synnytyksen jälkeinen itsetunto

[taustalla]

Kolmannen yrittämän jälkeen menen suoraan asiaan, kun en ilmeisesti osaa tilannettani kirjoittaen kuvata.

Eli kärsin ERITTÄIN huonosta itsetunnosta. Tuntuu aivan kuin se olisi täysin romahtanut saatuani lapsen, vaikka se ei koskaan ole mikään hyvä ollutkaan.

Itken päivittäin huonoa oloani, en tunne olevani missään hyvä, peilistäkin näen maailman rumimman ihmisen. Tuntuu siis aivan toivottomalta. Ilmeisesti tämä on jonkin asteista masennusta (olen kärsinyt siitä useamman vuotta), mutta lääkitykselle en haluaisi lähteä, sillä mielestäni se poistaa ainoastaan pahan olon ei siis ongelmia. Lääkäri kanssa olen jutellut terapiasta, siihen mahdollisuus löytyy vasta ensi syksynä.

nyt siis haluaisin kuulla teidän vinkkejä itsetunnon parantamiseen, tai jos joku muu vastaavassa tilanteessa.

Taisi tulla aika sekavaa tekstiä, toivottavasti joku jaksaa lukea ja kommentoida :ashamed:

 

[Haluan jotain sanoa]

Sulla on kymmenen pisteen paikka ryhdistäytyä, olet ainutkertaisessa asemassa, sillä lapsellasi ei ole kuin yksi äiti ja se olet sinä.

Anteeksi, en tarkoita ryhdistäytymistä negatiivisesti, eihän tämä ole itse aiheuttamasi tilanne. Mutta että yritä kaikin voimin. Luvassa on paljon positiivisia iloisia asioita pienen lapsen kanssa. Hänen uteliaisuutensa, hänen vilpittömyytensä, hänen rehellisyytensä, hänen kaikki tunteensa ihan jokaisena päivänä tästä eteenpäin.

Olet hänelle esimerkki, naisen malli - se toivottavasti kannustaa sinua. Toivottavasti ympärilläsi on ihmisiä, jotka myös jaksavat sua kannustaa. Jos joku (anoppi) jauhaa yhtä ja samaa, ja lynttää sua vielä alemmaksi, jätä arviot ja jutut omaan arvoonsa.

Olet ihana
Olet lapsellesi ainoa
Muista, kuinka Suurenmoista onkaan olla äiti!!!

 

[heips]

Hei sinä ja hyvää joulua tietysti! :heart:

Synnytyksen jälkeinen masennus on vakava asia ja on todella kunnioitettavaa että olet itse sen huomannut ja voit myöntää sen! Olen suht samaa mieltä kanssasi noista lääkkeistä... Ongelmat eivät katoa niillä mutta toisaalta ne voivat parantaa oloa huomattavasti ja sitä kautta ongelmia on helpompi lähteä ratkaisemaan. Vai kuinka?

Edellinen on oikeassa kun sanoi että lapsesi tarvitsee SINUA ja hänelle sinä ainakin olet tärkein ihminen maailmassa! Lapsesi rakastaa sinua yli kaiken eikä tule toimeen ilman sinua! Mieti kuinka paljosta jäät paitsi jos et pysty nauttimaan hetkistä lapsesi kanssa... Se pieni elämän alku ansaitsee parhaan mahdollisen hoidon ja haluaa sen tietysti sinulta, omalta äidiltään.

On rohkeaa myöntää että masentaa ja siitä on hyvä lähteä asioita parantamaan. Auttaviin puhelimiin soittaminen esimerkiksi saattaisi helpottaa oloasi...? Tai vertaistuen saaminen jossakin ryhmässä? Puhuminen kuitenkin on eräänlaista terapiaa.

Tuosta itsetunnosta vielä... Osaatko yhtään sanoa mistä tuo kaikki on saanut alkunsa? Lapsuudessa, nuoruudessa...? Nyt olet kuitenkin aikuinen eikä kukaan voi sanoa sinulle ettetkö olisi rakastamisen arvoinen!! Itsetunto lähtee kuitenkin enimmäkseen meistä jokaisesta itsestä ja siitä että huomaa olevansa erityinen ja tärkeä monellekin ihmiselle! Kaunis olet varmasti ja lapsestasi olet ihmeellisin ja rakkain mitä maa päällään kantaa!! :heart:

Toivottavasti jaksat eteenpäin edes lapsesi takia ja saisit olosi paremmaksi! Kirjoittaminenkin auttaa useasti joten vuodata tänne äläkä pidä kaikkea sisälläsi! Voimia sinne sinulle ja ihanalle vauvallesi!! :hug:

 

[taustalla]

Mulla oli sama oire synn. jälkeisessä masennuksessa. En ole syönyt lääkkeitä ja sunkaan tila ei vaikuta missään nimessä syvältä masennukselta.

Voisitko kokeilla esim. homeopatiaa tai akupunktiota vaivaan...? Alhainen estrogeenitaso saa masennuksen oireet esiin myös ja siihen voi vaikuttaa noilla hoidoilla. Huono itsetunto on vaan yksi oire masennuksen monista oireista.

 

[äimäläinen]

käypä vilkaisemassa:

www . aima . fi

Äidit Irti Synnytysmasennuksesta yhdistyksen sivuja..