Syömishäiriöisiä tai ex-syömishäiriöisiä äitejä täällä?

Ex-anorektikko ilmoittautuu. Hmm....en ole koskaan lapsille mitään selitellyt että miksi en mitäkin syö. Eivätkä he ole koskaan mitään kyselleet, nyt pojilla jo ikää 15 ja 13. Ainoastaan kerran on pienempi kommentoinut kun olimme pizzalle ja söin 3/4 osaa pizzasta, että oho ku äiti söi paljon, yleensä syö vain puolet. Kotona meillä pyritään aina tarjoamaan ruokaa monipuolisesti ja jokainen saa syödä sitä mikä silloinkin maistuu ts niitä herneitä ei ole ihan pakko syödä Ehkäpä siksi lapset eivät ole koskaan mitään kyselleetkään. Enkä ole asiaa koskaan edes ajatellut niin, että heille tarvisi mitään selittääkään....

Voi kun meilkin oisi noin.
Meilläkään ei lasten ole pakko syödä koskaan, minua kun on aina pienenä pakotettu syömään niin en halua samaa. Mutta muuta syötävää he ei sitten illalla saa ellei ole ruokaa päivällisellä syöneet. Koitan tehdä vain sellaisia ruokia joita he mielellään syövät niin ei tarvii kiinnittää siihen ruoan määrään niin huomiota. On kyllä vain joitakin ruokia kun he eivät suostu syömään kerran maistettuaan, esim makaroonivelli ja munakas olivat sellainsia, sekä joku muukin, nyt en edes muista. Joskus he ovat kyllä syöneet koulussa/hoidossa niin paljon ettei iltaruoka oikein hyvin maistu.

 

minulla on ollut bulimia pitkään... (sairaalahoitoakin vaatinut nuorempana)
nyt tuntuu että ollaan jo parempaan päin. ahmittua ei enää tule mutta oksennan edelleen todella herkästi jos vähänkään tuntuu että maha on täynnä, siksi vältän isojen annosten syömistä yms. jonkinlaista tasapainottelua sairauden ja terveyden välillä tämä on!

syön aina poikani kanssa yhtäaikaa (kun olemme kotona) mutta vain pikkuisen, ainakaan vielä hän ei ole tätä herännyt ihmettelemään. :/

 

Ei voi olla totta...

 

Ette ole kelvollisia vanhempia ennekuin olette hoitaneet päänne kuntoon.

hullut??? anoreksia ja bulimia ei kuulu hulluuden listalle

anoreksia ym. ovat mieleterveyden häiriöitä. hyvin vakaviakin.

tule hyvin surulliseksi kun näen anorektikkoja voi kunpa he uskaltaisivat elää täyttä elämää. anorektikkohan elää vain siivua elämästään. anoreksia on elämän pelkoa. voi kunpa anorektikot uskaltaisivat parantua!

jokaisella naisella on oikeus olla terve. jokaisella lapsella on oikeus asua terveen äidin kanssa. jokaisella miehellä on oikeus saada elää terveen kumppanin kanssa.

anoreksia on sairaus siinä missä syöpä tai alkoholismi. jokaise sitä sairastavan tulisi hakea apua sairauteensa. anoreksia vaikuttaa koko perheeseen, huomasitpa sitä tai et.

 

tehdä lapsia jos sairastaa vakavaa sairautta, joka pahimmassa tapauksessa voi viedä pysyvästi terveyden tai jopa hengen! Edelliseen syöpärinnastukseen viitaten, kuinka moni syöpäsairas uskaltaa hankkia lapsen, ennenkuin sypä on pysyvästi voitettu? Tai kuinka moni teistä sallii alkoholistiäitien hankkivan lapsia? Ainahan keskustelupalstoilla ollaan vaatimassa näiden äitien pakkohoitoa, miksei syömishäiriöäitejä vaadita samalla tavalla pakkohoitoon? Onhan äidin raskaudeaikainen ravinnonsaanti sikiön kehityksen kannalta erittäin olennaista! Ja onko syömishäiriötä sairastava äiti todella kykenevä kasvattamaan lapsen, jolle muodostuu terve minäkuva ja suhde omaan ruumiseen? Minun on hyvin vaikea uskoa tätä.

