutta eka lapsi mennään kyllä tampereelle synnyttämään ihan käytännön syistäkin (miehelle yöpaikka lähellä), niin siellä ei käsitteekseni ole mahdollisuutta veteen synnyttämisessä? Ja vaikka ajatus ilman kivunlievitystä synnyttämisestä kiehtoo, niin ei se mulle sellainen "pakko" ole, että jos tuntuukin, etten mitenkään päin selviä hengissä ilman kivunlievitystä, niin tottakai puudutteita yms voin harkita ja ottaa. Toivon saavani seisoa ja kävellä supistellessa.

Ostettiin mulle tällanen jumppapallo. Ihan huippu. Anopilla on tällanen, ja siitä asti ku raskaaksi tulin, ni oon halunnut semmoisen itselleni. Ihan paras istua, en oikeen muualla voi istuakkaan. Lisäksi sitte tietty nyt luin nuita muita etuja tuolta bebesinfon sivuilta.

Mekin aletaan käyttämään kertakäyttövaippoja. Tunnen itseni niin hyvin, että mitä suotta edes yrittämään kestovaippailua. Mitäs suotta kiusata niin mukavaa ihmistä ku itteensä

Ja siitä kakkajutusta Mitäs sitte jos onkin ihan pillikuralla... hhahahah, siinäpä saa kätilöt sitten mustaakultaa pyyhiä pois. Ainakin mulla menee vatta heti löysäksi, ku enempi supistelee. Mutta toisaalta, ehkä suoli on sitten jo valmiiksi tyhjentyny.. anteeksi kakkajutut.. :ashamed:

Ei muuta tällä erää! Tsemppiä kaikille tasapuolisesti, eii ole enää pitkä matka, että saadaan nyytit syliin :heart:

Villaruusu isoine mahoineen ja pieni 33+3

 

Minulla ei ole minkäänlaisia synnytyspelkoja,odotan jo ihan innolla että pääsen synnyttämään,varsinkin jos alakautta eikä sektiolla,ei se sektiokaan pelota. Eniten ehkä pelottaa ne kivut mitä tullee käynnistyksessä. Ainakin silloin keskeytyksessä ne oli pahinta kun kroppa "pakotettiin" synnytykseen. Tyttöhän olikin sitten niin pieni ettei se synnytys itsessään sattunu paljoa ja sainhan minä kaikki maholliset mömmöt.
En sitten tiijä meneekö nyt käynnistyksessä niin kauna ja onko se niin kivuliasta kun paikat on jo pehmenny ja 2cm kanavaa jälellä,toivon ainakin että vielä ehtis pehmetä lisää ja hävitä.

Ei sitä lapsivettä sitten ollukkaan paljoa,niin kuin se hoopo neuvolantäti viime viikoilla käsikopelolla veikkasi! Ihan normimäärä ultralla mitattuna on! Masu on vaan iso Mikä on hassua,sillä minusta se ei näytä isolta. Tukala olo kyllä on ja kylkiin koskee koko ajan. Lääkärikin sano eilen että ompas maha jo iso...oon kuullu kyllä sitä kommenttia muiltakin,kaipa se ei sitten näin ylhäältä katottuna näytä isolta?!

Meillä mies koittaa auttaa kotitöissä minkä osaa/jaksaa,3vuorotöissä painaa ite, niin ymmärrän kyllä jos ei kotihommat innosta. Huolehtii kyllä etten mitään raskasta tee ja joka päivä laittaa viestiä töistä ja kyselee miten voin. Masua pussailee ja silittelee sekä juttelee poitsulle :heart:
Mitään hemmotteluja en kyllä ole saanu...se vähä harmittaa kun en edes niitä vauvakutsuja tai mitään tyttöjen iltaa saanu,mies kuiteskin aikoo pitää varpajaiset,eipä siinä mitään. Olisinhan voinu itekkin järjestää tietty jotakin itselleni mutta ei oikein innostanu rueta kutsumaan ketään "väkipakolla" juhlimaan ihteeni tai tulevaa vauvvaa...
Siskoja on 3 ja yhellekkään ei ilmeisesti ole tullu moista mieleen. Varmaan ajatteleevat kun ei heillekkään aikanaan kukaan ole mitään järjestäny. :|
Kaikki vaan oottaa että "puske nyt se poika pihalle niin päästään lellimään ja lässyttämään" tyyliin. Aika pahalle tuntuu tommosetkin kommentit... Yksi siskoista ei ole edes moneen viikkoon kyselly mitä kuuluu.

Nooh,meitä on moneen junaan!

Oon koittanu miettiä että mitä vielä tarviis hankkia ennen kun poitsu saapuu...kaikkea ilmeisesti sitten on kun en keksi mitään!
Tuttipullot pitää keittää varulta ennen,onpahan ne valmiina jos tarvii.
kumiankan kosteussuoja on kyllä varmasti hyvä hankinta! Pitäsköhän itekkin ostaa moinen. Eihän sitä tiijä vaikka luonnolisesti käynnistyy!

Munuaislääkäri soitteli just! Eivät kuulema laske yli rv 38! Ja sitten luki papereista että ensi viikollekko jo on käynnistys aikaa harkittu! Olin että mitä ihmettä,ei kukaan mulle ole sanonu muusta kuin siitä lapsivesipunktiosta!! :O Ärsyttää kun oon kolmen eri polin asiakas niin kukaan ei osaa sanoa mitään,kaikilta eri lausunnot ja tiedot tulee! Diabeteslääkärikin oli sanellut että oon jo rv 36+6

Noh,jospa hyö jotenkin pääsevät yhteisymmärrykseen siitä millon ois hyvä hetki synnyttää...

kaktuspiikki 35+0 POKS!!

 

Heippa hei! Pitkästä aikaa Me ollaan oltu nyt 3 viikkoa lomalla, tai niin, että koko perhe on lomalla (lapset olleet jo juhannusviikosta asti ja itse heinäkuun 10. pvä alkaen). Viime viikko oltiin Pärnussa lomailemassa, nyt ollaan tämä viikko oltu vaan kotona.

En muista, koska olen viimeksi täällä kirjoitellut ja mitä, mutta omasta olosta sen verran, että vaivat sen kun jatkuvat ja pahenevat vaan... Selkäkivut/liitoskivut/häpyluukivut kovia ja käveleminen on hidasta ja toisinaan kovinkin ankkamaista vaappumista. Ei kiva. Supistuksia tulee päivittäin, mutta harvoin ovat kovin kipeitä tai kestäisivät pitkään. Su-ma välisenä yönä tuli ilmeisesti suonenveto tonne vatsan alapuolelle ja se oli TODELLA kivuliasta. En pystynyt tehdä mitään, itkukin melkein tuli. Se kohta on sen jälkeen ollut tosi arka ja edelleen kääntyminen, istumaan meneminen/nouseminen sattuu!!

Sairaalakassia en oo vielä pakannut, mutta samanlaisia asioita aion sinne sitten laittaa, mitä tekin olette täällä kirjoitelleet. Vauvan kotiintulovaatteita en ole vielä päättänyt, tai mahdollisesti edes hankkinut... Enkä liivinsuojia, vaippoja, harsoja jne.

Kävin 2 viikkoa sitten naistenklinikalla painoarviossa tämän rd:n takia, vauva kasvoi tasan keskikäyrällä ja painoarvio oli 1815g ja viikkoja tuolloin 31+5. Viikon päästä on uusi aika. Ihan kiva, että nyt tarkkaillaan, kun edellinen oli sen lähes 5kg syntyessään.

Tänään oli myös neuvola. Neuvolakuulumisia siis; rv 33+5 (30+4):
Paino +573g, turvotusta on, sanoi nla-tätikin.
RR: 134/65 (118/64)
Virtsa puhdas.
HB 133 (132), jee se on pysynyt hyvänä, vaikka en oo sitten viime kerran syönyt rautaa ollenkaan )
Sf 32, käyrällä näytti hieman noususuuntaiselta, nla-tädin käteen vauva tuntui kuitenkin hyvin sopusuhtaiselta, tasan viikon päästä on taas naistenklinikalla painoarvio.
RT
Sykkeet 140 (140)
Liikkeet ++ (++)

Kaarja, kyselit tuosta, miten mies on ottanut huomioon... Ei sitä kauheen paljoa tunnu mun/vauvan voinnit kiinnostavan, ei kysele vointia ja jaksamista. Vatsaan on koskenut tasan ne kerrat, kun oon sanonut, että tuu nyt katsomaan/koittamaan, kun vauva on liikkunut ja möyrynnyt tosi paljon. Samanlainen se on ollut joka raskauden kohdalla (tämä siis kolmas odotus). Välillä harmittanut paljonkin ja toivoisin, että osottaisi enemmän kiinnostusta jne. Mutta toisaalta, on se ihan ihanakin. Joka ilta hieroo mun jalkoja :heart: Ihan oma-aloitteisesti jopa!! Aiemmin joutunut itse pyytää, nyt alkaa hieroa ihan ilman pyytämistäkin Ja pelkästään jo se on kyllä suuri juttu ja oon siitä tosi onnellinen Ja hyvä isä on lapsilleen, vaikka ei odotusaikoina olekaan niin mahaa silitellyt, tai ollut ylihuolehtivainen tai muutakaan

Mistäs muusta olittekaan puhuneet... Synnytysjutuista ainakin jotain. Mulla on väliliha leikattu 6,5 vuotta sitten esikoisen synnytyksessä, itse leikkaamista en tuntenut, enkä kyllä tikkaamistakaan, oli hyvät puudutukset Toipuminen kyllä kesti... Mutta mielummin sen vaihtoehdon valitsisin, kuin sektion! Mä jotenkin sitä sektioa kammoksun. Kakkaa tuli myös esikoisen synnytyksessä, kuopuksen kohdalla pyysinkin sitten peräruiskeen ja sen sain, eikä kakkaa tullut Eihän se kakka-asia mikään kiva ole, mutta kyllä hoitajat on siihen NIIN tottuneita, että eivät varmasti ajattele siitä mitään ja huomaamattomasti jäljet siivoavat. Sitä on itekin tällä n. 2 vuoden kotihoitotyökokemuksella niin tottunut kaikenlaisiin ihmiseritteisiin, ei ihan pienestä hätkähdä. Näin uskon, että on myös kätilöillä =)

Voi, voi. Nyt tuli taas tekstiä enemmän kun laki sallii :ashamed:

Peppi85 ja tyttö 33+5.

 

Äitiyspolilta kotiuduttu!

Painoarvio on pikku-ukolla nyt 3160g, eli noin nelikiloista odotellaan jos menee laskettuun aikaan. Saatiin myös varmistus pojasta <3 Vähän iso vauva siis tulossa... Pää on edelleen tosi iso, mutta synnytystapa-arvion mukaan pitäisi mahtua tulemaan alakautta. Lääkäri rauhoitteli, että jos ei mahdu, niin sit synnytyksen eteneminen vain pysähtyy, koska pää on sieltä ensin tulossa, eikä vauvalle tuu ahtaudesta haittaa ja sitten vain katsotaan synnytys tilanteen mukaan.

Mutta hauska sattuma, Wasabi, miulla ihan sama tilanne: kohdunsuu pehmeä ja sentin auki! Kohdunkaulaa 2 cm jäljellä. Ja mie myös elättelen toiveita, että ei menis yliajalle. Kiinnostaisi kuulla tästä lisää!! Lääkäri oli sitä mieltä, että saisi tulla jo aiemmin vauva, kun on jo niin reilun kokoinen! Nyt seuraava kontrolli on päivä lasketun ajan jälkeen, 31.8. JOS vauva ei oo siihen mennessä syntynyt, sillä reissulla käynnistetään, jos kasvu jatkuu samaan tahtiin. JÄNNITTÄVÄÄ! Nyt miulla on joku konkreettinen päivämäärä taas mitä odottaa.....

kaktuspiikki: Kuulostaa inhottavan sekavalta siun tilanne :/ Toivottavasti yhteisymmärrys kehittyis pian lääkäreille! Mut aattele, siulla voi olla jo tosi pian vauva sylissä!

Välilihan leikkaukseen mie oon ruvennut jo valmistautumaan henkisesti, koska isopäinen vauva tulossa. Kakka-asia ahdistaa minnuukin, mutta yritän ajatella, että kätilöt on varmasti nähneet jo monenmoista.... Froteesuoja on täälläkin viritelty jo sänkyyn, ja kohta varmaan pitää ruveta sohvalla istuessa pitämään pyyhettä alla varalta, etenkin kylässä

Nyt sairaalakassin pakkausta aloittelemaan!

