Mun mielestä ponnistaminen. Sitten kun se pää rupee tulee justiinsa ulos, ni avot, kun tekee gutaa 
.
.ponnistusvaihetta edeltävät tiuhat supistukset, ja ei se ponnistaminenkaan mitään herkkua ollu.
mape
se on tosi kipeetä just kun se pää on tulossa ulos...huhhuh, koski kyllä tosi hirveesti. mutta siitäpä sitten muutaman minuutin kuluttua ei enää koko kipua muistanutkaan
Avautuminen, (siis poltot selässä ja mahassa sekä oksentelu samalla kun toinen koittaa laittaa piikkiä selkään). Sen jälkeen ponnistus oli yhtä juhlaa! voimat meinas loppua ja sattuhan se pirusti, mutta mikä helpotus ku paine hävis, ja kummasti sen kivun unohtaa heti kun saa pikku ihmeen syliinsä.
online
Tää. Paitti silloin kun sain puudutukset niin sattui avautuminen enemmän, ponnistus oli vaan ikävää.Alkuperäinen kirjoittaja mape:se on tosi kipeetä just kun se pää on tulossa ulos...huhhuh, koski kyllä tosi hirveesti. mutta siitäpä sitten muutaman minuutin kuluttua ei enää koko kipua muistanutkaan
vieras
Ponnistaminen. Se polte ja tuska alapäässä, tuntuu että räjähtää ja kuolee.
Jaa unohtaa vai...paskat mä ainakaan mitään unohdin!Alkuperäinen kirjoittaja Veetuliinu:kummasti sen kivun unohtaa heti kun saa pikku ihmeen syliinsä.
millipilli
Avautumisvaiheen supistukset ennen epiduraalia... ponnistusvaiheessa sentään se ponnistaminen helpotti kipua
Vieras
Taidan olla vähän outo, mutta minusta ikävimmältä tuntui imukupin laitto ja tikkien ompelu. En muista että mikään muu olisi sattunut..