Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
Surullinen tarina sinkkuudesta
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Yksinrikki, post: 32168592, member: 146950"]</p><p>Tulin nyt kertomaan surullisen tarinani tänne. Oon kohta 30 vuotias yhden lapsen äiti. Nuoresta asti halunnut perheen, sellasen sain kun olin 27 vuotias. Sitä onnea kesti vaan pienen hetken :/ </p><p>En koskaan halunnut olla tilanteessa että mulla on pieni lapsi ja olen sinkku. Niin se vaan meni enkä siihen päätökseen voinut vaikuttaa sen enempää. Tässä on menny puoltoista vuotta sinkkuna jo. Lapsi kasvaa ja puolet ajastaan kanssani. Kovin on raskasta, olin aina nähny itteni äitinä kuka tekee ruokaa koko perheelle. Suutelee miestä töistä tullessaan. Kaikki ne perhetapahtumat ja reissut. Yhteinen koti. Viikonloppuaamut puistossa yhdessä. Kaupassa käynti perheenä. Mut ei. Lapsen kanssa menee kivasti mutta kokoajan, jokahetki siitä puuttuu jotain. Se toinen aikuinen. Se kelle voi kertoa kun pieni oppii jotain uutta. Se kenen kanssa suunnitellaa tulevaisuutta yhdessä. Monta kertaa nuoruudessa eronnut koska etsin aina sitä hyvää miestä kenen kanssa haluan perheen. Sen sain ja siinä se sitte olikin. Ei menny niin kun olisin toivonut. </p><p>Erosta kesti pitkään päästä yli vaikkakin kävin treffeillä, se oli keino päästä nopeammin eteenpäin. </p><p>Nyt aktiivisesti ollut treffipalstoilla ja tinderissä. Treffeillä välillä. Kovasti haluaisin parisuhteen mutta ketään sopivaa kuka herättää tunteita ei vaan ole tullut vastaan. Välillä joku on aivan hullaantunut minuun ja itse taas en häneen. Välillä huomaan että joku kiinnostaisi mutta miestä ei tunnu kiinnostavan niin alan pikkuhiljaa siirtymään eteenpäin. Toi nettitreffi maailma on osottautunu myös tosi haasteelliseksi sen jälkeen kun on lapsi. Monet hyvät keskustelut päättyy seinään kun kerron että minulla on lapsi. Ei sillä hyvä niin ettei mitään enempää tulekkaan sellaisen ihmisen kanssa. Tai sitten miehillä järjetön vaatimuslista, ne skippaan heti. Alan vaan tosissaan kokea oloni todella yksinäiseksi. Kavereilla on perheet ja parisuhteet. Välillä kyselen kavereita kylään tai lapsen kanssa yhdessä mentäisi kylään mutta kovin on kaikilla aina menoa ja vaikea sopia mitään vaikka meillä olisi aikaa koska vaan. Baareissa en juurikaan käy koska yksin tuntuu vaikealta lähteä. Välillä koitan saada kaveria mukaan mutta usein on ettei kukaan pääse. Silloin todella harvoin kun joku kysyy minua eli ehkä kerran puoleenvuoteen teen kaikkeni että pääsen itse paikalle. Elämä on muuttunu siihen että olen aina melkein kotona. Paitsi työaikana. Kukaan joka minut näkee ja tietää/tuntee ei todella tiedä kuinka yksinäinen olen. Kukaan ei päältäpäin sitä nää. Töissä ja vapaa ajalla ihmiset ketä tapaan kehuu kauniiksi ja niin mukavaksi. Ja siis olenhan, todella sosiaalinen ja helposti lähestyttävä. Huomioin aina muita ihmisiä ja olen kiinnostunut muista, harvoin tuntuu olevan toisinpäin. Pidän huolta itsestäni ja arvostan itseäni mutta oon vaan niin yksinäinen että se sattuu. Kaipaan myös seksiä paljon. Se on ollut aina tärkeä osa parisuhdetta mutta yhdenillan jutut tai vaikipanot ei vaan kiinnosta. Silloin kun minulla on vapaa viikonloppu istun iltaisin kotona laittautuneena vaan siksi että joku pyytäisi minua mukaan johonkin. Toki itse olen kysellyt ensin. Niinä päivinä kun lapsi on luonani itken aina iltaisin koska yksinäisyys sattuu. Tuntuu ettei hyviä miehiä enään ole kun ikää lähemmäs 30. Olisin halunnut vielä joskus perheen mutta kohta alkaa ikä tulla vastaan ku ensin pitäisi rauhassa tutustua ym. Kuhan siis