Syyskuiset 2019

Mä olen laukaissut itselleni sänky pulman, tai oikeastaan mieheni tän aloitti. Itse olen sopinut että saadaan ystävältä pinnis vauvalle mutta nyt mies keksi että semmonen kehto olis kiva ensisängyksi ja nyt olen itsekin tutkinut erivaihtoehtoja. Eihän se kehto kauaa menis enkä halua sellasta lattia mallia, toisaalta voishan se olla vaikka olkkarissa se kehto niin mieskin sais jotain päättää ja sit se pinnis makkariin. Onpas hankalaa näitä pyöritellä pikku päässä. Onko muilla pedit valmiina?

 

Perhepedissä

 

Meillä vauvalle laitetaan kyllä pinniskin mut ei sillä kiire oo, vauva tulee mun viereen nukkumaan aluksi.

 

Alkuun kehto ja sitten kun jää pieneksi ni pinnis

 

Meillä on pieni pinnis(saa myös kehdoksi) joka oli viimeks käytössä muistaakseni sen 4kk meidän sängyn vieressä ja siinä tulee tyttöki alkuun nukkuun. Tossa 4kk iässä tuli niin levottomat yöt, että siirsin pojan omaan huoneeseen isoon pinnikseen niin mahtu pyörimään yöllä eikä tarttenu heräillä koko ajan ite siihen liikkumiseen. Viereenki jäi nukkuun imetyksen myötä usein jos en jaksanu nostella/viedä sänkyyn, sitä taiski jatkua aika pitkälle. Mutta poika oli yli vuoden (ja on usein vieläki) niin huono nukkuja että jos oli vieressä niin jäi itelläki normaaliaki vähemmälle uni, vakituisesti ei voinu siinä pitää. Nyt ku alkanu helpottaan, ollu jopa 2 yötä täysin heräämättä, niin kohta on taas edessä öiden valvominen

 

Mä en ole tehny yhtään mitään hankintoja ja vko 26 alko tänään. Vaatteita, vaunut ja kaukalo nyt tärkeimpinä tulee mieleen mutta onhan tässä vielä aikaa se tosin tuntuu kuluvan ihan hurjaa vauhtia..

 

@Daisy85 kiva kun on muitakin jolla hankinnat totaalisesti edessä.

Aika tosiaan kuluu ihan huomaamatta. Vaikka olemus antaakin välillä vinkkiä etenevistä viikoista.

Meillä on kyllä pakko nukuttaa vauvaa jossain muualla kun samassa sängyssä muuten en nuku yhtään. Oon tosi herkkäuninen ja herään pieninpäänkin inahdukseen ja tuhahdukseen. Herään kyllä varmastikkin vaikka oliskin samassa huoneessa eri sängyssä. Saa nähdä kuinka nopeasti siirretään omaan huoneeseen. Onhan nää yksilöitä tietty mut aiempien kanssa ollut kaikkien unien kannalta hyvä asia että on nukuttu omissa huoneissa.

Nää asiat jakaa mielipiteitä kauheesti mutta täytyy vaan jokaisen mennä niillä systeemeillä mitkä kokee perheelleen parhaaksi.

@Miina- tsempit tähän päivään. Tulehan kertomaan mitä selvisi. Toivotaan parasta

 

@Miina- Onko teillä kromosomit katsottu tai triploidian mahdollisuus poissuljettu?

 

Minäkin oon hankkinut vasta muutamia vaatteita, pinnasänky odottelee paketissa kasaamista ja siihen ostin myös patjan, peiton ja tyynyn. Kaikki muu puuttuu vielå, varmaan tossa joskus rv 30+ hankin vaunut ja jonkinnäköisen sitterin. Vieläkin tulee välillä fiilis, että uskaltaako sitä oikeasti ostaa mitään..

Nukuttamisesta sen verran, että meillä minä ja mies nukutaan molemmat tosi sikeästi joten en missään nimessä uskaltaisi lasta laittaa samaan sänkyyn. Etenkin mies tuskin heräisi siihen vaikka kääntyisi vauvan päälle tai muuten töytäisisi häntä pahasti. Siksi pinnasänkyyn heti suoraan jotta itsekin uskallan nukkua enkä vaan valvoa vahtimassa koko yötä

 

Niinhän siinä kävi ettei vauva ole kasvanut kuin muutaman gramman ja lähdetään TAYSiin tutkimuksiin. Käyrä kaikista mitoista laskee ja osasta rajusti. Lääkäri puhui punktiosta ja lopulta sanoi että valviralta saa vielä keskeytysluvan.. siinä vaiheessa hämärty taju enkä muista paljoa, ilmeisesti soittavat aikaa pian.

Kromosomeja ei ole katsottu tai muutakaan perus ultran lisäksi vielä.

 

Voi ei @Miina- en osaa sanoa mitään muuta kuin pahoittelut! Tuntuu tosi kurjalta teidän puolesta varsinkin kun seurannut teidän matkaa sieltä yrittämisestä asti. Mitkään sanat ei varmasti lohtua tuo. Olette ajatuksissa.

 

@Miina- olen todella pahoillani teidän uutisista odottelinkin teidän kuulumisia ja niin toivoin, että tilanne olisi ollut hyvä. Toivottavasti kaikki selviää pian, varmasti täyttä tuskaa tuo odottelukin

 

Voi @Miina- , tosi kurjaa ettei tullut hyviä uutisia vieläkään! Ihmettelen silti kyllä tuota mainintaa keskeytysluvasta, eikö ennemmin vauvaa yritettäisi jo pelastaa? Mikä vauvan painoarvio nyt on? Onhan olemassa vauvoja, jotka on jääneet henkiin näilläkin viikoilla. Muistelen että rv 24 syntyneistä iso osa saadaan jo pelastettua. Eri asia selviytymistodennäköisyyden kanssa sitten jos vauvalla on jokin hätänä siinä mielessä ettei olisi terve... Oliko teillä siihen mikään viitannut vai ongelma ollut "vain" se ettei vauva kasva tarpeeksi? Toivottavasti lääkärissä ei tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä ja ratkaisuja... Voi pientä ja voi teitä, hurjasti voimia kaiken epävarmuuden keskelle, toivottavasti vielä löytyy toivonkipinä että tuo saataisiin kuitenkin hoidettua.

 

@Miina- todella paljon voimia!

Olen hankkinut vauvalle paljon pieniä vaatteita (50-62cm). Lähinnä käytettynä ostin. Vaatteita on paljon, eikä varmasti ehditä kaikkia edes käyttää. Seuraavaksi katselen muutaman vaatteen seuraavaa kokoa ja sitten siirryn tarvikkeisiin. Kiirettä en pidä mutta ostan heti jos sattuu hyvä kohdalle. Äitiyspakkauskin pitäisi pian tulla vai onko joku saanut jo?

Meillä nukutaan omassa sängyssä alusta asti. Sänky oman sängyn viereen ensimmäiset kuukaudet. Olen tosi herkkäuninen mutta rauhoitun, jos saan yöllä nopeasti tarkistaa, että vauvalla kaikki hyvin.

 

Pakko sanoa muutama sana vielä tuosta missä vauvaa nukuttaa, ettei kukaan pelkää vieressä nukkumista turhaan... Ite huomasin olevani pienen vauvan kanssa luontevasti samassa sängyssä ja olin jotenkin just sopivan tietoinen vauvasta mutta nukuin hyvin. En itse asiassa osannut nukkua hyvin ilman vauvaa vieressä. Eikä tarvinnut ite herätä kunnolla yösyöttöjen takia. Ja vauvahan nukkui just sopivasti siinä kasvot kohti mun rintaa, vauvathan tarkoituksella liikkuu maidon perässä. Ite nukun muutenkin aina kyljelläni niin oli ihan superhelppo yöllä imettää vauvaa ja samalla nukkua itsekin. Nukuin pitkä tyynyni vatsaa vasten ja jalkojen välissä niin, että en päässyt kierähtämään vauvan päälle vaan käännyin selälleni jos en ollut kyljelläni. Vauva imi tissiä sen mitä tarvi ja päästi sitte irti ja nukku sitte siinä tissin vieressä. Mies nukkui enimmäkseen mun toisella puolella ja vauva toisella, mun ja pinnasängyn välissä niin ettei päässyt myöskään putoamaan. En itekään luota 100 % mieheen siinä että osaisi nukkua vauvan vieressä. Eri asia sitten kun vauva on esimerkiksi yli puolen vuoden ja osaa vähän paremmin itsekin varoa mut pikkuvauvan kans olisin varovaisempi. Riippuu varmaan miehestä. Mut faktahan se on että miehiltä puuttuu kaikki se fyysinen ja psyykkinen mikä äidillä on puolellaan, hormonit, imetys ym. herkistää äidin ihan ainutlaatuisella tavalla. Ja on tutkittu että imettävä vs. ei-imettävä äiti on eri tavalla herkkiä vauvan suhteen, imetys lisää herkkyyttä. Kai se on ollut luonnon tapa huolehtia asiasta. Ite luotan itteeni vauvan vieressä nukkujana varsinkin jos ja kun aion ehdottomasti pyrkiä täysimetykseen ja koen että mun vauvan kuuluu olla just siinä, niin lähellä että ehdin reagoida kaikkeen nopeasti. Vauvakin hyötyy siitä että äiti on koko ajan vieressä. Isommatkin lapset hyötyy siitä että saavat nukkua vanhemman vieressä. Ja on tutkittu että kätkytkuolemiakin on vähempi niillä vauvoilla jotka nukkuu vieressä. Joten ite yrittäisin pitää mielen avoinna ja tehdä sit vauvan synnyttyä niin ku parhaalta tuntuu Äidit ja vauvat sopii mainiosti nukkumaan myös vierekkäin Ei kannata luovuttaa ennen ku kokeilee paitsi jos ei vaan ite halua. Mut kannattaa noita etujakin silti miettiä ja tosiaan sit vauvan synnyttyä kattoa tilanne uudestaan. Se on kuitenkin aika lyhyt se aika, jolloin vauva eniten tarvii äitiä viereen 24/7.

 

Voi @Miina- , tosi kurjaa ettei tullut hyviä uutisia vieläkään! Ihmettelen silti kyllä tuota mainintaa keskeytysluvasta, eikö ennemmin vauvaa yritettäisi jo pelastaa? Mikä vauvan painoarvio nyt on? Onhan olemassa vauvoja, jotka on jääneet henkiin näilläkin viikoilla. Muistelen että rv 24 syntyneistä iso osa saadaan jo pelastettua. Eri asia selviytymistodennäköisyyden kanssa sitten jos vauvalla on jokin hätänä siinä mielessä ettei olisi terve... Oliko teillä siihen mikään viitannut vai ongelma ollut "vain" se ettei vauva kasva tarpeeksi? Toivottavasti lääkärissä ei tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä ja ratkaisuja... Voi pientä ja voi teitä, hurjasti voimia kaiken epävarmuuden keskelle, toivottavasti vielä löytyy toivonkipinä että tuo saataisiin kuitenkin hoidettua.

Lääkäri taisi rivien välistä tarkoittaa että mikäli löytyy kromosomeista poikkeavaa niin keskeytyslupa on mahdollinen, toki jos syy istukassa tms. niin pyritään kerryttämään mahdollisimman paljon painoa jotta selviäisi tällä puolen 409g tuli arvioksi tänään.

 

Meillä on niin pieni makkari että pinnis tulee ihan kiinni sänkyyn "mun puolella". Ajattelin, että voisin laskea hieman sitä sängyn reunaa alemmas jolloin vauva nukkuisi ikään kuin vieressä mutta kuitenkin omassa sängyssään niin, etten minä pääse häntä satuttamaan. Ja uskon kyllä sen, että yleisesti ottaen äidillä on varmasti tietty vaisto ja pystyisikin nukkumaan vauva sängyssä mutta itse sekoilen välillä unissani niin uskomattomia juttuja joista ei aamulla käytännössä hajuakaan, että en vaan uskalla ja mies on tosiaan minuakin unissaan vahingossa muksinut kun välillä "sätkii" nukahdettuaan joten eieiei.

 

@tikkunekku90 tollanen "sivuvaunuhan" on varmaan paras vaihtoehto Vauva nukkuu siinäki tosi lähellä. Etkö sä muuten oota sun ekaa? En mäkään ekan kans uskaltanut, meidän esikoinen nukkui just noin, tai no, pinnis ilman laskettavaa sivulaitaa oli ihan kiinni meidän sängynpäädyssä pääpuolella, ja vasta sit ku tyttö oli vähän isompi niin uskalsin ottaa meidän viereen, joskus puolen vuoden jälkeen. Mut kakkosen synnyttyä halusin heti vauvan viereen, synnärilläkin siihen kannustettiin, ja huomasin et turhaan pelkäsin, olin hormonieni ansiosta tosi hyvin kärryillä siitä miten nukuttiin. Muistan esim. että oon kesken unieni lennosta napannut miehen käsivarresta kii ettei sen kyynerpää vain osu vauvaan Oon kuullu et joidenkin miehet osaa nukkuu vauvan vieressä mut omani nukkuu liian sikeästi ja oon vain todennut etten voi luottaa mieheeni niin se ei meillä nuku vastasyntyneen kans. Mut näin se menee, äitihän se imettää ja saa kaikki hormonien tuomat edut ja silloin sitä osaa ihan eri tavalla nukkua vauvan kans. En olis itsekään uskonu aiemmin Tollanen sivuvaunu josta laitettas laita alas tulis meillekin jos meidän pinniksestä sais laitaa yhtään minnekään laskettua mut viimeks pärjättiin normipinnikselläkin niin yritetään sitä nytkin eka... Toivottavasti meidän kolmas on samanlainen ku kakkonen ja nukkuu rauhallisesti mun vieressä

 

@Miina- voi että, pidetään peukkuja et vauvalla ei ole hätää vaan istukassa syy. Jostain luin et istukkaan liittyvät ongelmat on merkittävimpiä ennenaikaisuuden riskitekijöitä, joten kyllähän sellasta sattuu, tosi kurja tietenki sitte jos omalle kohdalle Mut jos vaikka vauva joudutaan sit siirtämään masun ulkopuolelle ennenaikaisesti niin onneks, onneks, onneks Suomessa keskosten hoito on ihan superlaadukasta ja tosi pieniä saadaan pelastettua ja aiempaa vähemmillä ongelmilla! Mun hyvällä ystävällä on keskosena syntynyt tyttö, syntyi rv 25 raskausmyrkytyksen takia. En päältäpäin hoksais nyt että on keskonen vaan ihan nornaali touhukas lapsi on

 

Äitiyspakkaus saapui tänään tosi kivoja noi vaatteet! Mietin vaa että toi haalari näyttää aika isolle et varmaan pitää ostaa itse joku pienempi, menee ehkä lopputalvesta syksyllä syntyville lapsille. Tai sit en vaan osaa arvioida

 

Mäki sain äp:n, en ole kyllä avannut vielä, että tuliko uusi pakkaus vai vanha. Se toppahaalari mebi muistaakseni aika isolle vauvalle, meillä käytettiin sitä vielä 1v:nä. Meillä on vauvalle 56 cm puku ja sitten nyt tälle meinasin ostaa sen kaukalopussin niin helpottaa pukemista

 

Mäki sain äp:n, en ole kyllä avannut vielä, että tuliko uusi pakkaus vai vanha. Se toppahaalari mebi muistaakseni aika isolle vauvalle, meillä käytettiin sitä vielä 1v:nä. Meillä on vauvalle 56 cm puku ja sitten nyt tälle meinasin ostaa sen kaukalopussin niin helpottaa pukemista

Joo toi näyttäis olevan 68-74 kokoinen. Mulla on yks sellanen kevyttoppahaalari koossa 56cm joka menee varmaan syksystä ja ehkä alkutalvesta lämpöpussin kanssa mut varmaan joku paksumpi haalari täytyy vielä hankkia sinne lopputalveen. Tosi huonosti osaan kyllä arvioida mitään mutta ehkä sitä tässä oppii ajan kanssa

Onks muille tullu jo pakkaukset? Katoin kelan sivuilta että 8.5. jälkeen on jaettu tätä 2019 mallia.

 

Me aiotaan ottaa kyllä äp mut sain vasta eilen neuvolasta sen lapun jolla sitä haetaan niin en ole vielä ehtinyt. Uus pakkaus oli musta ihana ja otan sen mielellään nytkin kun on tiedossa että on tyttö tulossa

Meidän kaks aiempaa on kasvaneet alussa niin nopeasti (kakkonen käytti kokoa 68 kakskuisena) että luulen että jos tääkin kasvaa edes lähes samalla mallilla niin äp haalari tulee käyttöön kevättalvella. Ostin sellaisen lämpöisen Newbien haalarin koossa 56 käytettäväksi heti vauvan synnyttyä ja sitte alesta parillakympillä pinkin Nordbjornin haalarin koossa 68 ja uskon et se menee sit alkutalven. Äp haalarit on olleet sen verran reiluja et ovat aiemmin vastanneet minusta enempi sitä 74 kuin 68 mut toisaalta pienillä se nyt ei niin haittaa jos se on vähän reilu vaunuillessa. Mut en jotenkin usko et meillä toi äp haalari tulee käyttöön enää sit vuoden päästä syksyllä. Toki riippuu vauvasta ja miten kasvaa mut aiemman kokemuksen perusteella arvelen noin.

Vaihdoin terveysasemaa kun joka tapauksessa ollaan muuttamassa toiselle paikkakunnalle kesän lopussa. Halusin päästä uuden neuvolan asiakkaaksi hyvissä ajoin ennen synnytyksen lähestymistä ja toisaalta edellisen neuvolan täti oli niin ikävä että mitä tahansa tilalle. No, uus neuvola ja uus " täti"siellä oli aivan huippu! Oli just sellainen motivoitunut, ei-liian-kauan-sitten valmistunut naisihminen, joka vieläpä otti todella vakavasti nuo ferritiinit ym. Mulla on nyt pari viikkoa ollut tympeitä rytmihäiriöitä, muljahtelua ja sykkeen nousua 80-120 ihan levossa, varsinkin työpäivän jälkeen, niin tää täti oli sitä mieltä että vois olla hyvä jäädä sairaslomalle loppuajaksi. Sanoin että olisin täysin valmis siihen kun työmatkat pitkiä, työ rasittaa selkää ja työasennot hankalia ison mahan (sf-mitta nyt yli sen ylärajan ) takia. Selkä kipuilee ym. ja häiritsee nukkumistakin. Tää on alusta asti ollu vaivalloinen raskaus eikä sellasta leppoisaa vaihetta varmaan enää ees tuu. Sain maanantaille jo lääkäriajan, saa nähdä mitä se sit sanoo. Ois iso huojennus kun sais jäädä töistä pois, oon niin uupunut ison osan ajasta

Painoa tullut ilmeisesti ihan sopivasti, nyt paino 63 kg ja alusta nousua yhteensä 6,5 kg. Viikot 23+4. Sama paino ollut kahdessa aiemmassa tässä kohtaa. Mut en tajua miks sf-mitta huitelee ihan pilvissä, ekassa raskaudessa se kulki vähän yli keskiarvoviivan, tokassa ylimmällä viivalla ja nyt se pomppas siitäkin yli. Huoh... Mikä lyllerö oon loppuraskaudessa, saa varmaan isäntä kuskata mua kottikärryillä ulkoilemaan jos sinne haluan Ja hirvittää et onko vauvasta tulossa jättiläinen... Edelliset kyllä olleet aivan keskivertoja, 3,4-3,6 kg ja 50 cm. No, neuvolan täti lohdutti että voidaan tehdä lähete polille vauvan koon arviointia varten jos asia loppuraskaudessa yhä mietityttää. Oli tosi ihana kun tää täti sanoi et mieluummin yritetään hoitaa äidin stressi ja huolenaiheet pois ja tutkia herkemmin ku olla tutkimatta. Oon niin kiitollinen että sain just tuon tätin

 

@Lukka Kuulostaa kivalta neuvolatädiltä, tosi hyvä asenne. Ja kiva toi saikku: mulla vasta tällä viikolla ylämäkeen puuskuttaessa tuli oikeasti hetki, kun ajattelin, että kääk, tätä vielä kolme kuukautta. Toimistorotalla on onneksi fyysisesti aika kevyet työpäivät, ja välillä teen etänä kotoa, jos liitoskivuista tai muista muljahteluista johtuen tuntuu, ettei jaksa pendelöidä konttorille.

@Miina- lle tsemppiä, toivotaan parasta!

Tsemppejä muillekin oloihin! Mulla on ollut töissä niin kiirettä ja sitten muuten vähän väsynyttä meininki, että oon lähinnä vaan lukenu teidän juttuja. Täällä on meno ollut sellasta aika tasasta, eikä tää maha vieläkään ole mitenkään mahdottoman iso: työpaikalla toiset bonganneet mahan (ja kauniisti onnitelleet) ja toisille pitäny vääntää rautalangasta, että äippäloma häämöttää.

Mielenkiintoisia noi nukkumiskeskustelut. Mulla on vasta viime viikkoina alkanut jotenkin oikeasti konkretisoitua ajatus, että saatetaan saada nyytti kotiin ja ”kaikki muuttuu”. Se alkoi varmaan siitä, kun rv24 tienoilla alkoi lukea pikkukeskosista, että nyt vois jo syntyä ja ehkä jopa selvitä - siinä kohtaa tuli sellanen Hui!-hetki. Äp:nkin sain tilattua vasta tällä viikolla ja aloitettua virallisen paperisodan Kelan kanssa. Pakko kyllä sanoa, että mua ärsyttää toi ”äitiysloma alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen la:aa”. En kestä tätä holhousyhteiskuntaa. Miksi ihmeessä siihen ei voi laittaa enemmän siirtovaraa? Mulla on ainakin nyt fiilis, että voisin hyvin olla elokuullekin vielä töissä, ja mieluummin olen vauvan kanssa äitiysvapaalla edes muutaman viikon pidempään sieltä vapaan loppupäästä kuin odotan himassa kuin tatti pahimmillaan 6 vkoa, että se syntyy. Ne äippäloman alun ”rentoudun ja hemmottelen itseäni” -hoidot yms aktiviteetit on kuitenkin parissa viikossa äkkiä kulutettu - ja rahat loppu. Sitten taas, jos toisilla on raskaat olot, niin ehdottomasti saikulle/aiemmin äitiysvapaalle - itsensä rääkkäys jonkin protestanttisen työmoraalin nimissä ei ole mistään kotoisin. Mutta eikö tässä voisi antaa yksilölle vähän enemmän joustoa?

Joo mutta siis nukkumiseen palatakseni: pitää miettiä tota perhepetiä. Alunperin ajattelin, että pinnikseen meidän sängyn viereen ja voidaan sitten neidin unta siellä vahtia. Meillä on sen verran kapea vuode suhteessa omiin kokoihin, että nukutaan muutenkin kylki kyljessä, etten oikein tiedä, miten siihen vauva mahtuu väliin - katoin niitä unipesiäkin, ettei sellaset oikein meille mahdu. Sitten vielä mä olen niin syvä nukkuja, etten oikein itteeni luota - ja sit taas jos hormonit tekee musta kevyen nukkujan, niin en tiedä, haluanko torpedoida joka yö uniani puolivalveilla vauvaa vahtien. Ja sit myös poikaystävä on kevyt nukkuja ja sen unet häiriintyy muutenkin helposti, niin myöskään sen jaksamisen kannalta en haluaisi verissä päin sitä perhepetiajatusta edistää. Mutta joo, yövalvomiset lienee edessä joka tapauksessa, joten turha tätä varmaan on yrittää ylioptimoida. Pitää varmaan kattoa, mitkä on fiilikset, jos/kun ollaan oikeasti nyytin kanssa kotona.

Ai niin tavaroista ja vaatteista: yksi ihana kukkabody ja -kuolalappu hankittu, olin kuolannut niitä jo pidempään. Muuten ei vielä mitään vaatteita, käytettynä ja kulut alhaalla pyrin näitä hankkimaan, mut varmaan myös mieluummin tarpeen mukaan kuin hirveä kasa heti alkuun, joita ei sitten tarvitse / vauva kasvaa niistä hujauksessa ulos. Ja muiden tarvikkeiden suhteen aloitin ”olennaisesta”: hoitopöydästä...

 

Täälläkin odotellaan sormet syyhyten äp:sta saapuvaksi.

Tilasin itelleni lisää vaatteita että selviydyn kesästä.

Mulla on supistellut jo ennen puolta väliä jos yhtään liikkuu rivakammin tai ylämäkeen kipittää, pitää lyllertää hitaammin. Nyt alkaa selkä kipeytyä, enemmänkin yläselkä tuppaa olemaan tulessa. Ja alapäätä jomotti yks päivä. Voiko olla jo että sielä paikat tekee normaalia pehmenemistään hiljalleen. Tää oli kyllä lemmenleikkien jälkeen.

Kovasti yritän kyetä vielä kaikkeen, kontillaan kitken rikkaruohoja ja yritän olla ahkera. Enää muutana hassu viikko töitä sitten kesälomille.