Oliviaa ja pikku-ukko 36+1

 

Kommentoimpas minäkin välissä, mukavaa lukea teijän juttuja!

Kakka-asiasta.. Tuo oli asia mitä alussa pelkäsin eniten. Mutta en kätilöiden takia, vaan mieheni.. Meillä ei ikinä oo normaalisti mistään kakka-asioista puhuttu ja eniten pelottaa se että mies näkee, kuulee tai haistaa jotain. Aattelin yhessä välissä jopa että en ota miestä mukaan ollenkaan että voin synnyttää rauhassa. Synnytysasentoakin oon miettiny että ei onnistu kyykylleen tai mitenkään niin synnyttää että mies näkis sinne jos jotain tulee. Sen takia oon aatellu että tuun synnyttää selinmakuulla sängyllä vaikka se on vaikein synnytysasento ja haluaisin olla vaikka mieluummin seisaaltaan. Tämäki pelko on tullu sen takia kun siskon suorasananen mies kaiken kansan kuullen julisti että tais sieltä jotain tulla, ainaki haisi siltä. Sisko siinä sit oli niin nöyryytetty että teki mieli huitasta turpiin sitä miestä... Sitte yhessä miesten kesken nauroivat sitä asiaa.. Tosi lapsellista!
Oman miehen kans oon sitte asiasta puhunu ja seki tokas että sehän on ihan luonnollista, että ihme jos ei jotaki tulis.. Onneks se on niin ymmärtäväinen, mutten siltikään voi olla häpeilemättä asian kans.. Ainanen pelko joutua naurunalaiseksi, tuskinpa se kenenkään mielestä mukavaa onkaan.. Ja oon kauhukuvia maalaillu päähäni jo niin että kätilö tokaisis sieltä alapäästä yhtäkkiä tyyliin ; OHHOH täältähän tulee.. Huoh, täytyy vain toivoa että ne ei todellakaan huomauta asiasta mitään. Ja jos suoli ei tyhjene luonnostaan ennen synnytystä niin aion kyllä pyytää tyhjennyksen.

Ja tuosta mies asiasta. Mulla on kyllä maailman ihanin mies Se jaksaa silitellä ja hieroa ja rasvata jalkoja pyytämättäkin. Eikä koskaan valita kun minä en jaksa samallailla huomioida sitä Vaan kun mullekkaan ei mikään riitä, ainakaan tällä hetkellä. Koko ajan sais vaan huomioida ja kehua enemmän, se onkin ollu vähä hukassa että enkö muka taaskaan oo huomannu sua tarpeeksi

Nyt tekis mieli lähteä ostaan ainakin viis laatikkoa mansikkaa kun oon syöny ja pakastimenkin tyhjäksi edellisistä jotka ostettiin kuukausi sitten talven varalle :s

On niin paljon tullu juttua etten muista enää mihin piti mitäkin kommentoida mutta kirjottelen taas kun jotaki tulee mieleen! Mutta kaikille tsemppiä vain, ei oo onneks enää paljoa jälellä! :wave:

Keesha 35+3

 

Miekin kommentoin tuota miehen huomoimista näin pallomahan kanssa elellessä. Ei ainakaan meillä kauheasti hemmottele näin raskausaikana eikä kyllä muutenkaan. Tyypillinen suomalainen maaseudun mies...kyllä se puhuu ja pussaa, mutta ei julkisesti! Siihen kun on tottunut niin ei sitä vaadikkaan. Tietysti oishan se ihanaa jos joskus oma-aloitteisesti jotakin erityistä keksisi. Josko jään odottelemaan niitä kohta koittavia kolmekymppisiä! Ensimmäisen raskauden aikana mies oli tosi kiinnostunut ja kokeili vauvan liikkeitä mahan päältä, mutta nyt väkisin se käsi pitää hilata mahalle ja eikä pitkään siinä viihdy. Toisaalta tämä raskaus on ollut sen verta vaikea fyysisesti että kovasti huomattelee että elä tee sitä ja tätä, annahan kun mie teen! Näkee ilmeisesti että miulla on vaikeaa! Onhan se mukavaa kun nuinkin huomoioi!

