suuria ongelmia nukkumaanmenossa

  • Viestiketjun aloittaja MUUMIMAMMA1
  • Ensimmäinen viesti
MUUMIMAMMA1
meidän tyttö 1v 9kk on tosi ongelmatapaus kun pitäisi illalla mennä nukkumaan, saa melkein raivareita kun sänkyyn pitäis mennä. eilenki järjesti oikeen kohtauksen kun yritettiin laittaa nukkumaan. päiväunet nukku 11.30-13, eli ihan sopivat eikä edes ollu myöhäset päikkärit.
Tätä jatkunu jo keväästä asti. mitäs neuvoksi, alkaa itellä olemaan jo iso väsy.

onkos muilla samoja ongelmia? :'(
 
MUUMIMAMMA1
Tätä jatkunu jo keväästä asti. mitäs neuvoksi, alkaa itellä olemaan jo iso väsy.

jatkoa...

niin ja harvoin nukahtaa ennen klo 22, eli omaa aikaa ei ole enää ollenkaan. :( :(
 
No meillä on tosi samanlaista. Päiväunet voisi ehkä jättää pois/ lyhyemmiksi, mutta silloin muuttuvat illat äärimmäisen rasittaviksi. Voisiko nousta aamulla aikaisemmin? Väsytä ulkona illalla uuvuksiin leikkimällä, se auttaa. Samoin lämmin iltakylpy rauhoittaa. Juominen nukkumaanmenon yhteydessä saattaa auttaa. Ja yksi juttu, minkä olen meillä huomannut: ei kannata venyttää nukkumaanmenoa liian myöhäiseksi toivoen, että nukahtaisi helpommin. Nukahtaminen sujuu käytännössä rauhallisemmin ja yöuni on rauhallisempaa, jos menee riittävän ajoissa nukkumaan.
 
MUUMIMAMMA1
meillä herätään 7.30 ja nukkumaan yritetty laittaa viimeistän klo 21. eilenkin heräsi 7 jälkeen ja sänkyyn ruvettiin laittamaan 20.30.
eikä auttanut, alkaa olemaan tässä epätoivonen olo.
 
Olette varmaan kokeilleet montaa kikkaa, mutta tässä nyt jotain ajatuksia.
Voisiko iltarutiineissa muuttaa jotain? Esim ehkä aiempaa selkeämmin aloittaa nukkumaanmenon valmistelun, rauhoittaa leikit, syödä iltapalaa, käydä pesulla oikein pitkän kaavan mukaan, ilman mitään kiirettä. Antaa lapsen valita muutama lempikirjansa ja tehdä hänelle selväksi, että nyt luetaan iltasatua ja sitten aletaan nukkua. Tai laulaa monta tuttua iltalaulua. Ettei siis sänkyynlaittaminen olisi liian hätäinen tilanne.
Itse voisin hyvin nukuttaa lapsen syliinkin, jos se olisi hänelle helpompaa kuin sänkyynmeno tällä hetkellä. Tai olisin sängyn vierellä, silittelisin jos tahtoo ja yhdessä odoteltais unta.
Vaatii kyllä pinnaa vanhemmalta, mutta jos tuloksena olisi rauhallisempi nukutus, kannattaisi varmaan.
Sitten kun lapsi suostuisi käymään sänkyynsä ilman huutoja, voisi pikkuhiljaa alkaa vähentää kirjojen/laulujen määrää siihen, mikä teistä on hyvä.
Jaksamista ja paljon unihiekkaa teille!
 
Suzu
Meillä on muksut olleet aina "eriuniset", toinen tullut isäänsä toinen äitiinsä.. eli tyttö valvoisi yhteen-kahteentoista illalla, ja sitten nukkuisi aamulla vaikka kuinka. Poika simahtaa yhdeksän-kymmenen maissa, mutta on sitten pystyssä aamulla ennen seitsemää.
Meillä oli kans vähän vaikeuksia tuon nukkumaanmenon kanssa nuorempina. Vähän auttoi, että oltiin ulkona pitempään (1,5-2 tuntia) illalla ennen pesua ja iltapalaa, jos mahdollista. Myös iltapalan aikaistaminen auttoi, ilmeisesti täys maha vei unen, joten jotain kevyttä, jugurttia ja hedelmä tms. vaan iltapalaksi. Meillä yleensä nukkuvat yön kerran nukahdettuaan, mutta se "kukkuminen" ennen sitä..
Päiväunet jäivät pois jo parivuotiaina, kun ei yöllä uni tullut ollenkaan jos päivällä nukutaan. Ei tule kyllä vieläkään, jos sattuvat nukahtamaan päivällä on pakko herättää aika pian..
 

Yhteistyössä