Synnytyspelon syyt, kommentteja kerrankin kiitos!

No mitenkäs minun pelot täällä joku tietävä saisi pois..? Yksi sektio pelkopolin kautta takana, haluaisin kokeilla alatiesynnytystä mutten uskalla seuraavien seikkojen takia.. pelkopolilla näihin ei voitu sanoa juuta eikä jaata.

1) ahtautta lantiossa, ei niin paljoa etteikö sen vuoksi suoraan sektioon, mutta kuitenkin todettu + yksi gynekologi sanonut olevan vaikean synnytyksen edessä.. pelkona että vauva jää jumiin, hapen saanti vaikeutuu, vauva saa aivovaurion tai jopa menehtyy!
2) pehmytkudosvastus kova + joustamaton häntäluu.. aika varma isompi repeäminen tiedossa.. synnytys keskeytyy, samat pelot kuin aiemmassa + että repeän niin paljon että tulee pysyvä vaurio.
3) minulla on pehmytkudosreuma ja syön jo nyt kipukynnystä nostattavaa lääkettä.. en pelkää kipua niinkään, vaan sitä että kipu lamauttaa minut jolloin taas sama pelko kuten aiemmissa.. synnytys keskeytyy jne. (viimeksi selkäpuudukkeen laitto kesti noin tunnin)
4) lihakset aina jumissa enkä osaa rentouttaa niitä.. ja taas pelkona että synnytys keskeytyy ja käy kuten aiemmissa kohdissa olen kirjoittanut..

Ei ole helppoa ei.. en ole nyt raskaana mutta kyllä pikkusisko tai -veli on toiveissa pirpanalle, joten jo nyt mietin näitä.

Kertokaa nyt te alatiesynnytystä aina kärkkäästi puolustavat (ylimääräiset vieraat pelkosektio keskusteluissa) joiden mielestä sektio on helppo että miten poistat pelkoni.. joidenkin mielestä kun pelkoja on niin vaikea ymmärtää.
Sektion helppoudesta voin sanoa kohdallani sen että puudukkeen laitto kesti melkein tunnin viimeksi ja vaikutus lakkasi kesken.. lisäpuuduke ei vaikuttanut, morfiini vasta.. sain pienen tulehduksen haavaan ja viikko vierähti sairaalassa. Silti menen sektioon uudelleen mieluummin kuin otan riskin että nuo edellä mainitut pelot toteutuu.
Vauva parkaisi muuten ulos tultuaan heti tomerasti ja sai pisteet 10/10. Ja ei kannata tehdä lapsia -tyyliset vastaukset voi unohtaa, minulla on jo täällä yksi tyytyväinen vauva.. =)

 

hei
hiljaista on ollut kuten näet
mene hyvällä mielellä sektioon
t toinen pelkääjä, sektio oli 3 viikkoa sitten ja kaikki meni hyvin

 

Ap:lle...

En varsinaisesti vastusta pelkoseksitota, joten taidan olla väärä vieras vastaamaan, mutta kuitenkin kerron mielipiteeni.

Pelkosektioon on joillakin, kuten sinulla, oikeat ja järkevät syyt. Mutta ikävä kyllä on monia muita joilla ei ole tuollaisia syitä. Syyt ovat vaan tyyliin, mutta ku pelottaa se kipu.... En mä haluu menettää kontrollia.... En mä haluu että värkki menee pilalle... En mä haluu että noki sinne tihrustaa.... En mä tykkää että lapseni syntyy saastaisesti alateitse..... En mä voi odottaa että milloin syntyy, ku mulla on tää omakin elämä... Mä en siis pysyty olee tilanteessa jossa en voi millekään mitään.... Oon kuullut että jolloin on revenny peppuun asti... Oon kuullu että jollain on käytetty imu kuppia, siis en mä sillee itelleen haluu.....

Sektio on perusteltua joillekin, kuten sinulle ap, mutta se että ensikertalaiset terveet naiset valittavat pelkäävänsä edellä lueteltuja asioita, sitä en ihan ymmärrä. Ja luulevat pääsevänsä helpolla sektiossa. Nuo mukavuus sektiota haluavat pilaavat muidenkin pelko sektiota tarvitsevien maineen, jos näin voi sanoa.

Tuli sekavaa tekstiä, mutta toivottavasti joku edes ymmärsi mitä tarkoitan.

 

Siis anteeksi jo valmiiksi kun pukkaan itseni tähän mutta:

Minulla tilanne on päinvastainen: pelkää kamalasti että joudun sektioon esim siksi että vauva jumittuu eikä synnytys enää etene ym.

En millään tahtoisi leikkausta koska toipuminen on hitaampaa (tietysti riippuu kuinka pahasti paikat repeävät ym alatiesynnytyksessä) ja leikkauksesta jää näkyvä arpi...

Tahtoisinkin tietää kuinka suuri/näkyvä arpi nykypäivän sektiosta jää? Sehän kuitenkin tehdään aika alavatsaan mutta onko silmiinpistävä kunhan on parantunut vai melkein huomaamaton?

Ja ap:lle: Sinä olet todellakin oikeutettu sektioon koska sinulla on järkevät ja painavat syyt! Vauvan parasta ajattelet ja se on kaikkein tärkeintä!! :flower:

 

\

Tahtoisinkin tietää kuinka suuri/näkyvä arpi nykypäivän sektiosta jää? Sehän kuitenkin tehdään aika alavatsaan mutta onko silmiinpistävä kunhan on parantunut vai melkein huomaamaton?

Noin 15 cm pitkä vaalea arpi ihan tuohon häpykarvoituksen rajalle. Siis niin alas että sen puolesta voisi kyllä bikineitäkin pitää, ei näkyisi. Jos vaan ei olisi noita selluliitteja.

Ap:lle en osaa sanoa muuta kuin että pystyisitkö kysymään useamman gynekologin/synnytyslääkärin mielipiteen tilanteestasi, tosin kalliiksihan se tulisi ainakin omalla kustannuksella, mutta varmaan ainoastaan tosi asiantuntija osaa kertoa kuinka suuri riski noilla peloillasi on käydä toteen. Tsemppiä kuitenkin, on valintasi mikä tahansa. =)

 

Kiitoksia Hissukka.. tuo ei tullutkaan mieleeni.. eli käynpäs kyllä sitten kun tulee "aihetta" yksityisellä synnytystapa-arviossa vielä.
Odotin kyllä fanaatikkoja tänne.. kerrankin asiallisia kommentteja. :flower: =)

 

Sinulle joka kysyit arvesta! Jos joudut hätäsektioon niin useimmiten leikkaavat pystyyn eli karvoituksesta ihan napaan asti! Vaaleneehan se mutta on paljon näkyvämpi kuin alhaalla oleva vaakatasoon vedetty viilto! Mutta viis arvista, pääasia että lapsemme syntyvät ehjinä!

 

\

Mutta viis arvista, pääasia että lapsemme syntyvät ehjinä!

Niinpä. Arpia tulee, jos tulee, kyllä niihin tottuu.
Mulla suunnitellusta sektiosta vaakaan arpi, mutta en mä nyt sanois, että se mitenkään erityisen huomaamaton on :\| . Onhan se tietty pystyarpeen verrattuna varmaan, mutta jää kyllä bikineistä yms. näkyviin.

 

Mulla oli jo ensimmäiseen sektioon kauhea pelko, viimeiseen asti itse toivoin että voisin alatiesynnyttää vaikka tiesin sen suht epätodennäköiseksi. Jos kipua pelkää, en kyllä sektioon sen takia lähtisi. Itsellä ei puudutus toiminut ja leikattiin sitten ilman kun oli kiire!

Nyt uusi sektio edessä arvatkaa pelottaako?? :headwall:

Lapsi on lahja, kivuilla tai ilman!

 

Minä olen tavallisen terve nainen. Toisen synnytyksen jälkeen repesin sen verran pahasti, mutta koska vain emättimestä, en muualta, kätilö totesi ettei sitä tarvitse ommella.
:ashamed:

Vaiva on kyllä korjattu, en silti halua ikinä enää samansuuntaista kokea.
Kolmas lapsi oli sektiolla. Syynä tuo toisen synnytyksen aiheuttama kokemus ja sen jälkeinen elämä.
Odotan neljättä. Pelkään kauhusta että minut pakotetaan alatiesynnytykseen.
Odotan neuvola-aikaa että saisin pikaisen lähetteen synnytystapakeskusteluun.

 

\

Ap:lle...

En varsinaisesti vastusta pelkoseksitota, joten taidan olla väärä vieras vastaamaan, mutta kuitenkin kerron mielipiteeni.

Pelkosektioon on joillakin, kuten sinulla, oikeat ja järkevät syyt. Mutta ikävä kyllä on monia muita joilla ei ole tuollaisia syitä. Syyt ovat vaan tyyliin, mutta ku pelottaa se kipu.... En mä haluu menettää kontrollia.... En mä haluu että värkki menee pilalle... En mä haluu että noki sinne tihrustaa.... En mä tykkää että lapseni syntyy saastaisesti alateitse..... En mä voi odottaa että milloin syntyy, ku mulla on tää omakin elämä... Mä en siis pysyty olee tilanteessa jossa en voi millekään mitään.... Oon kuullut että jolloin on revenny peppuun asti... Oon kuullu että jollain on käytetty imu kuppia, siis en mä sillee itelleen haluu.....

Sektio on perusteltua joillekin, kuten sinulle ap, mutta se että ensikertalaiset terveet naiset valittavat pelkäävänsä edellä lueteltuja asioita, sitä en ihan ymmärrä. Ja luulevat pääsevänsä helpolla sektiossa. Nuo mukavuus sektiota haluavat pilaavat muidenkin pelko sektiota tarvitsevien maineen, jos näin voi sanoa.

Tuli sekavaa tekstiä, mutta toivottavasti joku edes ymmärsi mitä tarkoitan.

saat kuulostamaan luettelemasi "turhat" syyt todellakin turhilta... :/ jotkut ovatkin todella lapsellisia esim. tuo värkki menee pilalle...mutta siis itsellä ekassa synnytyksessä meni todellakin kontrolli ja nyt se minua pelottaa että joudun samanlaiseen paniikkiin jossa en pysty toimimaan järkevästi enkä mitenkään muutenkaan. minusta pelko ei ole mikään vähättelyn aihe..jotkut pelkäävät kuollakseen hämähäkkejä ja se voi tuntua meistä muista naurettavalta, mutta arvaatkapa sitä miten se siihen ihmiseen vaikuttaa joka pelkää..jos se että tietää mitä muut siitä ajattelevat saa häpeämään itseään ja vaikuttamaan muuhun elämään.

 

Vaikea varmaan ymmärtää täysin toisen pelkoja. Synnytyspelko on ihan niinkuin mikä muu pelko tahansa. Toisella on lentopelko, korkeanpaikanpelko ym.ym. Harvoin toisen pelkoa voi täysin käsittää, jos ei itse kärsi samasta asiasta. En usko, että kukaan haluaa pelkosektiota ilman todellista pelkoa. Oli pelon aihe synnytyksessä mikä tahansa, niin pelkoa se on. Ei KUKAAN voi mitätöidä ja väheksyä TOISEN pelkoa. Se on tunnetta, mikä on sillä tietyllä ihmisellä!! Vain HÄN tietää oman pelkonsa suuruudeen, eikä varmasti ole "pelkopotilas" ihan muuten vaan.

Ärsyttää!

 

Ei ole itsellä kokemusta, mutta näin ajattelen:

Jos kerran haluaisit uskaltaa kokeilla alatiesynnytystä, uskon sinun rohkaistuvan! Puhu/ kirjoita näistä peloista kätilölle sitten synnärillä ja pyydä erityisesti huomioimaan vauvan kiinnijäämisvaara. Kätilö on kuitenkin ammattilainen, ja hänen pitäisi osata tarvittaessa passittaa sinut sektioon, jos vauva ei näytä mahtuvan ulos alakautta. Auttaisikohan se, jos pyytäisit kätilöä synnytyksessä myös aina vähän väliä tarkistamaan tilanteen ja kertomaan jos/kun kaikki on hyvin?

Häntäluusta sen verran, että oma äitini oli/on myös kapealantioinen ja häntäluu sisäänpäin. Minä (esikoinen) synnyin kuitenkin suunnilleen kuudessa tunnissa eli nopeahkosti alakautta. Häntäluu äidiltä murtui, mutta se parani ihan hyvin, samoin episiotomiahaava parani. Paranemisaikaahan leikkauksenkin jälkeen tarvitsee. Tarina oli siis se, että vaikka traumoja tulisi, ne voi korjata ja ne paranevat.

Lihasjännityksestä: En tiedä varmaksi, mutta auttaisiko joku puudute relaksoimaan lihaksia? nitähän on vaikka mitä erilaisia!

Ja lamautumisen pelkoon en keksi muuta kuin hyvän, tsemppaavan tukihenkilön mukaan.

Nämä vain ideoita. Toivottavasti synnytyksesi on positiivinen kokemus, miten sitten valitsetkin!

 

Tuohon arpiaiheeseen...

Mulla suunniteluusta sektiosta pystyhaava, joka on siis navasta ihan karvoitukseen asti. Ei mitenkään kamalan "nätti" arpi, mutta kunnialla sen kannan. Mieheni onkin sanonut, että se on kaunis ja muistuttaa häntä joka kerta tyttäremme syntymästä.

Ja pikinejä pidän siinä missä ennenkin... Jotenkin turhamaiseltam kuulostaa tollanen, ettei "elämän jäljet" saisi miessä näkyä...

 

Tuohon arpiaiheeseen...

Mulla suunniteluusta sektiosta pystyhaava, joka on siis navasta ihan karvoitukseen asti. Ei mitenkään kamalan "nätti" arpi, mutta kunnialla sen kannan. Mieheni onkin sanonut, että se on kaunis ja muistuttaa häntä joka kerta tyttäremme syntymästä.

Ja pikinejä pidän siinä missä ennenkin... Jotenkin turhamaiseltam kuulostaa tollanen, ettei "elämän jäljet" saisi meissä näkyä...

 

\

jotkut ovatkin todella lapsellisia esim. tuo värkki menee pilalle....

\|O \|O \|O
En jaksa käsittää, miksi on LAPSELLISTA jos on huolissaan omasta "perintökalleudestaan"??????
Enkä väitä että se mulla olisi ollut sektioon todellakaan se ainut ja painavin syy, enkä usko että kovinkaan monella se on se syy, mutta miksi kaikkien pitäisi automaattisesti alistua siihen, että se nyt vain on naisen tehtävä, et jos haluu lapsen, täytyy olla valmis menettämään rakon/suolenhallinnan loppuiäkseen, tai saamaan haittavaa arpikudosta alapäähän tai saa unohtaa nautinnon seksistä
Kyllähän sen tietää jokainen ettei niin välttämättä käy, mutta se ei olekaan tässä se pointti, vaan se, että miksi se oma värkki ei saisi merkitä mitään?? Mulle äitiys on hieno ja ihana juttu, mutta ei se ole sen arvoista kuitenkaan, että olisin ikionnellinen kulkiessani vaipoissa tai ollen loppuelämäni selibaatissa.

 

Voi vitsi olen niin samaa mieltä!! Mustakaan ei todellakaan ole lapsellista olla huolissaan omasta alapäästään !! Miks seksielämän ja naiseuden pitäs loppus siihen, että saa lapsia. Seksi on tärkeää!! Monet naiset vaan haluaa kieltää sen. Mut parisuhde ei kyllä kestä ilman sitä.

 

\

Voi vitsi olen niin samaa mieltä!! Mustakaan ei todellakaan ole lapsellista olla huolissaan omasta alapäästään !! Miks seksielämän ja naiseuden pitäs loppus siihen, että saa lapsia. Seksi on tärkeää!! Monet naiset vaan haluaa kieltää sen. Mut parisuhde ei kyllä kestä ilman sitä.

no olkoon kukin huolissaan mistä haluaa, vaikka sitten värkkinsä pilalle menemisestä. ehkä toi lapsellista oli väärä ilmaisu, mun mielestä se on vaan jotenkin turhaa olla huolissaan siitä, koska jokatapauksessa se värkki siinä jonkin verran kärsii ja se on tiedossa oleva fakta jokaiselle. yleensä ja suurissa osissa tapauksista se värkki kyllä palautuu ennalleen. (kukaan tuskin on heti synnytyksen jälkeen iskuvalmiina värkkinsä kanssa) sitten esim jos se värkki todellakin on ekassa synnytyksessä mennyt todellakin ihan toimintakyvyttömäksi niin on ihan normaalia kammoksua asiaa. mutta se että haluaa pelkosektion ihan vaan sen takia että värkki menee takuu varmasti pilalle ja toimintakyvyttömäksi niin.....noh, jokainen tietenkin pelkää mitä pelkää, mikäpä minä olen siihen sanomaan. itsekkin pelkään alatiesynnytystä, tosin eris yystä ja ja ei kyllä minustakaan olisi kiva jos joku väittäisi pelkoani lapselliseksi mutta tämäpä on mielipiteeni värkin pilalle menemisestä.

 

\

\

Voi vitsi olen niin samaa mieltä!! Mustakaan ei todellakaan ole lapsellista olla huolissaan omasta alapäästään !! Miks seksielämän ja naiseuden pitäs loppus siihen, että saa lapsia. Seksi on tärkeää!! Monet naiset vaan haluaa kieltää sen. Mut parisuhde ei kyllä kestä ilman sitä.

no olkoon kukin huolissaan mistä haluaa, vaikka sitten värkkinsä pilalle menemisestä. ehkä toi lapsellista oli väärä ilmaisu, mun mielestä se on vaan jotenkin turhaa olla huolissaan siitä, koska jokatapauksessa se värkki siinä jonkin verran kärsii ja se on tiedossa oleva fakta jokaiselle. yleensä ja suurissa osissa tapauksista se värkki kyllä palautuu ennalleen. (kukaan tuskin on heti synnytyksen jälkeen iskuvalmiina värkkinsä kanssa) sitten esim jos se värkki todellakin on ekassa synnytyksessä mennyt todellakin ihan toimintakyvyttömäksi niin on ihan normaalia kammoksua asiaa. mutta se että haluaa pelkosektion ihan vaan sen takia että värkki menee takuu varmasti pilalle ja toimintakyvyttömäksi niin.....noh, jokainen tietenkin pelkää mitä pelkää, mikäpä minä olen siihen sanomaan. itsekkin pelkään alatiesynnytystä, tosin eris yystä ja ja ei kyllä minustakaan olisi kiva jos joku väittäisi pelkoani lapselliseksi mutta tämäpä on mielipiteeni värkin pilalle menemisestä.

Ei pitäisi tarttua lillukanvarsiin, mutta korjattava on, että mitenkään itsestäänselvää "värkin" kärsiminen ei ole. Toki raskaus jo itsessaaän voi löystyttää lantionpohjan lihaksia ja tätä kautta vaikuttaa sitten ehkä mm. virtsankarkailuun, mutta se ei kuitenkaan ole mikään selviö.