löytäisi edes miehen keneen tutustua. Se tässä myös vituttaa kun tiedän kuinka paljon minulla olisi annettavaa mutta ei ole sitä ketään kenen kanssa jakaa elämää ja arkea. :/</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Yksinrikki, post: 32168592, member: 146950"] Tulin nyt kertomaan surullisen tarinani tänne. Oon kohta 30 vuotias yhden lapsen äiti. Nuoresta asti halunnut perheen, sellasen sain kun olin 27 vuotias. Sitä onnea kesti vaan pienen hetken :/ En koskaan halunnut olla tilanteessa että mulla on pieni lapsi ja olen sinkku. Niin se vaan meni enkä siihen päätökseen voinut vaikuttaa sen enempää. Tässä on menny puoltoista vuotta sinkkuna jo. Lapsi kasvaa ja puolet ajastaan kanssani. Kovin on raskasta, olin aina nähny itteni äitinä kuka tekee ruokaa koko perheelle. Suutelee miestä töistä tullessaan. Kaikki ne perhetapahtumat ja reissut. Yhteinen koti. Viikonloppuaamut puistossa yhdessä. Kaupassa käynti perheenä. Mut ei. Lapsen kanssa menee kivasti mutta kokoajan, jokahetki siitä puuttuu jotain. Se toinen aikuinen. Se kelle voi kertoa kun pieni oppii jotain uutta. Se kenen kanssa suunnitellaa tulevaisuutta yhdessä. Monta kertaa nuoruudessa eronnut koska etsin aina sitä hyvää miestä kenen kanssa haluan perheen. Sen sain ja siinä se sitte olikin. Ei menny niin kun olisin toivonut. Erosta kesti pitkään päästä yli vaikkakin kävin treffeillä, se oli keino päästä nopeammin eteenpäin. Nyt aktiivisesti ollut treffipalstoilla ja tinderissä. Treffeillä välillä. Kovasti haluaisin parisuhteen mutta ketään sopivaa kuka herättää tunteita ei vaan ole tullut vastaan. Välillä joku on aivan hullaantunut minuun ja itse taas en häneen. Välillä huomaan että joku kiinnostaisi mutta miestä ei tunnu kiinnostavan niin alan pikkuhiljaa siirtymään eteenpäin. Toi nettitreffi maailma on osottautunu myös tosi haasteelliseksi sen jälkeen kun on lapsi. Monet hyvät keskustelut päättyy seinään kun kerron että minulla on lapsi. Ei sillä hyvä niin ettei mitään enempää tulekkaan sellaisen ihmisen kanssa. Tai sitten miehillä järjetön vaatimuslista, ne skippaan heti. Alan vaan tosissaan kokea oloni todella yksinäiseksi. Kavereilla on perheet ja parisuhteet. Välillä kyselen kavereita kylään tai lapsen kanssa yhdessä mentäisi kylään mutta kovin on kaikilla aina menoa ja vaikea sopia mitään vaikka meillä olisi aikaa koska vaan. Baareissa en juurikaan käy koska yksin tuntuu vaikealta lähteä. Välillä koitan saada kaveria mukaan mutta usein on ettei kukaan pääse. Silloin todella harvoin kun joku kysyy minua eli ehkä kerran puoleenvuoteen teen kaikkeni että pääsen itse paikalle. Elämä on muuttunu siihen että olen aina melkein kotona. Paitsi työaikana. Kukaan joka minut näkee ja tietää/tuntee ei todella tiedä kuinka yksinäinen olen. Kukaan ei päältäpäin sitä nää. Töissä ja vapaa ajalla ihmiset ketä tapaan kehuu kauniiksi ja niin mukavaksi. Ja siis olenhan, todella sosiaalinen ja helposti lähestyttävä. Huomioin aina muita ihmisiä ja olen kiinnostunut muista, harvoin tuntuu olevan toisinpäin. Pidän huolta itsestäni ja arvostan itseäni mutta oon vaan niin yksinäinen että se sattuu. Kaipaan myös seksiä paljon. Se on ollut aina tärkeä osa parisuhdetta mutta yhdenillan jutut tai vaikipanot ei vaan kiinnosta. Silloin kun minulla on vapaa viikonloppu istun iltaisin kotona laittautuneena vaan siksi että joku pyytäisi minua mukaan johonkin. Toki itse olen kysellyt ensin. Niinä päivinä kun lapsi on luonani itken aina iltaisin koska yksinäisyys sattuu. Tuntuu ettei hyviä miehiä enään ole kun ikää lähemmäs 30. Olisin halunnut vielä joskus perheen mutta kohta alkaa ikä tulla vastaan ku ensin pitäisi rauhassa tutustua ym. Kuhan siis löytäisi edes miehen keneen tutustua. Se tässä myös vituttaa kun tiedän kuinka paljon minulla olisi annettavaa mutta ei ole sitä ketään kenen kanssa jakaa elämää ja arkea. :/ [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 3 6 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Isossa Omenassa kuollut nainen oli vainoaja
