Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Syyskuun söpöläiset <3 - Elokuussa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Mimzy, post: 30147720, member: 131691"]</p><p>Oi miten paljon kommentoitavaa!</p><p><strong>Susette</strong>, minäkin mielelläni luen kirjoituksiasi ja olen ainakin ajatuksissani tukena, vaikka en osaakaan sanoa paljon mitään fiksua. Voin vain kuvitella, miten läheisen itsemurha vaikuttaa ihmisen elämään. Oma äitini on yrittänyt itsemurhaa, olen joutunut soittamaan ambulanssia. (Enoni on tehnyt itsemurhan, mutta vaikka oltiin läheistä sukua, ei me oltu ns. läheisiä.) Alkoholismia olen myös seurannut läpi elämäni, isäni on upeasta työhistoriastaan ja valtavasta vastuuntunnostaan huolimatta alkoholisti. Se ei näy/näkynyt muille kuin meille lapsille ja äidilleni. Eli en yhtään ihmettele, jos sinulla on rankkaa! Tuntoja kannattaa purkaa ja aina muistaa, että toisten virheet, vaikka itseä traumatisoikin, ei ole omia virheitä. Olet syytön niihin. Vomia hurjasti!</p><p></p><p><strong>Napsi</strong>, jännä lukea tuosta tunnetilastasi esikoisesi kanssa, sillä mulla oli täsmälleen samat fiilikset oman esikoiseni synnyttyä! Olen myöhemmin katsellut esikoisen syntymän jälkeen kuvattuja kotivideoita, joissa ihan selvästi näkyy se ihmetys ja hämmennys kasvoiltani. Minulla meni monta viikkoa, ennen kun tunsin vahvaa läheisyyttä ja rakkautta esikoista kohtaan. Suojelunhalua tunsin nopeammin kuin läheisyyttä. Toisen kanssa asia oli aivan erilainen, jo sairaalassa tunsin sitä läheisyyttä ja rakkautta. "Syytin" tuntemuksista, tai niitten puuttumista, esikoista kohtaan vaikeaa synnytystä, joka päättyi hätäsektioon (olen aina sanonut kiireellinen, mutta papereissa lukeekin hätäsektio kun nyt niitä hetki sitten lueskelin) ja jonka jälkeen en saanut nähdä vauvaa kun vasta jotain vuorokauden päästä ns. kunnolla oman vointini takia. Mutta ehkä syy oli vain siinä, etten osannut odottaa millaista on saada vauva noin ylipäätään. Toisen kohdalla osasi jo odottaa sitä, millainen se pieni vauva on, ja toisaalta oli alla jo kokemus siitä, että siitä vauvasta kasvaa ihana ja vastavuoroisuutta hakeva pieni ihminen. Siis joo, että ei niitä tuntemuksia kannata hävetä, pelätä tai sen kummemmin ihmetellä. Kaikki ollaan erilaisia ja jokaisen tilanne kuitenkin aina erilainen. Uskoisin, että suurimmalla osalla se rakkaus ja läheisyys muodostuu siihen uuteen tulokkaaseen kuitenkin ajan kanssa ihan "pakosti", ei sitä tarvitse pusertaa väkisin heti alkuun jos sitä ei tule. Ihmeellistähän se oikeasti onkin, että noin sieltä mahasta tulee ulos sellainen valmis pieni ihminen! </p><p></p><p><strong>Lonkkakivuista</strong> on moni kirjoittanut, ja minäkin kärsin niistä. Mulla on sängyssä jalkojen välissä itseasiassa sohvatyyny. Se on tavallista tyynyä tiiviimpi, jolloin jalan paino ei lyttää sitä yön kuluessa. Minäkin yritän nukkua mahdollisimman pitkään ensin yhdellä kyljellä ja sitten vasta vaihtaa toiselle kyljelle. Jotkut yöt menee niin, että käännyn tosiaan vain sen kerran (vaikka vessassa saatan useammin juosta...), jolloin kivut pysyy paremmin poissa kuin jos vaihtaisin kylkeä useammin. </p><p></p><p><strong>Imetystyynyä</strong> olen harkinnut paljon, mutta en raaski ostaa. Tämä vauva on viimeinen lapsemme (mä täytän muutaman päivän päästä 39v!), enkä viitsi panostaa nyt enää rahallisesti niin paljon sellaiseen, mitä ilman voi pärjätä. Mulla vain ei ollut imetystyynyä kahden ensimmäisen lapsen kanssa ihan siksi kun kärsimme rahapulasta, ja olin ajatellut ensin, että nyt voin hemmotella itseäni enemmän rahatilanteen ollessa parempi, mutta minkäs sitä säästäväisyydelleen ja järkeilylleen voi <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Ja kuluttaahan nuo kaksi vanhempaa lasta (13v ja 11v) jo aika paljon kaikkea paljon kalliimpaa, johon sitä rahaa sitten myös tarvitsee. </p><p></p><p><strong>ON:</strong> Me ollaan siis palattu nyt kotiin ulkomaanlomalta, ja lennot meni hyvin! Olin niiiiiin huolissani jaksamisestani, kun viikkojakin on jo aika paljon, mutta kaikki meni paremmin kuin olisin voinut toivoa. Ja kotiin oli kyllä ihana palata! Vadelmapuskat on punaisenaan marjoja, lapset onnellisia kun koulut alkaa pian ja vielä onnellisempia kun pääsivät nyt heti jo tapaamaan ystäviään ja viemään tuliaisia. (Niitä mukeloita ei paljon ole paluun jälkeen kotona näkynyt, haha.) Hurjaa ajatella, että jos olisin menossa töihin, niin työt alkaisivat huomenna! Nyt olen ollut äitiyslomalla (tosin kelasta ei ole vielä tullut päätöstä) jo neljättä päivää. Hommia kotona on kasassa ihan kivasti, eli kaikki vauvanvaatteitten peseminen ja pinniksen kokoaminen (ja mihin kaappiin aionkaan tunkasta kaikki ne vaatteet...) ja lasten kasvikansioittenkin kanssa on vielä tekemistä, vaikka itse ne osaavat kyllä ne tehdä, mun apua tarvitaan lähinnä tarkistukseen ja MOTIVOINTIIN <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Vino pino silittämistä odottavia vaatteitakin on kertynyt matkavaatteiden pesun jälkeen. </p><p></p><p><strong>Sairaalakassia</strong> ajattelin miettiä vasta sitten, kun 7.8. on ollut se synnytystapa-arvio. Jos sektioon menen, niin täytyy varmaan varautua vähän eri tavalla kuin jos tavalliseen synnytykseen. Toisen lapseni synnytin siis ns. normaalisti alakautta (eli ei komplikaatioita) ja lähdin sairaalasta jo yhden vuorokauden jälkeen. Ei siinä mitään ehtinyt oikeastaan tarvita. Sektiossa kuitenkin joutuu siellä sairaalassa olemaan kauemmin, niin ainakin jotain tekemistä pitää olla, samoin ehkä rintsikoita vaihtoon. Jännittää kyllä se synnytystapa-arvio. Huomenna on neuvola. Saa nähdä mitä siellä sanotaan <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Mieheni tuossa matkalla ollessamme puhui vauvasta kerran luontevasti sillä nimellä, mikä ollaan päätetty hänelle antaa, ja se pysätti mut ihan totaalisesti. Tirautin muutamat kyyneleetkin (jestas, että tämä raskaus on saanut mut herkäksi, ihan naurettavuuden tasolle asti, heh), kun jotenkin tuntui, että sille miehelle uuden perheenjäsenen tulo on nyt konkretisoitunut jotenkin paremmin kuin minulle itselleni! Jotenkin en osaa nähdä vielä niin pitkälle, että se vauva ja se nimi = kolmas lapsemme. Hui <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p></p><p>Mimzy ja yksinäinen matkaaja 35+3</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Mimzy, post: 30147720, member: 131691"] Oi miten paljon kommentoitavaa! [B]Susette[/B], minäkin mielelläni luen kirjoituksiasi ja olen ainakin ajatuksissani tukena, vaikka en osaakaan sanoa paljon mitään fiksua. Voin vain kuvitella, miten läheisen itsemurha vaikuttaa ihmisen elämään. Oma äitini on yrittänyt itsemurhaa, olen joutunut soittamaan ambulanssia. (Enoni on tehnyt itsemurhan, mutta vaikka oltiin läheistä sukua, ei me oltu ns. läheisiä.) Alkoholismia olen myös seurannut läpi elämäni, isäni on upeasta työhistoriastaan ja valtavasta vastuuntunnostaan huolimatta alkoholisti. Se ei näy/näkynyt muille kuin meille lapsille ja äidilleni. Eli en yhtään ihmettele, jos sinulla on rankkaa! Tuntoja kannattaa purkaa ja aina muistaa, että toisten virheet, vaikka itseä traumatisoikin, ei ole omia virheitä. Olet syytön niihin. Vomia hurjasti! [B]Napsi[/B], jännä lukea tuosta tunnetilastasi esikoisesi kanssa, sillä mulla oli täsmälleen samat fiilikset oman esikoiseni synnyttyä! Olen myöhemmin katsellut esikoisen syntymän jälkeen kuvattuja kotivideoita, joissa ihan selvästi näkyy se ihmetys ja hämmennys kasvoiltani. Minulla meni monta viikkoa, ennen kun tunsin vahvaa läheisyyttä ja rakkautta esikoista kohtaan. Suojelunhalua tunsin nopeammin kuin läheisyyttä. Toisen kanssa asia oli aivan erilainen, jo sairaalassa tunsin sitä läheisyyttä ja rakkautta. "Syytin" tuntemuksista, tai niitten puuttumista, esikoista kohtaan vaikeaa synnytystä, joka päättyi hätäsektioon (olen aina sanonut kiireellinen, mutta papereissa lukeekin hätäsektio kun nyt niitä hetki sitten lueskelin) ja jonka jälkeen en saanut nähdä vauvaa kun vasta jotain vuorokauden päästä ns. kunnolla oman vointini takia. Mutta ehkä syy oli vain siinä, etten osannut odottaa millaista on saada vauva noin ylipäätään. Toisen kohdalla osasi jo odottaa sitä, millainen se pieni vauva on, ja toisaalta oli alla jo kokemus siitä, että siitä vauvasta kasvaa ihana ja vastavuoroisuutta hakeva pieni ihminen. Siis joo, että ei niitä tuntemuksia kannata hävetä, pelätä tai sen kummemmin ihmetellä. Kaikki ollaan erilaisia ja jokaisen tilanne kuitenkin aina erilainen. Uskoisin, että suurimmalla osalla se rakkaus ja läheisyys muodostuu siihen uuteen tulokkaaseen kuitenkin ajan kanssa ihan "pakosti", ei sitä tarvitse pusertaa väkisin heti alkuun jos sitä ei tule. Ihmeellistähän se oikeasti onkin, että noin sieltä mahasta tulee ulos sellainen valmis pieni ihminen! [B]Lonkkakivuista[/B] on moni kirjoittanut, ja minäkin kärsin niistä. Mulla on sängyssä jalkojen välissä itseasiassa sohvatyyny. Se on tavallista tyynyä tiiviimpi, jolloin jalan paino ei lyttää sitä yön kuluessa. Minäkin yritän nukkua mahdollisimman pitkään ensin yhdellä kyljellä ja sitten vasta vaihtaa toiselle kyljelle. Jotkut yöt menee niin, että käännyn tosiaan vain sen kerran (vaikka vessassa saatan useammin juosta...), jolloin kivut pysyy paremmin poissa kuin jos vaihtaisin kylkeä useammin. [B]Imetystyynyä[/B] olen harkinnut paljon, mutta en raaski ostaa. Tämä vauva on viimeinen lapsemme (mä täytän muutaman päivän päästä 39v!), enkä viitsi panostaa nyt enää rahallisesti niin paljon sellaiseen, mitä ilman voi pärjätä. Mulla vain ei ollut imetystyynyä kahden ensimmäisen lapsen kanssa ihan siksi kun kärsimme rahapulasta, ja olin ajatellut ensin, että nyt voin hemmotella itseäni enemmän rahatilanteen ollessa parempi, mutta minkäs sitä säästäväisyydelleen ja järkeilylleen voi :) Ja kuluttaahan nuo kaksi vanhempaa lasta (13v ja 11v) jo aika paljon kaikkea paljon kalliimpaa, johon sitä rahaa sitten myös tarvitsee. [B]ON:[/B] Me ollaan siis palattu nyt kotiin ulkomaanlomalta, ja lennot meni hyvin! Olin niiiiiin huolissani jaksamisestani, kun viikkojakin on jo aika paljon, mutta kaikki meni paremmin kuin olisin voinut toivoa. Ja kotiin oli kyllä ihana palata! Vadelmapuskat on punaisenaan marjoja, lapset onnellisia kun koulut alkaa pian ja vielä onnellisempia kun pääsivät nyt heti jo tapaamaan ystäviään ja viemään tuliaisia. (Niitä mukeloita ei paljon ole paluun jälkeen kotona näkynyt, haha.) Hurjaa ajatella, että jos olisin menossa töihin, niin työt alkaisivat huomenna! Nyt olen ollut äitiyslomalla (tosin kelasta ei ole vielä tullut päätöstä) jo neljättä päivää. Hommia kotona on kasassa ihan kivasti, eli kaikki vauvanvaatteitten peseminen ja pinniksen kokoaminen (ja mihin kaappiin aionkaan tunkasta kaikki ne vaatteet...) ja lasten kasvikansioittenkin kanssa on vielä tekemistä, vaikka itse ne osaavat kyllä ne tehdä, mun apua tarvitaan lähinnä tarkistukseen ja MOTIVOINTIIN ;) Vino pino silittämistä odottavia vaatteitakin on kertynyt matkavaatteiden pesun jälkeen. [B]Sairaalakassia[/B] ajattelin miettiä vasta sitten, kun 7.8. on ollut se synnytystapa-arvio. Jos sektioon menen, niin täytyy varmaan varautua vähän eri tavalla kuin jos tavalliseen synnytykseen. Toisen lapseni synnytin siis ns. normaalisti alakautta (eli ei komplikaatioita) ja lähdin sairaalasta jo yhden vuorokauden jälkeen. Ei siinä mitään ehtinyt oikeastaan tarvita. Sektiossa kuitenkin joutuu siellä sairaalassa olemaan kauemmin, niin ainakin jotain tekemistä pitää olla, samoin ehkä rintsikoita vaihtoon. Jännittää kyllä se synnytystapa-arvio. Huomenna on neuvola. Saa nähdä mitä siellä sanotaan :) Mieheni tuossa matkalla ollessamme puhui vauvasta kerran luontevasti sillä nimellä, mikä ollaan päätetty hänelle antaa, ja se pysätti mut ihan totaalisesti. Tirautin muutamat kyyneleetkin (jestas, että tämä raskaus on saanut mut herkäksi, ihan naurettavuuden tasolle asti, heh), kun jotenkin tuntui, että sille miehelle uuden perheenjäsenen tulo on nyt konkretisoitunut jotenkin paremmin kuin minulle itselleni! Jotenkin en osaa nähdä vielä niin pitkälle, että se vauva ja se nimi = kolmas lapsemme. Hui :) Mimzy ja yksinäinen matkaaja 35+3 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa JOULU?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Niukat menkat seksin jälkeen
6 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Putlerin hyökkäys ballistisilla hypersoonisilla ohjuksilla länttä vastaan
Tänään 16:58
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Vain k/b jutut
Tänään 15:16
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Amerikkalaisyhtiö ehdottaa, että Suomesta tehtäisiin ydinjätteen loppusijoituspaikka. Posivasta maailman säteilevin paikka
Tänään 15:03
vierailija
37 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Venäjän tuen väheneminen Syyriaan johtanut al-Assadin hallinnon kuseen
Tänään 14:54
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Kapitaali-imperiumin eliitti on hylännyt kansallisen kulttuurisen dna:mme
Tänään 14:38
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Petteri Orpon hallitusta kohtasi heti romahdus – Tutkija nostaa esiin toistuvan ongelman: "Sanna Marinin hallitukseen luotettiin OrpoPurraan EI"
Tänään 14:02
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Romahduttaako Kiljunen SDP:n kannatuksen?
Tänään 13:41
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 967
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 801
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 672
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 587
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 524
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 506
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Amerikkalaisyhtiö ehdottaa, että Suomesta tehtäisiin ydinjätteen loppusijoituspaikka. Posivasta maailman säteilevin paikka
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
USA:n senaatti keskusteli ufoista klo 17 suorana
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
4.
Niukat menkat seksin jälkeen
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
5.
Relaatio 1071
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
6.
Uudet tiedot: Salaisen palvelun toiminta näyttää entistäkin kyseenalaisemmalta - Crooks oli katolla jopa 20 minuuttia?!
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
7.
Irwin, KIKKA, Armi aavikko, Jasmin Voutilainen, Yasmine Tukiainen, Badding,jne- nuorina kuolleet
Latest: vierailija
26 min sitten
Aihe vapaa
8.
Lapsettomuushoidoissa olevat
Latest: haaveillen
27 min sitten
Lapsen saaminen
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Syyskuun söpöläiset <3 - Elokuussa
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu