Surua ja kyyneleitä

tytti
Ihan itku tuli kun luin viestiäsi. Kovin koskettava tämä yhteisen taipaleenne päätös.

Sure ihan niin kauan ja niin avoimesti kuin haluat, olethan menettänyt tosi pitkäaikaisen ystävän.

Halaus
 
ainari
mä muistan muutama vuosi sitten kun asuin vielä kotona, niin meidän kissa viiru nimeltään, se oli sairas tosi kauan aikaa ja oli tosi vanhakin, se yski eikä enää syönt ruokaa, ja lopulta meni sitten pihamme hiekka kasalle, kaivoi itselleen hiekkaan kuopan, ja nukahti siihen.
 
harmailija
tiedän surun tunteen, teillä oli pitkä yhteinen matka, paras mahdollinen lähtö emännän sylissä, meillä ne lähdöt ovat tapahtuneet eläinlääkärillä nukutuksella mutta omistajan silitellessä, vieläkin täällä kyynelehdin vaikka tapahtuneesta on jo 10 vuotta, voimia!
 
vieras
Voi sentään. Yritä jaksaa ikäväsi kanssa. Tuli mieleen oma koirani, joka tajusi joutuvansa lopetettavaksi. Ei ollut noussut kahteen päivään jaloilleen, mutta niin vaan lähtöä ennen raahautui luokseni ja nuoli kyyneleeni pois.
 
:'( Tiedän miten tuo raastaa sydäntä.Meidän rakas 20v kissamme kuoli viime vuonna joulukuussa.Vieläkin muistelen miten ihana ja rakas perheenjäsen se oli.Aamulla kävi vielä normaalisti syömässä ja iltapäivällä nukkui pois
 

Yhteistyössä