Eilen 22:34
vierailija
24 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Eilen 22:21
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Vasemmisto marssi vappuna punalippujen alla vaatien vallankumousta – kulkueesta kuului juutalaisvastaista huutoa ja vaatimuksia Israelin hävittämistä
Eilen 22:14
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kehtaanko mennä baariin
Eilen 19:21
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Olisipa suomalaisillekin tällaiset etuoikeudet- maa- muille ohituskaista ja valmennuskurssit Oulun ja Lapin yliopistoihin!
Eilen 15:42
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Mikä rangaistus voi odottaa miestä joka salakuvasi julkisella paikalla kännykällään naisen hameen alle?
Eilen 15:27
vierailija
20 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Kilttimies aloittaa sitten tänä kesänä kalastuksen
Eilen 14:58
vierailija
9 Viestiä
Aihe vapaa
8.
En enää äänestä persuja.
Eilen 14:46
vierailija
38 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Caritan, Tuulan ja Riikan elämän piti olla Espanjassa täynnä aurinkoa, mutta nyt tuli karu käänne – ”On itketty ja kiroiltu”"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:24
Luettu: 3K
Aihe vapaa
2.
mietitkö koskaan omaa vanhenemistasi
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:08
Luettu: 1K
Aihe vapaa
3.
Häiriseeköhän Vornasen vaimoa se, että mies painii ja ammuskelee 18 vuotiaan mimmin vuoksi?
Started by vierailija
Maanantai klo 20:54
Luettu: 1K
Aihe vapaa
4.
Timo Vornanen saa osallistua eduskunnan täysistuntoon ensi viikolla
Started by vierailija
Sunnuntai klo 12:09
Luettu: 1K
Aihe vapaa
5.
Persulla on niin kova krapula, että jää kahden viikon sairauslomalle
Started by vierailija
Maanantai klo 01:54
Luettu: 860
Aihe vapaa
6.
Ei ollut joukkoraiskauksen estäminen, ei ollut itsepuolustusta
Started by vierailija
Maanantai klo 23:51
Luettu: 651
Aihe vapaa
7.
Miehenä pitää olla hirveän varovainen nykyaikana
Started by vierailija
Tiistai klo 12:58
Luettu: 630
Aihe vapaa
8.
"Arhinmäellä vauhti päällä – Heiluttaa punalippua Hakaniementorilla ja kehottaa kapinaan"
Started by vierailija
Tiistai klo 10:24
Luettu: 623
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Mikä rangaistus voi odottaa miestä joka salakuvasi julkisella paikalla kännykällään naisen hameen alle?
Latest: Johnny Appleseed
9 min sitten
Aihe vapaa
2.
Antti åttaåtta pyytää Vornista loikkaamaan
Latest: Johnny Appleseed
38 min sitten
Aihe vapaa
3.
IL: Britanniassa historiallinen linjanveto: Sukupuolessa on kyse biologiasta, ei identiteetistä
Latest: Johnny Appleseed
43 min sitten
Aihe vapaa
4.
kyllä tuo äkkijyrkkä on lapsellinen ihminen
Latest: vierailija
47 min sitten
Aihe vapaa
5.
K/B-komposti
Latest: vierailija
56 min sitten
Aihe vapaa
6.
Isossa Omenassa kuollut nainen oli vainoaja
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 00:58
Aihe vapaa
7.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Latest: vierailija
Tänään 00:46
Aihe vapaa
8.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 00:28
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
Surullinen tarina sinkkuudesta
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu