harvemmin näin päin
Minulla on 1v5kk ikäinen lapsi ja en ole kertaakaan ollut hänestä yötä eross. Yhteensä kaksi kertaa poikamme on ollut mummin hoidossa pari tuntia ja mummi on myös silloin laittanut nukkumaan, mutta yöksi ollaan tultu kotiin. Päiväsaikaan olen satunnaisesti käynyt jossain, jolloin lapsen kanssa on ollut isä. Nekin kerrat ovat tosin hyvin harvassa.
Nyt poden tietynlaista syyllisyyttä tästä, että lapsesta tulee liian äitiriippuvainen kun ei ollenkaan totu olemaan minusta erossa. Tai ehkä syyllisyys on väärä sana, mutta kannan siitä huolta. Toisaalta uskon, että on hyvä, että lapsen äiti on lapsen saatavilla, mutta onkohan liika liikaa? Tuntuu, kun esim. tätä palstaa lukee, että on ihan outo kun ei ole jo ollut ties missä ja kuinka monta kertaa, että kyllä sitä omaa elämääkin olis nyt jo pitänyt olla.
Meillä vaikea saada hoitajaa, mutta en tiedä onko sekään oikeasti syy siihen, miksi ei olla oltu. Kai hoitajan jostain sais jos oikein pakottava tarve olis lähteä, mut ei ole vielä tullut.
Onko kellään samanlaisia mietteitä?
Nyt poden tietynlaista syyllisyyttä tästä, että lapsesta tulee liian äitiriippuvainen kun ei ollenkaan totu olemaan minusta erossa. Tai ehkä syyllisyys on väärä sana, mutta kannan siitä huolta. Toisaalta uskon, että on hyvä, että lapsen äiti on lapsen saatavilla, mutta onkohan liika liikaa? Tuntuu, kun esim. tätä palstaa lukee, että on ihan outo kun ei ole jo ollut ties missä ja kuinka monta kertaa, että kyllä sitä omaa elämääkin olis nyt jo pitänyt olla.
Meillä vaikea saada hoitajaa, mutta en tiedä onko sekään oikeasti syy siihen, miksi ei olla oltu. Kai hoitajan jostain sais jos oikein pakottava tarve olis lähteä, mut ei ole vielä tullut.
Onko kellään samanlaisia mietteitä?