Lisäksi syömishäiriö heijastuu koko perheen hyvinvointiin väkisinkin, muutenkin kuin yhteisten ateriahetkien kautta. Kyllähän se vaikuttaa äidin persoonaan, mielialoihin, käyttäytymiseen jne.

Todella toivon, että kaikki syömishäiriöäidit ajattelisivat lastensa parasta ja hakisivat ajoissa apua ongelmaansa!

 

tehdä lapsia jos sairastaa vakavaa sairautta, joka pahimmassa tapauksessa voi viedä pysyvästi terveyden tai jopa hengen! Edelliseen syöpärinnastukseen viitaten, kuinka moni syöpäsairas uskaltaa hankkia lapsen, ennenkuin sypä on pysyvästi voitettu? Tai kuinka moni teistä sallii alkoholistiäitien hankkivan lapsia? Ainahan keskustelupalstoilla ollaan vaatimassa näiden äitien pakkohoitoa, miksei syömishäiriöäitejä vaadita samalla tavalla pakkohoitoon? Onhan äidin raskaudeaikainen ravinnonsaanti sikiön kehityksen kannalta erittäin olennaista! Ja onko syömishäiriötä sairastava äiti todella kykenevä kasvattamaan lapsen, jolle muodostuu terve minäkuva ja suhde omaan ruumiseen? Minun on hyvin vaikea uskoa tätä.

Lisäksi syömishäiriö heijastuu koko perheen hyvinvointiin väkisinkin, muutenkin kuin yhteisten ateriahetkien kautta. Kyllähän se vaikuttaa äidin persoonaan, mielialoihin, käyttäytymiseen jne.

Todella toivon, että kaikki syömishäiriöäidit ajattelisivat lastensa parasta ja hakisivat ajoissa apua ongelmaansa!

peesi!

 

Kuka määrittelee mitä on sairaus ja mitä on terveys. Niiden välinen raja voi olla hyvinkin häilyvä. Mä väitän, että nykypäivänä suurimmalla osalla naisista on jollain tavalla vääristynyt suhde ruokaan/omaan kehoonsa. Ainahan akkaporukassa puhuttaa laihiksella olosta jne. Onko sitten niin, että vain ne täysin terveet saavat hankkia lapsia? Kyllä vähenisi Suomen kansa...
Mun mielestä myös lihavuus on sairaus ja tietynlainen syömishäiriö. Yhtä lailla lihavien lapset saavat vääristyneen käsityksen ruoasta. Lihavat sitten myös anorektikoiden ohella pakkohoitoon, eikö niin? Ihminen voi myös sairastua myöhemmin elämässään, lasten saannin jälkeenkin. Sairailta sitten tietysti lapset heti pois, vai mitä? Täällä on niin helppo moralisoida toisia, kun itse ilmeisesti ollaan terveyden perikuvia (ainakin tällä hetkellä).

Itse olen toipunut syömishäiriöstä suht hyvin, vaikka edelleen ajatteluni on jossain määrin vääristynyttä. En usko, että koskaan toivun täysin "normaaliksi". Tästä sairaudestani huolimatta väitän olevani lapsilleni hyvä äiti.

 

Kuka määrittelee mitä on sairaus ja mitä on terveys. Niiden välinen raja voi olla hyvinkin häilyvä. Mä väitän, että nykypäivänä suurimmalla osalla naisista on jollain tavalla vääristynyt suhde ruokaan/omaan kehoonsa. Ainahan akkaporukassa puhuttaa laihiksella olosta jne. Onko sitten niin, että vain ne täysin terveet saavat hankkia lapsia? Kyllä vähenisi Suomen kansa...
Mun mielestä myös lihavuus on sairaus ja tietynlainen syömishäiriö. Yhtä lailla lihavien lapset saavat vääristyneen käsityksen ruoasta. Lihavat sitten myös anorektikoiden ohella pakkohoitoon, eikö niin? Ihminen voi myös sairastua myöhemmin elämässään, lasten saannin jälkeenkin. Sairailta sitten tietysti lapset heti pois, vai mitä? Täällä on niin helppo moralisoida toisia, kun itse ilmeisesti ollaan terveyden perikuvia (ainakin tällä hetkellä).

Itse olen toipunut syömishäiriöstä suht hyvin, vaikka edelleen ajatteluni on jossain määrin vääristynyttä. En usko, että koskaan toivun täysin "normaaliksi". Tästä sairaudestani huolimatta väitän olevani lapsilleni hyvä äiti.

mutta sinäkin voisit toipua täysin jos hakisit apua, tai jos syömishäiriösi on vain lievää, niin se saattaa häipyä ajan kanssa ku aikuistut ja itsetuntosi paranee.
tsemppiä!

 

Ette ole kelvollisia vanhempia ennekuin olette hoitaneet päänne kuntoon.

hullut??? anoreksia ja bulimia ei kuulu hulluuden listalle

anoreksia ym. ovat mieleterveyden häiriöitä. hyvin vakaviakin.

tule hyvin surulliseksi kun näen anorektikkoja voi kunpa he uskaltaisivat elää täyttä elämää. anorektikkohan elää vain siivua elämästään. anoreksia on elämän pelkoa. voi kunpa anorektikot uskaltaisivat parantua!

Anoreksiaa on erillaista, on itselaihtuttamista ja on myös sitä että laihtuu sen vuoksi ettei muista syödä ja sitä kun jatkuu pitkään ei elimistö edes enään vaadi ruokaa niinkuin ennen, joten sen vuoksi laihtuu anorektisen laihaksi.

 

Ette ole kelvollisia vanhempia ennekuin olette hoitaneet päänne kuntoon.

hullut??? anoreksia ja bulimia ei kuulu hulluuden listalle

anoreksia ym. ovat mieleterveyden häiriöitä. hyvin vakaviakin.

tule hyvin surulliseksi kun näen anorektikkoja voi kunpa he uskaltaisivat elää täyttä elämää. anorektikkohan elää vain siivua elämästään. anoreksia on elämän pelkoa. voi kunpa anorektikot uskaltaisivat parantua!

Anoreksiaa on erillaista, on itselaihtuttamista ja on myös sitä että laihtuu sen vuoksi ettei muista syödä ja sitä kun jatkuu pitkään ei elimistö edes enään vaadi ruokaa niinkuin ennen, joten sen vuoksi laihtuu anorektisen laihaksi.

ei kai se anoreksiaa ole kun unohtaa syödä minäkin unohdan kun keskityn oikein johonkin asiaan

toki jotkut ihmiset ovat luonnostaan hyvin hoikkia, jopa laihoja. mutta ihmisestä huomaa onko laihuus luonnollista vai ei.

 

ei kai se anoreksiaa ole kun unohtaa syödä minäkin unohdan kun keskityn oikein johonkin asiaan

No kyllä sitä vaan on!

Itse en ole ikinä laihduttanut, silloin kun BMI oli 14,5 (painoin39kg)niin mut ois laitettu pakkohoitoon anoreksian takia jos paino olis tuosta vielä tippunut.

Vai olinko mä vaan hoikka tuolloin? =)

 

Ja mä en nyt todellakaan tarkoita sitä että unohtaa jonku yhden aterian, vaan ettei pariin päivään välttämättä syö mitään ja kolmantena päivänäkin vain 1 leivän.

 

ei kai se anoreksiaa ole kun unohtaa syödä minäkin unohdan kun keskityn oikein johonkin asiaan

No kyllä sitä vaan on!

Itse en ole ikinä laihduttanut, silloin kun BMI oli 14,5 (painoin39kg)niin mut ois laitettu pakkohoitoon anoreksian takia jos paino olis tuosta vielä tippunut.

Vai olinko mä vaan hoikka tuolloin? =)

siis unohdit syödä? vai et halunnut syödä?

 

vihaan sitä että olen pilannut itseni bulimialla. ennen sairautta olin hoikempi, lihaksikkaampi jne kuin nyt. välillä saan itseni hallittua, mutta tietyin väliajoin alkaa taas ahmiminen ja oksentelu.(max.3-4x/vko) meillä kukaan muu perheestä ei ole huomannut, koska ahmin salaa. ruoan syön aina muun perheen kanssa, eikä ruokaa ole tarvetta oksentaa vaan ne kaikki ylimääräiset herkut..bulimia sekä myöskin anoreksia on TÄYDELLISTÄ AJANHUKKAA ja rahaakin menee aika paljon hukkaan.suoraan vois heitellä setelit pönttöön eikä tuhlata niitä kauppaan..

 

^^

En ole koskaan tietoisesti ollut syömättä, silloin kun esikoinen syntyi se vei kaiken mun huomion ja tosiaan unohdin syödä, yöllä saatoin hoksata "Ahaa, enpä ole syönytkään tänään", mutta ajattelin että syön sitten huomenna.

Aamusin kun en osaa syödä, saatoin taas seuraaana iltana huomata etten ollut syönyt ja kävin nappaamassa yhden leivän.

 

itse "sairastuin"vasta lasten saannin jälkeen...sama olisi; että vastuutonta tehdä lapsia jos vaikka sairastut masennukseen synnytyksen jälkeen..

 

Kuka määrittelee mitä on sairaus ja mitä on terveys. Niiden välinen raja voi olla hyvinkin häilyvä. Mä väitän, että nykypäivänä suurimmalla osalla naisista on jollain tavalla vääristynyt suhde ruokaan/omaan kehoonsa. Ainahan akkaporukassa puhuttaa laihiksella olosta jne. Onko sitten niin, että vain ne täysin terveet saavat hankkia lapsia? Kyllä vähenisi Suomen kansa...
Mun mielestä myös lihavuus on sairaus ja tietynlainen syömishäiriö. Yhtä lailla lihavien lapset saavat vääristyneen käsityksen ruoasta. Lihavat sitten myös anorektikoiden ohella pakkohoitoon, eikö niin? Ihminen voi myös sairastua myöhemmin elämässään, lasten saannin jälkeenkin. Sairailta sitten tietysti lapset heti pois, vai mitä? Täällä on niin helppo moralisoida toisia, kun itse ilmeisesti ollaan terveyden perikuvia (ainakin tällä hetkellä).

Itse olen toipunut syömishäiriöstä suht hyvin, vaikka edelleen ajatteluni on jossain määrin vääristynyttä. En usko, että koskaan toivun täysin "normaaliksi". Tästä sairaudestani huolimatta väitän olevani lapsilleni hyvä äiti.

mutta sinäkin voisit toipua täysin jos hakisit apua, tai jos syömishäiriösi on vain lievää, niin se saattaa häipyä ajan kanssa ku aikuistut ja itsetuntosi paranee.
tsemppiä!

Olen käynyt psykoterapiassa kolme vuotta. Paljon on menty eteenpäin, mutta kyllä se sairaus vaan jälkensä ihmiseen jättää.

 

vihaan sitä että olen pilannut itseni bulimialla. ennen sairautta olin hoikempi, lihaksikkaampi jne kuin nyt. välillä saan itseni hallittua, mutta tietyin väliajoin alkaa taas ahmiminen ja oksentelu.(max.3-4x/vko) meillä kukaan muu perheestä ei ole huomannut, koska ahmin salaa. ruoan syön aina muun perheen kanssa, eikä ruokaa ole tarvetta oksentaa vaan ne kaikki ylimääräiset herkut..bulimia sekä myöskin anoreksia on TÄYDELLISTÄ AJANHUKKAA ja rahaakin menee aika paljon hukkaan.suoraan vois heitellä setelit pönttöön eikä tuhlata niitä kauppaan..

Kuulostaa niin tutulta :/

 

^^

En ole koskaan tietoisesti ollut syömättä, silloin kun esikoinen syntyi se vei kaiken mun huomion ja tosiaan unohdin syödä, yöllä saatoin hoksata "Ahaa, enpä ole syönytkään tänään", mutta ajattelin että syön sitten huomenna.

Aamusin kun en osaa syödä, saatoin taas seuraaana iltana huomata etten ollut syönyt ja kävin nappaamassa yhden leivän.

ok. kannattaa tsekata että saat kaikki tarvittavat ravintoaineet ruoasta mitä syöt, varsinkin jos imetät ja haluat saada tulevaisuudessakin babyjä

 

^^

En ole koskaan tietoisesti ollut syömättä, silloin kun esikoinen syntyi se vei kaiken mun huomion ja tosiaan unohdin syödä, yöllä saatoin hoksata "Ahaa, enpä ole syönytkään tänään", mutta ajattelin että syön sitten huomenna.

