Synnytyskertomuksia?

Molemmat lapsukaiseni ovat ovat lopulta päätäneet putkahataa maaikamaan käynnistyksen kautta.
Poika rv 40+5 ja tyttö 41+0
Molemmissa olen itse halunnut käynnistyksen pitkään pitkään jatkuneiden tuloksettomien yö supistelujen takia jonka vuoksi en kummankaan raskauden loppu aikana ole nukkunut pariin viikkon paria tuntia enempää yössä.

Käynnistykset on sujuneet molemmissa tapauksissa onnekseni hyvin,poika päätti lähteä tuleman kahden puolikkaan käynnistys tabletin jälkeen tosin aikaa meni yht.21 h ja tyttö oli sen verta rivakka että puolikkaan tabletin saannista meni tunti kun alkoi kivuliaat supparit ja siitä 3h niin tyttö jo syntyikin.Synnytykset hoituivat normaalisti.

Kokemuksena käynnistys ok,tosin kaiketikin supistelut kipuineen voimakkampia kuin täysin luomuna alkaneet ja nyt kolmatta tässä haaveilen niin samalla on syntynyt ajatus että josko sitä aivan omin avuin saisi sen kolmannen syntymään mutta jos tilanne vaatii lääketieteellisesti käynnistystä tiedän mihin olen menossa muutoin, haluaisi vauvan syntyvän omalla ajallaan.

Montalcino sinulla ei niin mukava kokemus käynnistyksestä saati koko synnytyksestä :hug: onneksi kuitenkin terveellä lapsella koitos palkittu.

 

Kirjoitan noista synnärin syntymäkertomuksista.

Esikoisen syntymä v. 2005:

10.00 tulee osastolta Cytotec-induktiota varten. Toxemian vuoksi otettu eilen osastolle.
10.06 keskikokoinen sikiö rt:ssa, k-suu vielä takana, sormelle, vähän pehmentynyt,
kanavaa 2cm. Cytotec 25ug.
12.18 pientä kävelylenkkiä tehnyt. Ei supista.
12.55 RR 145/85, äidin syke 62.
13.12 ks sormelle, takana, kanavaa 1.5cm. Pieniä tuntemuksia ollut. II Cytotec.
14.25 alavatsalla ja oik. kyljessä (makaa oik. kyljellä) tuntee supistukset, ei vielä
kovinkaan kipeitä. Lähtee miehen kanssa kävelylle.
14.55 kipeitä supistuksia alkanut tuntua.
16.13 ruokailee. Edelleen supistaa kipeästikin, mutta pärjäilee.
18.00 RR 174/96. Äidin syke 68.
18.01 suihkussa ollut, supistaa mutta pärjäilee.
18.30 supistaa ja ottaisi jo kivunlievitystä. Ks takana, tiukasti sormelle ja kanavaa
ainakin 1½cm, rakko pullottaa. Laitettu aqua-rakkulat.
20.00 kipeitä supistuksia, ks edelleen takana, väljemmin sormelle, kanavaa edelleen
1½cm. Petidin 100mg im.
20.02 RR 177/101. Äidin syke 67
20.50 auki: 2
20.50 kipulääke helpottanut oloa huomattavasti, siirtyvät yöksi kammariin. Ks ennallaan.
22.08 soittaa kelloa: kipeästi alkaa taas supistaa. Laitetaan käyrälle.
22.30 sup napakoituneet edelleen. CX 2 sormelle auki, kanava hävinnyt, takan vielä.
Tutkimisen jälkeen vesi menee vessa reissulla. Siirrytään saliin ilokaasulle.
22.30 auki: 3
23.14 kaasun kanssa nyt pärjäilee.
23.33 kipeämpi jo, aletaan järjestellä puudutusta.
23.40 auki: 5
23.58 auki: 6
00.07 auki: 7. Pyydetään puuduttaja. Työnnättävää tunnetta jo sup aikana.
00.15 spinaali puudutus
00.19 puudutus auttaa hyvin. Stan piirtää hyvin, ei hälyytä.
00.28 auki: 8
00.31 Stan lakkaa piirtämästä ruksia, ja hetken kuluttua scalp irtoaa kokonaan.
Siirrytty ulkoiseen ja pyydetty laittamaan uusi scalp.
Äänet laskee --> vaihdettu asentoa, laskettu sängyn pääty.
00.36 uusi stan-kaapeli.
00.40 auki: 9
01.00 äiti nukkuu.
01.18 edelleen nukkuu.
01.39 sup ajoittain jo tuntuu napakampina, vielä saa lepäiltyä.
02.00 työnnättää voimakkaammin. CX täysin auki, pää tullut mukavasti alemmas.
Kyljellään alkaa harjoitella työntämistä.
02.15 suunta työnnölle alkaa löytyä. Pehmytosavastus kova, mutta sisukkaasti työntää
ja pää pikkuhiljaa tulee alemmas. Kyljellään työntää alkuun, sitten jonkin aikaa
puoli-istuvassa, sitten uudestaan kyljellään ja kun pää laskeutuu jo välilihan taa
kääntyy lopuksi vielä puoli-istuvaan asentoon.
02.33 napakasti ja tasaisesti jaksaa työntää, pää nousee hyvin kiristämään välilihaa.
Puudutetaan ja seuraavan sup aikana leikataan pieni epis.
Rohkeasti jatkaa työntämistä loppuun saakka ja saa pään syntymään saman
sup aikana. Hartiat syntyy helposti äidin työntäessä avuksi.
02.40 SYNTYY POIKA, 9/9P. 3570G, 52CM.
Kohtu sup. vuoto norm. Epis.
02.45 jälkeiset syntyy ongelmitta, täydelliset.
02.59 epis. pieni ja siisti. Ei rep.
Ompelu sujuu ongelmitta paikallispuudutusessa ja ilokaasua hönkien.
03.20 suihkureissun teki, hyvin sujui.
03.30 vauva rinnalle. Pienellä alkuavulla hyvin imee rintaa.

Käynnistys alkoi rv 39+6 ja syntyi rv 40+0.
Hitaasti toi alku eteni ja olin varma että menee ainakin viikko ennen ku syntyy.


Kuopuksen syntymä v.2008:

03.30 tulee supistusten vuoksi. CX hyvin takana, 1 sormelle auki, kanavaa ainakin 2cm.
03.55 siirtyy miehensä kanssa kammariin. Sovitaan, että soittaa herkästi jos jotain
tarvitsee.
09.00 jnkv. saanut aamuyöstä torkuttua. Mielestään sup. napakoituneet tulotilanteesta.
K-suu edelleen kovasti takana, oikealla sivussa, väljästi sormelle, kanavaa
1-1½cm jäljellä pehmeänä. L-vesi tallella. Ei erityistoiveita synnytyksen
hoidon suhteen. Kivunlievitys tarpeen mukaan.
12.24 lounaan jälkeen nukuttaa. Istuu keinutuolissa. Supist. edelleen napakoituneet.
Pärjäilee hyvin.
14.35 auki 3-4
14.38 supistukset ovat koventuneet. K-suu auki 3-4cm, ohut reuna, kalvorakko pullottaa.
Siirrytään synnytyssaliin ilokaasulle.
15.00 ilokaasu auttaa.
15.54 laitetaan ilokaasu täysille.
16.30 auki 5
16.35 ilokaasu ei enää auta.Tilataan puudutus.
17.00 kalvot puhjen. Lapsivesi kirkas. Määrä normaali.
17.12 SPINAALIPUUDUTUS
17.28 auki 8
17.33 puudutus auttoi hyvin.
18.05 auki 10
18.20 ALATIESYNNYTYS tyttö 9/9 3430g. Jälk. täyd. Ei ommeltavaa.. Vuoto norm.
20.11 vauva imenyt hyvin rinnalla. Kohtu sup. vuoto norm. Iltapalan syönyt.
Kävi wc:ssä ja sai virtsattua. Siirrytään vuodeosastolle.

Synty rv 41+0.
Ja tässä kävin samoin; alku hemmetin hidas, mutta loppua kohte eteni onneks nopeasti.

 

esikoinen ja keskimmäinen oli helppoja synnytyksiä, mut kuopus oli asia erikseen.
1.1.09 jouduin sairaalaan liikkeiden vähenemisen takia. ottivat sydänkäyrän jossa ei ollut tarpeeksi vaihtelua. no yö oltiin sit tarkkailussa, aamulla sama tilanne, rupesivat käynnistelemään olihan viikkojakin jo 41+3. oksitosiini tipan laittoivat 10.30 ja rupesihan se supistaan.. klo 13.30 3cm auki. no kalvot puhkaistiin klo 14.10 ja laitettiin spinaali joka ei auttanut. kokeiltiin aquarakkuloita.. eipä nekään auttanu. sitten klo 15.20 ruvettiin ponnistamaan pelkän ilokaasun avulla.. tässä vaiheessa vauvan sydänäänet olivat aika huonot ja rupesivat tippumaan. no kätilö kutsui apujoukkoja ja lääkäriki kutsuttiin kun sydänäänet romahti, ponnistin pojan ulos just sillä hetkel kun lääkäri avasi oven. olis otettu muuten imukupilla. Loppu hyvin kaikki hyvin. poika nostettiin ehkä just minuutiksi rinnalle ja vietiin punnittavaksi ja pesulle. no mies tulee sit kertomaan pojan stragediset mitat 50cm ja 4050g nuppi 37cm. :heart:

 

Mulla oli myös eskoisen ja keskimmäisen synntys suht helppoja mutta kolmas menikin täysin pieleen. Aamulla lähti synnytys käynnistymään ja eikun sairaalaan kun oli jo niin tukala olo. Ajattelin että tänä varmaan helppo synnytys kun kaksi jo takana ja yhtään ei pelottanut kun tiesi mitä tapahtuu , koskaa ei pitäsi pitää mitään varmana..

Jossain vaiheessa supistukset hiljeni ja ajattelin että nyt ei ole oikeita supistuksia mutta sydänkäyränäytti ok ja jatkettiin synnytystä, oksitosiini otettin vauhdittamaan. Lopulta vauva syntyi mutta täysin hegittämttömänä ja vietiin heti elvytettäväksi, jäin odottamaan synnytyssaliin kunnes lopulta joku tuli kertomaan että vauva hegittää itse ja tilanne vakaa.
Vauva oli kärsinyt pahasti hapenpuutteesta ja niin vain odoteimme että miten vauvamme toipuu ja mitä vaurioita on tuosta tullut.
Vauriot aivoissa oli lopulta erittäin massiiviset ja lapsellamme on vaikea cp-vamma, hän on täysin liikkumaton, kädet ja jalat ei pelaa, päätään pystyy vähän itse kääntämään, mutta kaikesta huolimatta niin suloinen lapsi kuitenkin. Näinkin voi käydä tässä elämässä :heart:

 

Esikoinen: Aamuyöstä n. klo.4.30 meni lapsivedet kotona sänkyyn...rv 40+1, soittelin synnärille ja sanoivat et tulkaa,kun supistukset alkavat. Mies rupes hollaamaan heti lähtöä ja minä toppuuttelin, kun ei mitään supistuksia tiedossakaan. Sairaalassa oltiin (miehen toiveesta) klo7. Siellä alkoi ekat supistukset. saatiin perhehuone käyttöömme (salit oli täynnä) ja siellä odottelimme kaikes rauhassa...otin sen kipupiikin (petadine?) joka antoi minulle hyvät pöllyt, mut kivut ei lähteny mihinkään! Mies juoksi sairaalan ylimmässä kerroksessa antamas väliaikatietoja äidilleni (toipui syöpäleikkauksesta) ja tupakilla... Saliin päästiin klo15 jälkeen ja siitä synnytys sit lähtikin nopsaan etenemään...Sain kohdunkaulan puudukkeen ja kivut hävis saman tein! Ihanaa ainetta esikoinen syntyi 14 min. ponnistuksen jälkeen klo.15.56 :heart: Sain kolme tikkiä samalla kun lapsi oli punnittavana 3630g ja 48cm oli mitat. olimme kolme päivää sairaalassa ja pääsimme yhtäaikaa äitini kanssa kotiin!

Kuopus: Yöllä klo:2 jälkeen tuli eka supistus. Rv 39+4. Niitä tuli n. puolen tunnin välein. Nyt isäntä ei pitänyt mitään kiirettä...klo4 soitin vaarille, että treffataan kuudelta sairaalan pihalla jotta voi ottaa esikoisen hoitoon. Klo kuusi synnärille päästyämme kätilö vähätteli, kun supistukset eivät olleet kauhean kipeitä eikä tullut kauhean säännöllisesti. Suostui pitkin hampain tutkmaan missä mennään...Kohdunsuu oli auki 8cm ja pääsin suihkun jälkeen suoraan saliin. Salissa sain kohdunkaulan puudutteen, mutta se ei auttanut. En halunut muuta lääkettä...Kalvot puhkaistiin ja kivut hävisivät siinä samassa ja lapsikin olis valmis syntymään! Kuopus syntyi 7min. ponnistuksen jälkeen, klo 8.12 :heart: 3295g ja 48cm. Tikkejä ei tullut ja kaikesta jäi hyvä mieli

 

03.00 sunnuntai maanantai välisenä yönä havahduin outoon valuvaan tunteeseen. Ponkaisin ylös vuoteesta ja kiiruhdin vessaan. Lapsivettä lorisi reippaasti pitkin lattiaa, huokaisin helpotuksesta, että ehdin vessaan.
Minulla sattui olemaan jättisiteitä varalta ja laitoin yhden housuihin. Vaikka valuva aine oli selkeästi lapsivettä, en tohtinut heti uskoa sitä todeksi. Olin kokoajan kuvitellut, että taas mennään yliajalle.

03.15 soitin äidilleni, jotta herättelee siskon, vedet meni. Sitten herätin miehen, joka ei meinannut millään ensin käsittää, että vauva alkaa syntymään.

03.20 soitin Kätilöopistolle ja kysyin, että tullaanko heti, kun pää ei ole täysin kiinnittynyt, käsky saapua heti annettiin, joten pakkasin viimeiset tarvikkeet laukkuun.

03.45 sisko tuli paikalle. Annoin hänelle vielä ohjeita, kun mies lähti hakemaan autoa tallilta.

04.00 mies tuli takaisin ja laitettiin vielä termariin kahvit ja minä makoilin sohvalla. Supistukset alkoivat tulla napakkoina ja käskin miestä pitämään vauhtia.

04.10 lähdettiin ajamaan. Piti vielä käydä tankkaamassakin, kirosin miestä, että oli tämänkin jutun jättänyt tekemättä päivän päätteeksi.

n. 04.30 oltiin Kättärillä ja meidät otettiin vastaan. Asetuttiin päivystysosaston yhteen huoneeseen.
Kätilö kävi kirjailemassa meitä sisään ja huomasin supistusten alkavan tulla tujumpina.

05.00 meidät oltiin kirjattu sisään ja kätilö tuli tarkistamaan tilanteen. Olin 3cm auki ja kanava kadonnut kokonaan. Sitten pistettiin käyrille, jossa olinkin 2h.

Supistukset voimistuivat kerta kerralta ja niiden kesto piteni. Keskityin vain hengittämään rauhallisesti ja syvään ja se auttoi.

07.00 Tuli kätilö tarkastamaan, onko vauva kiinnittynyt sekä miten on avautunut edistynyt. Vauva oli kiinnittynyt ja olin auki 4cm. Hän ilmoitti, että ihan pian vaihtuu vuoro ja tulee uusi kätilö, joka sitten vuorostaan taas katsoo tilanteen. Sain vihdoin nousta ylös.

07.20 Uuden vuoron kätilö saapui käyrävöiden kanssa. Sanoin sitten, että olen juuri päässyt niistä ja olin niissä 2h putkeen, että eiköhän riitä. Hän sitten vei ne pois ja tuli katsomaan tilanteen. Mies oli tuossa välissä lähtenyt hakemaan aamiaista minulle.

07.30 kätilö siis tuli takaisin ja pyysi mennä sängylle...supistukset tuli tosi tiheään ja painettakin alkoi jo tuntumaan. Hammasta purren sitten pungersin itseni sängylle ja jokainen jalan nosto tai muunlainen pinnistys sai aikaan supistuksen. Kätilö huomasi tämän ja katsoi tilanteen.

Yhtäkkiä kätilö melkein kiljaisi, että nyt on kiire...missä siippasi oikein on?! Sanoin, että aamupalaa hakemassa...sitten kätilö juoksi miestä hakemaan.

Itse olin ihan paniikissa, että onko tässä nyt joku hätätilanne, kunnes kätilö tuli takaisin ja sanoi, että ei hätää, olet melkein 9cm auki, kiireesti synnytyssaliin.

07.55 Oltiin asetuttu synnytyssaliin ja kävin istumaan keinutuoliin...siinä oli tosi mukava olla. Otin vielä kuumavesipullon, mutta eipä siitä tainnut olla muuta iloa kuin se, että sain runnoa sitä supistusten aikana.

08.45 Käskin miestä soittamaan kelloa, tuntui kamalan kovaa painetta ja tiesin, että kohta se on menoa.
Kätilö katsoi ja sanoi, että voin alkaa ponnistamaan heti kun itsestä tuntuu hyvälle.

n.09.00 aloitinkin ja puskin ja puskin. Sitten tuli se paha kohta, kun pää on syntymäisillään...poltteli ja kirveli ja minä suutuin ja kun kätilö antoi luvan ponnistaa pikku työntöjen jälkeen kunnolla, niin ponnistin tosi kettuuntuneena.

09.05 KAunis tyttömme syntyi painaen 3305g ja ollen 49cm pitkä.

Homma sitten meni luomuna, enkä sitä kadu.

Tikkejä tuli 1, mutta sekin vain siksi, ettei pissiminen olisi niin kirvellyt ja eipä näin ole käynytkään.

Päästiin heti seuraavana päivänä kotiin ja tällä kertaa olen ollut heti voimissani. Esikosta olin viikon aivan piipussa, nyt olen kyennyt olemaan alusta asti kokoajan ylhäällä ja untakin olen saanut. =)

 

nostetaas vähän joskos saatais lisää kertomuksia. itekki voisin jossai vaiheessa niitä kirjotella. =)

 

Esikoisen syntymä 2009:

Klo:
00.15 meni lapsivedet kotona saunan jälkeen
02.00 Saavuimme yöllä sairaalaan kun supistuksia ei kuulunut ja alkoi itellä oleen hermoheikko olo
02.10 käyrille makaamaan, tilanne tarkistus: Kohdunsuu auki 3cm. Ei supistele.
02.40 Suihkumatkalla alkaa tuleen 3min välein erittäin kipeitä, lyhyitä supistuksia
3.00 synnytyssaliin ja ilokaasu käyttöön. Kätilö poistui paikalta ja miehen kanssa kahestaan huoneessa.
03.20 kätilö saapuu takasi, ehdottaa että menisin sängylle makaamaan jos jalat väsyy.
04.00 soitan kelloa että tarvitsen puudutusta
04.20 anestesialääkäri saapuu laittamaan epiduraalin ja samalla laitetaan pieni annos kohdunsuun puudutetta. Auki 6cm. Ennen puuduttamista käyn vessassa ja meinaan laskea housuun kun en tuntenut pissaamisen tarvetta.
04.35 puudutusten teho vaikuttaa ja olo on aika hyvä. Ilokaasua hörpin.
05.00 edelleen 6cm auki. Päätetään laittaa oksitosiini. Vauvan sydänäänet hiipuu.
05.15 supistusten pituus paranee, kestäen noin 2-3min per supistus. Aiemmin ollut vain minuutin. Olo alkaa olla väsynyt, meinaan nukahtaa. Supistukset tuntuvat kovina mutta pahin kärki kivusta on poissa.
06.00 kätilö tutkii, 7cm auki
07.00 sama tilanne. Makaan sängyllä puristaen miehen kättä. Juon välillä vettä.
07.40 saan alkaa harjoittelemaan ponnistusta. 9cm auki. En löydä tuntumaa ponnistukseen ja tein sen ihan väärin. Kätilö sanoi ettei ole vielä kiirettä, tee niin kuin tuntuu parhaalta.
08.00 täysin auki. Aletaan tositoimiin. Ponnistan ja ponnistan mutta puudutusten teho alkaa hiipua ja kipu on aivan käsittämätön. En osaa ponnistaa oikealla tavalla. Alkaa olla heikko olo ja meinaan pariin otteeseen oksentaa.
09.00 kutsutaan lääkäri avuksi imukupin kanssa. Vauvan sydänäänet matalalla. Panikoidun ja saan happimaskin.
09.10 imukuppi asennettu. Alan työntämään kun lääkäri vetää vauvan päätä ulos.
09.17 Poika syntyy painaen 3165g ja 50cm pitkä.

Poika viedään happikaappiin tunniksi. Jälkeiset tulee hyvin, täydellisinä. Vauvan napanuoran todetaan olleen erittäin lyhyt, vain 28cm.
Minut paikataan (kaksi tikkiä, yksi välilihaan ja yksi kohdunsuulle).
Noin klo 10.20 saan vauvan vierelle. Siirretään vuodeosastolle. Nousen synnytyssalin sängystä ja meinaan pyörtyä, kätilö ja hoitaja taluttavat. En pystynyt menemään vessaan koska pyörrytti niin paljon, tuotiin ihana potta huoneeseen
:ashamed: Ensimmäistä pissaa liruutin hoitajan avustukselle 35minuuttia! Kirveli liikaa enkä tuntenut tuleeko sitä vai ei. Loppujen lopuksi litran verran. :O
Suhkuun selvisin vasta seuraavana päivänä illalla. Silloin pystyin kävelemään. Lantiosta alaspäin kaikki tuntui olevan tuusannuuskana.

 

Esikoisen syntymä 7.10.2009

Rv 40+6. Aamulla heräsin 7 maissa kun oli menkkamainen olo ja muutenkin vähän tokkurainen olo. Pötköttelin koko päivän sohvalla, torkuin ja katsoin telkkaria. Päivällä kävin koiran kanssa kävelemässä jolloin tuli eka kunnon supistus! meinasin jo kääntyä kotiin päin, mutta sain kuitenkin lenkin tehtyä.
Iltapäivällä n 16 maissa mies tuli töistä ja lähdettiin käymään autokaupassa. Ajomatkalla tuli muutamia supistuksia, mutta ei pahoja ja epäsäännöllisesti.
kotona oltiin 18 maissa ja tehtiin pizzaa. Sitten alkoi supistelemaan säännöllisesti. Jäi pizzan syönti kesken. Kävelin ees taas keittiön ja olohuoneen väliä ja välillä nojailin tuolin selkää vasten. Klo 20.30 aloin olla jo niin kipeä, että sanoin miehelle että nyt kamppeet mukaan ja lähdetään!!
Klo 21.30 oltiin sairaalassa. Siellä oli todella kiirettä eikä minua keritty tutkia. Kävin suihkussa ja kävelin huonetta ympäri ja supistuksen ollessa huipussaan nojailin kiikkutuolia vasten.
Klo 00.00 pääsin synnytyssaliin ja sain sitten ilokaasua kun olo oli jo tosi kipeä! 00.40 kätilö tutki minut ja oli 8cm auki. itselle iski paniikki että enkö mä nyt saa enää mitään muuta lievitystä kun ilokaasu! :O Lääkäri tuli ja puhkaisi kalvot jolloin tuli heti ponnistamisen tarve! Kätilö sanoi, että anna mennä vaan ja ponnistelin 12 min ja ihana tyttö syntyi!!! :heart:
Mulle pahin vaihe oli ponnistaminen, se oli ihan kauheeta!!Mutta ihanan nopea ja hyvä tunne jäi synnytyksestä kaikin puolin. ja olen myös tyytyväinen että en tarvinnut piikkejä kipuihin
Pieni repeämä tuli pintaan johon tuli 4tikkkiä

 

nostellaan taas jos vaik lisää kertomuksia tulisi

 

20.3.10 olin todella väsynyt, luulin sen johtuvan päivän juhlista ja esikoisten riehumisesta. oli rv 39+4.
21.3 klo 00.20 alkoi olla inhottava olo. En tunnistanut inhottavaa oloa supistuksiksi ja yritin nukkua. 01.15 arvasin että supistaa. Menin suihkuun ja nopeasti supistukset muuttuivat 2 minuutin välein. Olo oli kamala. Soitettiin lapsenvahdit paikalle. Aikaa meni 2 tuntia ennenkuin tulivat. Olin kotona ja supistukset kestivät n. 30s-60s. Supistukset ulivat koko ajan 2min välein. Sairaalassa oltiin 03.20 ja tutkimuksessa kävi ilmi että kohdunsuu 1cm auki ja kanava täysimittainen. Ei muuta ku yöksi perhehuoneeseen ja kipupiikkiä takapuoleen. Supistukset olivat kipeitä mutta käyrälle ei piirtynyt mitään ja kätilö sanoi ettei ne ole supistuksia... :kieh:

Aamulla 21.3 lääkäri tutki ja kohdun suu oli vain 2cm auki. Määräsi kuitenkin saliin kaasulle koska supistukset sen verran kipeitä. Mies kävi töissä aamulla ja tuli n. klo 17 takaisin. Minut siirrettiin takaisin perhehuoneeseen vaikka kipeät supistukset olisivat vaatineet kaasua mutta koko päivänä ei auennut enempää ku siihen 2 cm:iin ja salit tarvittiin oikeasti synnyttäville...

Koko aikana käyrälle ei piirtynyt kuin pieniä supistuksia ja silti ne olivat kestoltaan 2minuuttia ja koko ajan niiden väli oli 2-5min.

22.3.10 aamuyöstä kätilö sanoi että minulla on nyt muita kipuja, ei supistuksia koska ne eivät piirry käyrälle... :headwall: :headwall: Pyysin käynnisystä mutta kätilö ei suostunut puhumaan lääkärille sellaisesta yöllä ja kuulemma siitä olisi vain haittaa jos käynnistetään.

22.3.10 klo 10.20 lääkäri tutki ja edelleen 2cm auki ja kanavaa jäljelllä. määräsi kuitenkin kalvojen puhkaisuun ja oksitosiinitippaan +kohdunsisäinen anturi ja vauvalle pinni. Kalvot puhkaistua huomattiin että lapsivesi on vihreää. Muutaman kerran oli yöllä käyrällä piirtynyt sydänäänten laskuja (sikiön syke ensin 200 ja sitten 60) mutta yöllisen kätilön mukaan anturit olivat huonosti
Supistukset muuten olivat oikeita, eivät vain piirtyneet käyrälle. Käyrällä supistuksen "voima" oli vain 25 ja kohdunsisäisellä anturilla samankipuinen supistus 65....että sillee.

klo 17.20 alkoi kivat supistukset ja ilokaasua + aquarakkulat sain avuksi. Klo 18 sikiön syke kävi supistuksen aikana 50:ssä ja hoitajat hieman hätäilivät mutta korjaantui itsellään. 17.30 sain epiduraalin sekä spinaalin ja auttoi mukavasti.
20.30 kätilö lisäsi epiduraalia koska edellinen koktaili alkoi hiipua. Oksitosiinia lisättiin ja lääkäri kävi tutkimassa. Ks vasta 4cm auki, käskettiin varautua sektioon.

21.30 sikiön sydän äänet nousi 220:een ja samantien putosi 90:een juuri kuun lääkäri oli tutkimassa, vauva myös "vetäytyi" pois lantiosta eikä Ks ollut kuin sen 4cm auki.
Lähdettiin hätäsektioon. Vauva syntyi 21.45.
Vauva oli vetänyt henkeen vihreää lapsivettä ja hengitys oli huonoa. Saturaatio oli vain 70% kun normaali on 95-100%. lapsi vietiin vastasyntyneiden teholle happihoitoon ja antibiootille.

Menetin verta 1500ml ja tulehdusarvot nousivat koko synnytyksen ajan korkeimmilleen 210:een. Sain antibiootit suoneen samoin kuin vauva. Vauva oli viikon teholla ja minä ensin viikon vierihoidossa.
Päästettiin kotiin vaikka lääkäri tutki ja näki kohdussa hyytymiä(kalvoja yms.) mutta kaavintaa ei tehty koska sektiossa ei kohtuun mitää jää...
Kaksi päivää olin kotona ja sitten kiireesti takaisin 40 asteen kuumeessa. --> kohtutulehdus... Sain suoneen antibiootteja ja osa lääkäreistä oli aika töykeitä. Meinasivat että kuume johtuu flunssasta.

Nyt vauva on 2kk vanha ja syön edelleen antibiootteja kohtutulehdukseen....

 

Niin siis 22.3.10 syntyi tyttö, 3700g ja 51cm :heart: :heart:

 

Onnea vanhalle palstailukaverille Ulpulummukalle tyttövauvasta!!! :heart: :flower:
Olipa rankka synnytys, aika erikoista touhua sairaalassa :hug:

 

Kakkosen synnytys:

RV39+3, sunnuntai. Aamulla tuli veristä limavuotoa, tiesin heti että se on limatulppaa. Iltapäivästä alkoi tulla epäsäännöllisiä, kivuttomia supistuksia, oltiin anoppilassa käymässä enkä kiinnittänyt supistuksiin sen kummempaa huomiota, samanlaisia oli ollut jo puolesta välistä raskautta. Anopille kyllä totesin että kumma jos ei oo viikon päästä syntynyt.
Illalla supistukset tihenivät, noin 5-10minuutin välein tuli. Koitin nukkua, mutta hyvää asentoa ei löytynyt. Niinpä se yö meni sitten kipeitä supistuksia odotellessa. Sain torkuttua pari tuntia kunnes kuuden aikaan aamulla supistusten väli lyheni 4minuuttiin ja aamuyöstä piti jo pysähtyä ja keskittyä hengittämään syvään supistuksen tullessa.

Kahdeksan maissa soittelin äidilleni, että mies tuo esikoisen hoitoon kunhan ovat heränneet ja syöneet. Samaan aikaan mies nousikin ylös ja kerroin hänellekkin että lähdetään synnyttämään.

Kymmenen-puoli yhdentoista aikoihin mies palasi kotiin vietyään esikoisen mummolaan. Keittelimme vielä kahvit. Supistukset tulivat edelleen 4minuutin välein, supistuksen aikana keskityin hengittämään.
Yhdentoista aikaan olimme synnytysvastaanotossa, jossa kätilö oli sitä mieltä että neuvolaan olisi pitänyt mennä kun en ollut kipeä. Suostui kuitenkin ottamaan käyrille ja tutkimaan tilanteen. Neljä senttiä auki. Siinä sitten mietittiin että lähdenkö vielä kotiin, mutta kätilö ei lopulta antanut lupaa mennä kuin kanttiiniin kahville.
Tunnin päästä takaisin SVO:lle ja viisi senttiä auki. Siitä synnytyssaliin, jossa pääsin heti ammeeseen, missä olinkin seuraavat pari tuntia. Sitten piti nousta käyrille.
Loppuajan kävelin ympäri salia ja aina supistuksen tullessa nojasin tuoliin/sänkyyn/seinään/mihin vaan mikä oli lähellä. Neljän aikaan iltapäivällä kävin pissalla ja huomasin vuotavani verta jonkin verran. Kohta sen jälkeen supistuksetkin kävivät kipeiksi ja mies päätti hälyyttää kätilön paikalle. Kätilö tutki ja olin 9senttiä auki. Niinpä kätilö yritti puhkaista kalvot, mutta se ei onnistunut... Sitten pääsinkin jo ponnistamaan, neljä minuuttia ja tyttö oli syntynyt

 

esikoisen synnytys:

3.12.2004 illalla kateltii miehen kaa töllöä ja sanoin siinä tossa 22.00 että mä taidan painua pehkuihin kun jotenki tuntuu että tulee lähtö huomisen aikana.No nukkua olin ehtiny tuonne 2 asti yöllä jolloin alkaa supistella kipeesti ja noin 5min välein.Yritin nukkua siinä mut ei siitä mitään tullut ja siksi nousin ylös noin klo 4.00 ja menin töllöö kattelee.Mies heräili 7.00 aamulla jolloin mä menin käymään suihkussa ja siellä tulikin oltua ainaki tunti jonka jälkeen söin aamupalaa.Kello 11.30 päätettii sit lähtee kohti sairaalaa kun tuntu että ois varmaa viisasta jo lähteä.Sairaalaan tullessa klo 12.00 tehtiin sisätutkimus jossa huomattiin että olen jo 5cm auki ja käyrän oton jälkeen mentiin saliin jolloin kello oli muistaakseni 13.00.Siel sitte vaan kulutettii miehen kaa aikaa juttelemalla niitä näitä.Tuossa klo 14.24 tuntu että ois ollu kova kakkoshätä jolloin kätilö teki tutkimuksen ja sano että voit ruveta ponnistaa sit kun siltä tuntuu.Ponnistaminen alkoikin sitte 14.30 ja tyttö syntyi mitoin 3460g ja 48cm klo 14.54 4.12.2004 synnytyksen kesto 13h5min

 

kakkosen synnytys:

27.12.2005 kateltii taas miehen kaa jotai leffaa illalla töllöstä ja siinä oli supistellu tunnin verra aika kipeesti mut sitte ku menin nukkuu niin ne loppuivat ja nukuin kuin tukki koko yön heräämättä.

Aamulla johonki 11 aikaa neuvolantäti soittaa ja kysyy että pääsisinkö käymää siel tänää klo 14.00 mut tokasin vaa että en tuu kun meen synnyttää tänää.

Siinä sitte kulutettiin aikaa esikoisen kaa leikkien ym tehden.

noin kello 15.00 alettii ruokaa tekee jolloin ei vieläkää ollu mitää tuntemuksia kuin tosi lievistä suppareista jotka ei ees sattunu olleskaa,mut sit kun piti ruveta syömään niin siitäkös ne supparit sitte alko tulee kovana enkä tienny miten päin olla kello oli tuolloin 16.00 ja ei kun menoksi sit vaan.16.42 oltiin sairaalassa jossa tehtii sisätutkimus selvis että nyt äkkii saliin tää tulee nyt,vauvan pää oli jo tuloillaan..siinä sitte mua kärrättiin kiireellä synnärille ja kiellettiin ponnistamasta ja heti kun synnytyssaliin pääsin niin sit ei jaksanu pidätel enää vaan oli pakko antaa tulla ja tyttö syntyi mitoin 3580g ja 50cm klo 16.50 28.12.2005 synnytyksen kesto 4h

 

kolmosen synnytys:

10.01. mies tekee lähtöä töihin tossa klo 5 aikaa aamulla ja kysyy mun vointiani ja sanon vaa että voi mennä töihin ettei tää tänää synny ja jatkoin uniani.

Heräiltii sitte tyttöjen kanssa siinä 10-11 aikaan ja oli jotenki hassu olo koko aamun.

Sitte päätin soittaa myös miehelle että ehkä ois parempi tulla pian kotiin kun on jotenki niin omituinen olo kokoajan ettei hänen kannata kovin kauas ainakaa lähtee ajelee.

No mies tulee kotiin siinä klo 13.00 jolloin oli jo ruvennu pieniä kivuttomia suppareita tulemaan.Niitä tuli kokoajan vaa 5min välein eikä ne ees sattunu ja mietin että koskaha sitä viittis lähtee.Päätettii sitte että lähetään klo 14.00 viimeistää olkoot tilanne mikä tahansa ja tuo oli kyl hyvä päätös.Sairaalaan kun pääsin niin klo oli 14.30 ja käyrällä makoilin semmoset 30min jonka jälkee tehtii taas sisätutkimus jossa olin 5cm auki ja sit lähettii saliin päin ja suppareita tuli edellee vaan 5min välein.Mutta kun saliin päästiin niin sitte alko tapahtuu rytinällä.Aukesin sinne 10cm:ään noin puolessa tunnissa ja sit meni vedet tossa 15.40 ja tyttö tulee mukana ja mä jouduin melkee ite nappaamaan tytöstä kopin kun kätilö on just sillon ettii lekuria puhkasemaan kalvoja vauhdittaakseen synnytystä.Tytötn mitat oli 3900g ja 50cm klo 15.40 10.01.2007 synnytyksen kesto 3h35min

 

nelosen synnytys:

mulle oli sovittu käynnistyspäiväksi 25.3 jolloin menin klo 9.00 tyksiin.Ensin siellä mitattii paineet ja ultrattiin vauva ja viel oisivat lähettäneet mut kotiin kun vauvalla kaikki hyvin vaikka viikkojakin oli jo 42+1 mut sanoin että mä en lähe täältä ennen pois kun vauva on syntyny ja sain jäädä sit sinne.

Saliin pääsin noin klo 11.00 jossa ei tapahtunu aluksi yhtään mitään mut sit kun kalvot puhkastiin klo 11.30 ja siitä 10min oli kulunut niin johan alko tapahtuu ja rytinällä.11.40 alkoi ne kovat supparit ja ponnistustarve alkoi klo 12.20 ja poika oli ulkona klo 12.29 mitoin 4800g ja 52cm 25.03.2008 synnytyksen kesto oli vain 50min

 

vitosen synnytys:

nelosen synnytyksen jälkee oli puhetta että jos seuraavan saat se käynnistetää ennen laskettua jos ei ite tuu ulos sitä ennen.

Mua oli supistellu viidennessä raskaudessa jo rv 29 asti kipeesti ja paikat oli auki 5cm jo rv 33 jonka takia piti popsii myös lääkettä ettei viel syntyis.Yliajalle oltais varmaa menty jos ei ois sitte käynnistetty rv 39+3

18.11. mulla oli tyksiin aika klo 8.25 jossa tehtii taas ne samat mittaukset ja ultraukset ja sen jälkee oli taas odottelua koska saliin pääsee.Saliin pääsin joskus 10-11 aikaan ja sit puhkastiin taas kalvot ja ooteltii alkaako tapahtua mitään.No sillä ei ollut sit mitää vaiktutusta ei tullu supistuksia lainkaan ja tuossa klo 13.47 sit alko tapahtuu ja rytinällä mentiin loppuunasti.Poika synty 14.32 mitoin 4160g ja 53cm 18.11.2009 synnytyksen kesto oli 45min.

 

Kävin sairaalassa ihmettelemässä yliaikaista raskauttani ihan lääkärin vastaanotolla. Siellä oli niin paljon muitakin yliaikaisia että kotiinhan sieltä joutui vaikka neuvolassa olivat sanoneet ettei ne enää kotia lähetä kun sinne pääsee. Lääkäri arvioi vauvan koon yli 4kg järkäleeksi ja totesi kohdunsuun olevan 1cm auki ja kaulakin melkein hävinneen. Siinä aikansa ronkittuaan antoi lääkäri uuden ajan seuraavalle viikolle.

Linja-autossa matkalla kotiin (itse en ajamaan ryhtynyt) alkoivat supistukset siinä naureskelin hysteerisenä koko illan myös kotona. Seuraavana päivänä naureskelin ettei tässä vielä mihinkään lähdetä kun ei vielä edes seinään nojata vaikka supistelut tulikin 10min välein. Saunassakin ehdin käydä ja kävelyllä ulkona. Mies tosin odotteli innokkaasti kellosta vahtien joko mennään. Sairaalaan en halunnut mennä sillä pelkäsin että ne lähettää kuitenkin mut takasin kotiin kuten viime kerralla.

Lopulta soitin sairaalaan et voiko sinne jo tulla onko siellä mahdollisesti ruuhkaa tms. Joten siinä ilta kahdeksan aikoihin oltiin sairaalan ovella ihmettemässä. Supistukset olivat nyt 5min välein jo n.3 tuntia. Siinä sitten huomattiin tarkistuksessa että "ovet" on auki jo 3cm ja koska supistuksia oli nii paljon OTTIVAT ne mut sisälle!! jee!

Ehdin tutustua sairaalan ammeeseen noin tunnin ajaksi kunnes ennen ilta kymmentä olin vetämässä jo ilokaasua keinutuolissa. 11 aikaan olin jo sängyllä odottamassa epiduraalia. Koko synnytyksen ajan vuodin verta joka tuli kohdunkaulasta. Siinä varmaan tuli kaikki 9kk ajan pihdatut kk veret. 12 jälkeen synnytys pysähtyi kuin seinään ja siinä muutaman tunnin aikana sain kunnon satsin niin "käynnistystippaa" kuin epiduraalia+ilokaasua.

Meno oli kyllä tuskaista kiitos tipan joka aiheutti niin kauheat kivut selkään mitä ei edes ilokaasu+epiduraali lieventänyt ollenkaan. 6 annosta sain epiduraalia mutten edes koskaan huomannu vaikutuksen loppuvan/alkavan. Mies onneksi oli tilanteessa hyvin mukana ja osasi lukea ilmeitä. Lääkäri kävi katsomassa tilannetta sillä vauvan sydänäänet alkoivat tippua huolestuttavan paljon. Noh, lääkäri sano et lisää vaa häkää pönttöön ja nii sitä litkua tuli täysillä mikä lisäsi enemmän kipua/painetta selässä. Siinä muutaman neulanpiston ja muun litkupussin jälkeen olin onnellisesti auki seitsemän aikaan aamulla! sopivasti vuoronvaihdon aikaan

Ponnistusvaihde kesti 30min ja en osannu yhtään sanoa milloin olis pitäny ponnistaa mut ponnistin kuitenkin sillä kaverilla alko olee jo kiire tulla ulos. Sieltä sitten poika ponnahti ilman apuja ja ilman leikkauksia. Tosin repesin ylös päin ihan kiitettävän paljon ettei tikkejä enää laskettu. Se ei sattunu yhtään mistä olen ihan kiitollinen! poika sai täydet pinnat ja oli rinnalla heti. Minut taas kärrättiin sängyllä osastolle sillä olin menettänyt todella paljon verta. Poika nukkui vain 5h "hoitolassa" koko vieriajan muuten en päästänyt silmiäni irti tuosta kauniista olennosta. Lopuksi kohtu onnistui tulehtumaan, koska sinne taisi ehkä jäädä jotain .. kuka tietää mut ei jääny traumoja vaikka kesti ja sattui.

Lääkärin arvio heitti aika paljon.. 4kg tilalle tulikin 3 328g poju

 

Meillä käynnistettiin 22.6.09 synnytys vk 42.
Menimme aamulla kättärille 8aikaan aamulla ja lääkäri tuli tarkistamaan tilanteen 10aikaan ja totesi kohdunsuu 2sormelle auki, joten ei muuta kun tippakäteen ja synnytyshuoneeseen. klo. 12 alkoi kivuliaat supistukset ja sain epiduraalin, jota lisäiltiin ilta 8asti jolloin olin 10cm auki. Enkä saanu enään epiduraalia lisää joten harjoteltiin vain ponnistamaan. 21.49 minullle laitettiin jalustat ja yövuorolainen klo 22.00 tuli huoneeseen ja sanoi että nyt aktiivista ponnistusta niin lapsi tulee.. klo.22.11 poika lapsi syntyi maailmaan, 3tikkiä ja verenvuotoa paljon. Yhteensä kätilöiden laskujen mukaan suppareista lähtien synnytys kesti 10tuntia 11minuuttia. ja Niin sieltä syntyi poika, 3755g 52 cm. Laitoksella oltiin 3vrk ja sitten kotiin.

 

Tässä teille 3 synnytys tarinaa...

Elettiin helmikuun 3 päivää vuonna 2005. Supistukset alkoivan puolen yön jälkeen ja voimistuivat tosi nopeasti. Aamulla 3 jälkeen lähdettiin sairaalaan ja laittoivat käyrille. Makasin piuhoissa joka tunnin välein ja jossain välissä sain kipuun helpotusta agvarakkuloista (tai jotain sinnepäin) tosin ne ei juurikaan auttaneet ja sattui niin peesti :'( kun ne laitettiin. Aamulla 6 jälkeen kätilö vei saliin ja puhkaistiin kalvot, koska vauvan sydänaanet olivat aika heikkoja...

Kalvojen puhkaisemisesta ei mennyt (varmaan minuuttiakaan) kun supistukset alkoi ja oli tosi voimakkaita. Sain puudutteen (mutten nyt muista mikä se oli) joka auttoi tosi hyvin ja supistukset katosivat kuin tuhka tuuleen. Näin vaan käyristä että supistuksia tuli ja meni vaikken mitään tuntenut :snotty:

Puolen päivän jälkeen sanoin kätilölle, että alkaa puudutteesta teho loppumaan ja aloin taas tuntemaan supistukset. Tehtiin tarkastus ja sainkin alkaa ponnistamaan olin 10cm auki. Siitä se sitten lähti... 20 minuuttia myöhemmin syntyi poika, parkaisuja ei kuulunut ja poika vietiin kiireesti teholle... :'(

Isä lähti lääkäreiden mukaan ja minä jäin itkemään saliin. Kätilö oli tosi mukava ja loi lohtua minulle. Kertoi, että napanuora oli ollut 4 kertaa vauvan kaulan ympärillä ja vauva kärsi hapen puutteesta. 10 minuuttia myöhemmin isä saapui takaisin luokseni pieni käärö sylissään ja itki... :'(

Hetken jo luulin ettei vauvaa saatu hengittämään, kun kuului äänekäs parkaisu! Silloin kyllä tuli helpotuksen kyyneleet kun sain ensimmäisen kerran kuulla nuo äänet ja sain vauvan syliini... Siinä sitä halailtiin ja suukoteltiin yllin kyllin :hug:

Synnytys kesti kaikkiaan reilut 8 tuntia ja palkintona saatiin poika 4110g ja 53 cm, laitokselta päästiin 3 vuorokauden päästä.

2 Synnytys: Heräsin aamulla 6.9.2008 klo 4.55 veden menoon. Supistuksia ei ollut yhtään. Mietittiin miehen kanssa että lähteäkö vai ei... Jotenkin muistin ekasta synnytyksestä supistusten alkaneen aika pian veden menon jälkeen joten päätimme kaikesta huolimatta lähteä ajamaan laitokselle.

Auto ei kerinnyt pihasta lähtemään kun kerroin supistusten alkaneen. Puolessa välissä matkaa käskin painaa kaasun pohjaan... Laitokselle päästyämme n. klo 5.15 en kyennyt itse nousemaan autosta, joten minut haettiin tuoliin ja vietiin nopeasti synnytysosastolle.

Käyriin laitettiin välittömästi ja tehtiin tutkimus, olin 4cm auki... Kätilö kysyi mitä kivunlievitystä haluaisin ja poistui viemään äitiyskorttini ja merkkaamaan meidät sisään otetuiksi. Soitin samantien kelloa ja sanoin että supistuksia tulee koko ajan ja kipeitä kun mitkä. Tarkistuksen jälkeen sain kuulla että auki ollaan 9 cm ja pakko siirtyä salin puolelle. Siinä vaiheessa ei sitten keritty ottamaan mitään kivunlievitystä vaan samantien saliin päästyämme sanoin että nyt se tulee... Kätilö kiireesti tänne ja 1 minuutti myöhemmin klo 6.27 syntyi vauhdikkaasti tyttövauva, mitoin 1375g ja 50 cm. Synnytyksen kestoksi merkattiin 1 tunti ja 20 minuuttia... Siinä jo mietti että uskaltaako enää kolmatta yrittääkään kun toinen tuli näinkin vauhdilla!

3Lapsemme syntyi viikko lasketunajan päälle 26.5 menimme jo päivällä klo 12 sairaalaan, kun en uskaltanut olla polttojen kanssa kotona. Sairaalassa sain ilokaasua ja spinaalipuudutteen. Siinä vaan odoteltiin ja seurailtiin supistuksia. Klo 15.10 meni vedet salin lattialle ja kutsuimme kätilön paikalle... Supistukset voimistuivat jälleen tosi koviksi ja tunsin kuinka vauva laskeutui alaspäin... Mieheni hieroi selästä ja se auttoi tosi paljon. 40 minuuttia myöhemmin kuului parkaisu ja kolmas lapsemme saapui maailmaan, mitoin 3880g ja 51cm. Kätilökin sanoi että saimme kiittää supistuksia... jos olisin ollut kotona kun vedet meni eipä olisi keritty laitokselle saakka ennen synnytystä... :wave: Että tällaisia meillä nopeita tulokkaita kaikki kolme... :heart: :heart: :heart: