synnytyssuunnitelma?!

Heissan!
Kertokaahan oletteko kukaan väsänny kirjallista synnytyssuunnitelmaa?oon monesta paikkaa lukenu, et semmosen vois tehdä ja neuvolassakin terkkari sano, että vois toiveita kirjoitella paperille, mut vähän vaikeaa se on kun ei yhtään tiedä mitä tuleman pitää....
ja sit miten ne sairaalassa semmoseen suunnitelmaan suhtautuu! pitävätkö ok asiana vai mitä? alkaa vähän jänskäilee jo, kun synnytys lähestyy!!!

 

En oo ainakaan itse koskaan moista tehnyt tai edes tuntenut tarvitsevani. Kyllä kaikki synnytykset on niin erilaisia(itselläni 4), ettei niitä sen kummemmin voi etukäteen suunnitella. Ainoa mitä tiesin haluavani, oli epiduraalipuudutus ja nyt neljännen kohdalla spinaalipuudutus oli ihan superhyvä juttu =)
Jokainen tietysti taaplaa tyylillään, mutta tämä oli mun mielipiteeni

 

Nii sepäs se justiin, et miten sitä nyt vois suunnitella kummemmin etukäteen, kun eihän sitä kukaan voi tietää miten se synnytys menee...!!Mut kun ei oikein tiedä mitä muuta sitä edes vois toivoa, kun tietty hyvää ja asiallista hoitoa. Siis onko mitään vinkkejä mitä vois sitte toivoa muuta kun kunnon kivunlievitystä?

 

Netissä olen "törmännyt" muutamassa paikassa hyviin esimerkkeihin. Kannattaa selailla, en nyt muista missä niitä on..
Tietystikään ei voi ennustaa miten synnytys tulee menemään, mutta joitain toiveita voi laittaa ja niitä noudattaa jos tilanne sen sallii.
Voit laittaa ylös mitä kivunlievityksiä olit ajatellut, haluatko kokeilla eri ponnistusasentoja, isän tai muun tukihenkilön osuudesta (esim. jos haluat, että tukihenkilöä saa olla koko ajan mukana jne.), hetkistä vauvan synnyttyä jne...

 

Itse kerkesin tältä toiselta olla 20 minuuttia sairaalassa ja senkin ajan kokonaan ponnistin... kivunlievitystä en tietenkään kerennyt saamaan. Synnytys kesti kaikenkaikkiaan 1h20min. Joten ei siihen mitään suunnitelmia tarvinnut

 

Mä oon tehny synnytssuunnitelman kätilön kanssa kirjallisena.

Ei synnytystä voi tietenkään suunnitella, mutta toiveet voidaan kirjata ylös! Tämä oli siis osa Haikaranpesässä(Kätilöopiston sairaalssa) kuuluvaan valmennukseen.

Kätilö kysy mitä kivunlievutystä toivon, ja kaikkee mitä asentoja haluaa koittaa. Haluaako ammeeseen jne.
Sit sitä sovelletaan tlanteen mukaan.

 

\

Mä oon tehny synnytssuunnitelman kätilön kanssa kirjallisena.

Ei synnytystä voi tietenkään suunnitella, mutta toiveet voidaan kirjata ylös! Tämä oli siis osa Haikaranpesässä(Kätilöopiston sairaalssa) kuuluvaan valmennukseen.

Kätilö kysy mitä kivunlievutystä toivon, ja kaikkee mitä asentoja haluaa koittaa. Haluaako ammeeseen jne.
Sit sitä sovelletaan tlanteen mukaan.

Tollanen olis upea juttu, harmi, että sitä käytäntöä ei ole joka paikkakunnalla olis itsestäkin ollut aiemmissa huojentavaa kun olisi voinut keskustella ihan kätilön kanssa ja ja olisi toiveita kysytty. Vaikka voishan sitä tietysti pyytää erikseen, mutta jos se olisi normaali käytäntö kaikille niin olis ihana juttu :heart:

 

Minä tein jonkinmoisen synnytyssuunnitelman molemmissa synnytyksissäni, mutta aika vaikea niistä on pitää kiinni. Joitakin ihan hyviä asioita kuitenkin sain toteutettua.On hyvä miettiä kivunlievityskeinoja, joita haluaa käyttää. Minulle on aina ollut rentouttavaa olla suihkussa kuukautiskipujen tms. aikana, joten olin varmaan molempien synnytysten aikana n.5 tuntia suihkussa...ja tiesin, etten voi ottaa epiduraalipuudutusta, koska silloin on sidottu sänkyyn, kun minulla kipuun auttaa juuri liike ja suihkussa oleminen, Synnytysten loppuvaiheessa otin kohdunkaulapuudutuksen, joka ei estänyt liikkumista ja kipu hävisi joksikin aikaa kokonaan, minkä aikana vauva laskeutui rentouden vuoksi alas ja ponnistusvaihe sai alkaa. Näin oli molemmilla kerroilla. Että jonkinlaista suunnitelmaa siitä, mitä ei ainakaan halua synnytykseensä, kannattaa tehdä. Itse en halunnut rauhattomuutta, epävarmuutta, ilokaasua (kokeilin, ei sopinut),sängyssä makaamista jne. Sairaala suhtautuu hyvin äidin toiveisiin, mutta ainahan sattuu yllätyksiä ja on hyvä kuunnella kätilöäkin.

Tsemppiä!

 

Olis pitänyt tehdä.
Puhuttiin asiat selviksi miehen kanssa, mutta eihän se raukka enään sitten h-hetkellä muistanu mitään =)
Mä taas yritin keskittyä aikast paljon muuhun kuin siihen, että olisin kertonut kätilölle ponnistusasentotoiveista yms. - etenkin kun hän kysyi sitä sillon vasta kun kohdunsuusta oli vaan reunat jäljellä ja takana jo useempi tunti.

 

Eihän mikään estä kirjaamasta toiveitaan ja ajtuksiaan paperille. Itse huomasin että ne mitä olin mielessäni suunnitellut ei kuitenkaan toteutunut, kun poika tuli "etuajassa". Itsellä oli tärkeää se että oli oma cd kotoa mukana (lempikappaleita supistusten aikana ja myöhemmin on ollut mukava kuunnella sitä kappaletta minkä aikana poika syntyi... tulee aikast herkkä fiilis ja kappaleelle tullut oma tärkeä merkityksensä) ja mies vieressä. Olin suunnitellut kokeilevani lämmintä pyyhettä mutta vaikka oli mukana niin en sitä enää laitokselle päästyäni muistanut.
Ehkä on paras olla liikaa suunnittelematta ettei pety. Ja yksi tärkeimmistä tekijöistä on et kätilön kans palaa kemiat. On kuitenkin ainutkertanen kokemus ja äiti aika herkässä tilassa eli jos kätilö ei miellytä niin mikäli mahdollista niin kannattaa pyytää kätilö vaihtoon.

 

tokihan sitä voi laittaa vähän toiveita ylös paperille, mutta on varauduttava myös siihen ettei kaikki sitten meekään niin ku on suunnitellu... ja kivunlievityksestäki on vaikee etukäteen päättää, esim. joku voi päättää että haluaa ehdottomasti epiduraalin, mutta sit ei kuitenkaan sitä tarvii. tai oon monilta kuullu että on etukäteen päättäny ettei ota mitään kivunlievitystä, mutta synnytyksen edetessä onkin joutnu suunnitelmasta poikkeemaan.. se on tietysti hyvä että miettii ja ottaa etukäteen selvää, minkälaisia vaihtoehtoja on esim. just kivunlievitykseen tai synnytysasentoon yms. mä olen molemmilla kerroilla menny aika avoimin mielin synnyttämään, ja kun kätilö heti tulohaastattelssa kysyi että mitä mä olen suunnitellu, niin sanoin että ei oo suunnitelmia mutta toivomus olis saada vauva ulos mahasta