Synnytys alkaa pikkuhiljaa mietityttää ja se vauva-arki...pelottaa ja samalla niitä odottaa! Synnytyksetä ajattelen sen menevän sitten omalla painollaan. Kaksi kun on jo takana niin osaa jotenkin jo odottaa mitä tuleman pitää. Tietenkin se sektion mahdollisuus pelottaa, siitä kun ei ole kokemusta! Tuntematon jänskättää...

Meillä jatketaan kertakäyttövaippa linjalla...juuri pyörittelin nuita äp:n kestovaippoja käsissä ja totesin ettei minusta ole niitä pyykkäilemään kaiken tämän muun pyykin lisäksi. Ihan tarpeeksi on nytkin pesukoneeseen pantavaa...

emäntä82 ja möttiäinen 32+5

 

Synnytys alkaa kieltämättä olla mielessä täälläkin Toi kakka-asiakin... voi hyvänen aika sentään... mun pitää varmaan muistaa miestä varottaa etukäteen. Sillä kun on noi sen aiemmat pojat molemmat sektiolla tullu niin saattaa olla pikkusen eri asia nyt synnytyksen kokeminen, joka toivon mukaan on alatiesynnytys. Hirvittää toisaalta kuin se reagoi jos kakkaa tulee kun se on niin toivottoman herkkä hajuille välillä että meinaa aina oksentaa kun joku haisee pahalle. Kiva sit jos se alkaa yökkimään siellä!

Mies huomioi kyllä mua ihan riittävästi! Mitään raskaampia hommia ei anna tehdä ollenkaan ja siivoomiset hoitaa ite. Hieromisten suhteen mä oon varmaan outo, kun mä en vaan halua että mua aletaan hieromaan... en vaan tykkää... Hierojalla käyn jos haluun hierontaa. Mahaa silittelee ja kokeilee potkimista ihan riittävästi.

Kertakäyttövaipat tulee meilläkin käyttöön ja ihan siitä syystä että en vaan kehtaa alkaa puljaa kestovaipoilla! Eivät kertakaikkiaan oo mun juttu!

Koski ja Jäppinen 33+5

 

Synnytyksessä on musta niin paljon muuta jännitettävää, että tuo kakka menee siinä sivussa. Ja jos kätilö siitä lähtee kommentoimaan, niin on kyllä kumma juttu, niillä on kuitenkin takana jokunen synnytys, jossa niin on käynyt. Ja se on jopa suositeltavaa, sillä sillä tavoin elimistö saa vähän enemmän tilaa ponnistella. Ei se kakka siinä ehdi juuuri haista, kun se siivotaan nopeasti pois. Keeshan siskonmies kuulostaa perinteiseltä pelottelijalta, joka tahtoo kertoa kauhutarinoita. Noita äitejäkin löytyy, ainakin meikäläinen joutui ekan lapsen kohdalla kuuntelemaan ihmeellisiä kauhutarinoita. En sitten tiedä, mikä niiden kertojaa motivoi. Synnytysjutuissa ja inttijutuissa tuntuu olevan paljon samaa.

Kakasta toiseen kakkaan. Meillä käytetään kestovaippoja ja kertavaippoja rinnakain. Kertavaipat on aika tyyriitä ja ihan kustannusten takia kestovaippailen. Lisäksi olen pissattanut ja kakattanut vauvaa jo pienestä pitäen lavuaarilla/hoitopöydällä, silläkin säästää ihan kivasti.

Nyt täällä on yksi parivuotias väsyvilli ja toinen mahassa oleva riehuja. Pitänee ryhtyä rauhoittelemaan tilannetta.

Santra

 

Niin tuossa kakka-asiassa muakin eniten hävettää se että mies on paikalla...Kätilöt on varmasti tottunu kaikkeen ja niin se sanoikin valmennuksessa että se ei heitä hetkauta vaan siivotaan sitten rutiininomaisesti kaikessa hiljaisuudessa pois. Oonkin kieltäny jo miestä valmiiksi että sinne alas päin et sitten kahtele,pysyt mun pään vieressä!! Ei sillä ettäkö meillä mies mitään vitsiä siitä vääntäs,ihan luonnollisena pitää sitä että sieltä voi kakkakin tulla,mutta kun minä en ilkiä edes kotona pörryyttää vessassa jos maha kuralla ja mies lähettyvillä... :ashamed:
Minäkin aion pyytää jotain ruisketta/lääkettä jos suoli ei ole tyhjentyny ennen synnytystä!

Kestovaippailua ei täälläkään aloteta,ihan kertseillä mennään! En rupee esikoisen kans sitä rumbaa opettelemaan,ei kyllä minusta muutenkaan siihen oisi.

Kauhee närästys taas päällä...

 

Eipä tosiaan sektio houkuta, kun alatiesynnytyksetkin olleet niin helppoja, mutta yksi perätilasynnytyksen ansiosta lähipiirissä vammautunut vauva riittää. Ehdottomasti sen tulee olla äidin oma valinta ja niinhän se nykyään onkin.

Meillä on vanhoja kestoja myös kaapissa, mutta esim. Nature Babycare (vai mikä lie nimeltään) vaipat on tarpeeksi ekologisia. En ota kestoilusta paineita ja noita kertsejä onkin jo ostettu.

 

Iltaa!

Paljon on juttua tullut, mukavaa lukea

Kestovaipat otan käyttöön, kun esikoiselta sellaiset on säästetty. Toki välillä kertakäyttöisiä käytän reissussa ym. ja varmaan myös öisin. Kestovaipat oli mun mielestä tosi helppoja, ainakin sellaiset Bumgenious-merkkiset, joihin ei tarvii mitään lisäosia ja ovat säädettävät eli menevät vastasyntyneestä kaksivuotiaaksi (!). Ja edelleen ovat iskussa vaikka olivat kaksi vuotta käytössä

En tajua miten nopeesti aika on mennyt, huomenna nimittäin poksuu jo 34 viikko. Uskomatonta! Olo ollut ihan ok, mutta järkky väsymys ja vetämättömyys on vaivannut. Siihen löytyi onneksi syy: ei alhainen hemppa vaan ihan todella alhainen verenpaine! Olen terkan neuvosta nyt lisännyt suolan ja kahvin määrää ja salmiakkia syön välillä niin olo on tosi hyvä!

Eilen innostuin tilaamaan vauvalle vaatteita Polarn o Pyretin alesta, kokoa 56 lähinnä. Toivottavasti ei tule mikään jättivauva että mahtuuvat päälle Synnytystapa-arvioon vielä reilu kolme viikkoa. Ei millään jaksais odottaa kun pelottaa tuleva synnytystapa, oli se sitten minkälainen tahansa... Ehkä pelkopolille tämäkin mamma vielä menee...

pienisieni 33+6

 

Hah hah,mikä se on nuilla miehillä kun pikkusen sattuu johonkin niin siitä pitää hirvee draama tehä!?

Miehellä pukkas ilmavaivoja,turpos siis maha ja ei tullu ilma ulos,valitti että sattuu ja käveli kaksinkerroin ympäri taloa,noh,meikähän veti kauheet paskaset naurut tietty kun se vaan näytti niin huvittavalta
Sanoinkin sille että mulla on tuntunu viimeset kaks kuukautta tuolta,enkä ole pahemmin valittanu asiasta! (paitsi täällä,mutta ei kerrota sitä sille)

Helpotti onnes jo,ei tuota vinkumista ois koko yötä kestänykkään!
Ai kauhee,minä oon varmaan paha ihminen!

 

Poks 35+0.Tänään alkoi äippäloma.
Vaipoista olitte puhuneet.Kertakäyttösiä ajattelin minäkin käyttää niin kuin esikoisenkin kohdalla.Pienisieni: Täällä kans tosi vetämätön ja väsynyt olo.Tuntuu et en oo saanu mitään tehdyksi koko lomalla.
Vauva majailee aika ylhäällä,kun ruuan jälkeen on semmonen olo,kun oksennus tulis suuhun.Inhottava vaiva.
Mullakin tuo synnytys vielä mietityttää,kun en tiedä onko vauva suvainnut kääntyä pääalaspäin.Maanantaina neuvola niin näkee sit sen tilanteen.
Tsempit kaikille vaivojen kanssa kamppaileville!