Aamusin kun en osaa syödä, saatoin taas seuraaana iltana huomata etten ollut syönyt ja kävin nappaamassa yhden leivän.

ok. kannattaa tsekata että saat kaikki tarvittavat ravintoaineet ruoasta mitä syöt, varsinkin jos imetät ja haluat saada tulevaisuudessakin babyjä

No tuosta on jo aikaa 2,5vuotta ja toinenkin lapsi on jo ilmaantunut

Mutta en kuitenkaan paina kuin 45kg, sitä enempää en oo painanut koskaan, jos ei oteta raskauksia huomioon. Joten kun mä oon jo luonnostaan laiha, niin eipä tuossakaan ollut kuin 6kg mitkä tipahti sillon, mutta kuitenkin järkyttää kun luku alkoi numerolla 3.

Nyt en onneksi ole laihtunut kuin tuohon 45kiloon takas, vauva 3kk..Toivottavasti en laihdukkaan enempää.

 

Kuka määrittelee mitä on sairaus ja mitä on terveys. Niiden välinen raja voi olla hyvinkin häilyvä. Mä väitän, että nykypäivänä suurimmalla osalla naisista on jollain tavalla vääristynyt suhde ruokaan/omaan kehoonsa. Ainahan akkaporukassa puhuttaa laihiksella olosta jne. Onko sitten niin, että vain ne täysin terveet saavat hankkia lapsia? Kyllä vähenisi Suomen kansa...
Mun mielestä myös lihavuus on sairaus ja tietynlainen syömishäiriö. Yhtä lailla lihavien lapset saavat vääristyneen käsityksen ruoasta. Lihavat sitten myös anorektikoiden ohella pakkohoitoon, eikö niin? Ihminen voi myös sairastua myöhemmin elämässään, lasten saannin jälkeenkin. Sairailta sitten tietysti lapset heti pois, vai mitä? Täällä on niin helppo moralisoida toisia, kun itse ilmeisesti ollaan terveyden perikuvia (ainakin tällä hetkellä).

Itse olen toipunut syömishäiriöstä suht hyvin, vaikka edelleen ajatteluni on jossain määrin vääristynyttä. En usko, että koskaan toivun täysin "normaaliksi". Tästä sairaudestani huolimatta väitän olevani lapsilleni hyvä äiti.

mutta sinäkin voisit toipua täysin jos hakisit apua, tai jos syömishäiriösi on vain lievää, niin se saattaa häipyä ajan kanssa ku aikuistut ja itsetuntosi paranee.
tsemppiä!

Olen käynyt psykoterapiassa kolme vuotta. Paljon on menty eteenpäin, mutta kyllä se sairaus vaan jälkensä ihmiseen jättää.

*halaus*
ehkä vielä koittaa se päivä kun olet täysin parantunut ja syömishäiriö on muisto vain

 

^^

En ole koskaan tietoisesti ollut syömättä, silloin kun esikoinen syntyi se vei kaiken mun huomion ja tosiaan unohdin syödä, yöllä saatoin hoksata "Ahaa, enpä ole syönytkään tänään", mutta ajattelin että syön sitten huomenna.

Aamusin kun en osaa syödä, saatoin taas seuraaana iltana huomata etten ollut syönyt ja kävin nappaamassa yhden leivän.

ok. kannattaa tsekata että saat kaikki tarvittavat ravintoaineet ruoasta mitä syöt, varsinkin jos imetät ja haluat saada tulevaisuudessakin babyjä

ehkä 45 normaali paino sinulle. olet ehkä pienikokoinen ja siro.
jos menkat toimii ja voit hyvin, niin ei kai syytä huoleen. ja babyjäkin tullut

No tuosta on jo aikaa 2,5vuotta ja toinenkin lapsi on jo ilmaantunut

Mutta en kuitenkaan paina kuin 45kg, sitä enempää en oo painanut koskaan, jos ei oteta raskauksia huomioon. Joten kun mä oon jo luonnostaan laiha, niin eipä tuossakaan ollut kuin 6kg mitkä tipahti sillon, mutta kuitenkin järkyttää kun luku alkoi numerolla 3.

Nyt en onneksi ole laihtunut kuin tuohon 45kiloon takas, vauva 3kk..Toivottavasti en laihdukkaan enempää.

 

hups mihikäs tää teksti jäi

ehkä 45 normaali paino sinulle. olet ehkä pienikokoinen ja siro.
jos menkat toimii ja voit hyvin, niin ei kai syytä huoleen. ja babyjäkin tullut

 

jos menkat toimii ja voit hyvin, niin ei kai syytä huoleen.

Toimii liiankin hyvin :snotty: :|