Suuttuisitko?

[vierailija]

Äitini kuoli ja kutsuin parhaan kaverini ja hänen miehensä hautajaisiin. Kaverini vastasi kun kutsuin ettei tule hautajaisiin kun niissä tulee niin ikävä mieli. Suuttuisitteko jos olisitte minä? Sanoin vielä että kutsuin hänet ja hänen miehensä ainoina omina kutsuttuinani kun isäni kysyi että onko jotain tuttuja tai ystäviä joita haluaisin sinne kutsua. Olisin halunnut hänet sinne. Onko ikävästi tehty kaveriltani vai unohdanko asian?

 

[vierailija]

Kai itse tiedät, suututtaako vai eikö suututa?

Sitä paitsi mitä hyötyä siitä on teeskennellä pahastumista? Kaverin kanssa vaan tulee huonommat välit.

 

[vierailija]

Siis kyselen siksi kun pahastuin hänelle ja en ole varma olenko vähän herkillä kun mun äiti kuoli suht nuorena ja äkkinäisesti ja en ole oikein toipunut asiasta ja suren sitä. Siksi kysynkin juuri teiltä että suuttuisitteko te jos olisitte samassa tilanteessa? En halua että mun suru äidin kuolemasta vaikuttaa tähän mun oloon asiasta ja siksi kysyn ulkopuolisten mielipidettä asiasta,

 

[vierailija]

Tota, mä en oikein tajuu, että miksi kutsuit sun ystävän ja hänen miehensä sun äidin hautajaisiin? Tunsiko ne erityisen hyvin sun äidin? Olivatko läheisiä?

En kutsuis ystäviäni äitini tai isäni hautajaisiin( vanhempani elävät, joten todella inhottava miettiä tämmöstä), tukeuduttais sisarusteni kanssa toisiimme niinkuin aina kaikissa muissakin asioissa. Mut ei meistä kukaan kutsuis ystäviään. On oikeesti totta, että hautajaiset on ikäviä, ne on henkisesti aika raskaita tilaisuuksia myöskin niille vieraammille. Mun mielestä ns. suutuit/loukkaannuit turhasta.

 

[vierailija]

Tota, mä en oikein tajuu, että miksi kutsuit sun ystävän ja hänen miehensä sun äidin hautajaisiin? Tunsiko ne erityisen hyvin sun äidin? Olivatko läheisiä?

En kutsuis ystäviäni äitini tai isäni hautajaisiin( vanhempani elävät, joten todella inhottava miettiä tämmöstä), tukeuduttais sisarusteni kanssa toisiimme niinkuin aina kaikissa muissakin asioissa. Mut ei meistä kukaan kutsuis ystäviään. On oikeesti totta, että hautajaiset on ikäviä, ne on henkisesti aika raskaita tilaisuuksia myöskin niille vieraammille. Mun mielestä ns. suutuit/loukkaannuit turhasta.

Samoin ajattelen. Mielestäni minun tai siskoni kaverit eivät kuulu meidän vanhempiemme hautajaisiin, koska kenelläkään ei ole ollut mitään erityisen läheistä sidettä heihin. Ihan normivälit oli. Hautajaiset on liian surullinen ja intiimi tilaisuun 'ulkopuolisille'. Kuulostaisi omituiselta, jos pitäisi mennä jonkun kaverini vanhemman hautajaisiin. En todellakaan haluaisi saada sellaista kutsua.

 

[vierailija]

Ite kutsuin siskoni oman poikani yo-juhliin ja hän vastasi viestillä et en ehdi,sori.. Tämä jäi vähän kalvamaan. aikanaan menin hänen hääjuhliin 3 vko oman poikani kuoleman jälkeen. Ei oikein ollut juhlafiilis, mutta menin kuitenkin kun pyydettiin. Meni nyt vähän alkuperäisen asian vierestä, mutta kuitenkin.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Oliko ne edes äitisi kans läheisiä. Sinnehän kutsutaan vainajan sukua ja ystäviä. Ei omia kavereita, ellei ne sit oo läheisiä vainajan kanssa.

 

[Pey]

jaa-a... Olisin varmaan sanonut, että "Niinpä, minullakin tosiaan on ollut aika ikävä mieli kun äitini kuoli"

 

[vierailija]

Miten paljon tuo kaveri ja hänen miehensä sitten olivat tekemisissä ätisi kanssa? Ei hautajaisiin yleensä kutsuta sellaisia, jotka eivät ole jollain tavalla läheisiä tai sitten sukua vainajalle.

Miehen sukulaisten hautajaisissa olen ollut mukana, vaikken noita juurikaan ole tuntenut, olen ollut mukana perheenä edustamassa. Mutta tuntuisi hullulta mennä miehen jonkun kaverin vanhemman hautajaisiin, jonka olisi enintäään joskus tavannut ja todennäköisesti mieskin jättäisi väliin, jos ei jostain aivan lapsuudesta tutusta olisi kyse, jonka vanhemmankin tuntisi paremmin.